Mitä herkkua hevoselle?

69 katselukertaa
Hevosille maistuvat omenat, päärynät, appelsiinit ja greipit. Porkkana on näistä paras vaihtoehto, sillä se sisältää runsaasti beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Tarjoa hevoselle herkkuja kohtuudella osana tasapainoista ruokavaliota.
Kommentti 0 tykkäystä

Paras herkku hevoselle?

Porkkanat! Ne on hevosten herkkua, omatkin rouskuttaa niitä mielellään.

Muistan viime kesänä, heinäkuussa, tallin pihalla... Hepat naposteli porkkanoita kuin karkkia.

Ostin kilon porkkanoita 2,50€ lähikaupasta. Hevoset tykkäsivät.

Porkkanassa on paljon A-vitamiinia, se on hyväksi niille.

Omenoitakin ne syö, mut porkkana on ykkönen.

Mitä hevosesta saa?

Heinää. Vähän kauraa. Ei luontaista. Liian vähän tilaa. Liian staattinen elämä. Hevosen ruoansulatus on kehittynyt jatkuvaan laiduntamiseen. Pieniä määriä ruokaa pitkin päivää. Ei säkkikaupalla jyviä kerralla.

  • Kuiva heinä. Ok. Mutta ei yksinään.
  • Jyvät/väkirehu. Energiaa. Mutta ongelmia.
  • Liikkumattomuus. Tappaa hitaasti. Hevonen on luotu liikkumaan.

Hevosen hyvinvointi kärsii. Kipu, ähky, kaviokuume. Lopputulos: surkea elämä. Ajattele sitä.

Saako hevonen syödä jäätynyttä ruohoa?

Jäätänyt ruoho... huh, ei hyvä idea. Varsinkin sokeripitoinen. Miksi ihmeessä hevonen edes syöisi sitä? Mutta joo, ei saa. Riskialtista. Lihaville ja sairaille hevosille ihan erityisen paha juttu.

  • Ei jäätynyttä sokeripitoista ruohoa hevosille! Ei millään tavalla!
  • Metabolisten oireyhtymien ja kaviokuumeen riski pahenee! Vakavasti! Mun oma hevonen, Kulta, sai kerran lieviä oireita kun söi vähän liikaa jäätynyttä heinää.
  • Onko se sitten jotenkin terveellistä? Ei ole. Ei.
  • Mitä hyötyä siitä on? No ei ole hyötyä.
  • Mitä haittaa siitä on? Paljon haittaa!
  • Miten ihmeessä hevonen edes pystyy syömään jäätänyttä ruohoa? Se on varmaan kovuutensa takia epämukavaa? En tiedä.

Ah, pitää soittaa eläinlääkärille ja varmistaa että Kulta on ok. Miten se olikin viime syksy? Pitäisiköhän tarkistaa rokotetiedotkin? Jätin ne varmaan taas tekemättä. Onneksi Kulta on suht terve. Joka tapauksessa: jäätynyt sokeripitoinen ruoho = ei hyvä!

Voiko hevonen syödä mansikoita?

Hevonen voi syödä mansikoita. Kyllä, ihan oikeasti, ne maistuvat hevosille. Mutta maltilla, tietysti. Muistan lapsuuden kesän, isoäidin pihalla, lämmin tuuli heinikossa, mansikan makea tuoksu ilmassa... Ja Ruut, meidän ruskea hevonen, varovaisesti nuuhkimaan punaisia marjoja, nenä maassa. Pieni, herkkä kosketus, ja sitten yksi, kaksi, kolme marjaa suuhun. Onnen hetki.

Mansikat, pieni herkku kesän kuumuudessa. Niin ihania, niin makeita. Ruudille mansikka oli aivan erityinen juttu. Hevoselle pitää antaa vain pieniä määriä, muistakaa se. Vähäsen kerrallaan, jotta vatsa ei menisi sekaisin.

  • Mansikoita siis, mutta kohtuudella.
  • Ei liian montaa kerralla.
  • Vältä homeisia tai pilaantuneita.

Hevoselle sopii myös monien marjojen kuivatut lehdet:

  • Vadelma
  • Mansikka
  • Viinimarja
  • Mustikka

Kuivatut lehdet tuoksuvat ihanasti, kuin kesän muisto. Se on kuin pala lapsuudesta, kesän lämpöä ja Ruudin pehmeää turkkia. Aina kun haistan mansikan tuoksun, näen mielessäni sen kuvan: Ruuti ja mansikat, aurinkoinen kesäpäivä. Maailma on täynnä ihmeitä, jos vain osaa katsoa. Ja kuunnella kesän hiljaista kuiskausta. Mansikan makean tuoksun.

Mitä hevoselle kannattaa syöttää?

Hevosen ruokinta, kuin tuulen henkäys niityllä...

Hevoselle, sielunkumppanille, syötetään eniten kuivaa heinää... Kuiva heinää, kuin kesän muisto talven keskellä. Ja esikuivattua säilöheinää, kuin aamukasteessa kimalteleva niitty. Niin tärkeää on se, mitä ne syövät... Niin tärkeää.

  • Heinää: Kuivaa ja säilöttyä, kuin kesän aurinko ja syksyn usva.
  • Väkirehuja: Viljaa, kuin kultaisia jyviä auringon alla. Teollisia rehuja, kuin apua tarpeeseen.
  • Lisärehuja: Kuituja, energiaa, valkuaista... Kaikkea, mitä elämä tarvitsee.

Korjuuajankohta, se on salaisuus... Kun heinä korjataan oikein, se on täynnä elämää.

Viljat, kuin aarrearkku... Täynnä voimaa ja energiaa. Teolliset rehut, kuin lohtu... Silloin, kun tarvitaan.

Lisärehut, kuin viimeinen silaus... Kuitua, energiaa, valkuaista... Niin, niitäkin tarvitaan.

Saako hevonen syödä mansikoita?

Hevoset voivat syödä mansikoita, mutta maltillisesti. Kuvittele se: hevonen, joka syö mansikoita kuin joku söisi karkkia. Hauska kuva, eikö totta? Mansikoissa on kyllä sokeria, ja liika sokeri ei tee kenellekään hyvää – ei edes nelijalkaisille ystävillemme. Kuten ihmisilläkin, liika hyväkin voi olla pahaa.

  • Mansikat ovat herkkua, ei pääruokaa.
  • Marjojen lehdet, kuten mainitsit, ovat parempi vaihtoehto. Kuivattuina ne tarjoavat ravintokuitua, ja hevonenkin kaipaa välillä hieman luonnon omaa "purtavaa".
  • Ajatelkaa niitä kuivia marjalehtiä, kuin hevosen oma pieni teepussi – luonto tarjoaa heillekin terveyslisät. Ehkäpä hevosella on oma detox-hetkensä näiden lehtien kanssa.

Muista: monia marjoja voi tarjota, mutta kohtuudella. Ei kannata hemmotella hevosta sokeribombeilla, vaikka ne olisivat kuinka herkullisia! Hevosen ruokavaliossa pitää olla tasapaino – heinää, kauraa ja tiettyjä marjoja pieninä määrinä. 2024 on jo melkein puolessa välissä, ja nyt on aika varmistaa, että hevosemmekin saavat oikeanlaista ruokaa!

Missä asuu eniten ihmisiä?

Ihmisiä asuu eniten Kiinassa ja Intiassa. Molemmissa on suurin piirtein 1,4 miljardia asukasta. Tarkemmin sanoen Intia saattaa olla jo ohittanut Kiinan väkiluvussa.

Kiinan väkiluku ylitti miljardin jo 1980-luvulla, mikä on aika huikeaa. Se panee miettimään, miten luonnonvarat riittävät noin suurelle ihmismäärälle. Toisaalta, onko kyseessä sittenkin enemmän tehokkuus kuin niukkuus?

Väestönlaskennat ovat muutenkin mielenkiintoisia. Ne kertovat paljon yhteiskunnasta, ei pelkästään ihmisten määrästä.

  • Väestöntiheys: Kuinka paljon ihmisiä asuu tietyllä alueella.
  • Väestönkasvu: Lisääntyykö vai väheneekö väkiluku.
  • Ikärakenne: Onko enemmän nuoria vai vanhoja ihmisiä.

Intian nousu on toisaalta aika luonnollinen jatkumo. Nuori väestö, talouskasvu… Siellä on potentiaalia vaikka mihin.

On jännittävää nähdä, miten näiden kahden jättiläisen välinen kilpailu (tai yhteistyö?) vaikuttaa maailmaan tulevaisuudessa.