Mitä kaloille syötiksi?

Mitä kaloille syötävää?

Muistan lapsuudesta, miten isoisä opetti onkimisen. Lierot oli ehdoton ykkönen, ahvenia ja särkiä tuli kuin sikaan heinää! Muutama liero koukkuun, ja pian oli ämpäri täynnä.

Leipäkin toimi joskus, etenkin jos oli oikein pehmeet palaset. Mutta lieroilla on aina parempi saalis. 1990-luvun kesät, mökillä Saimaalla, muistot täynnä loistavia onkisaalisteja.

Itse tehty mäski oli vähän hankalampaa, resepti oli salainen perinne. Mutta senkin kanssa kalaa sai, ainakin silloin, kun ei ollut lieroja käytettävissä. Muistan erään kerran, käytimme mäskiä, ja saimme kaksi isoa ahventa.

Pienet madot, ne oli aina varmaankin hyviä. Pieniä matoja oli helppo löytää, ei tarvinnut kaivaa maata niin pitkään kuin lieroja etsiessä.

Mikä houkuttelee kaloja?

Mikä houkuttelee kaloja lippoihin?

• Välke ja väri: Lipan pyörivä liike tuottaa visuaalisesti houkuttelevan välkkeen.
• Värinä: Liike aiheuttaa veden värinää, jonka kalat aistivat sivuaistimella.
• Muoto: Lipan muoto, yleensä pyöreä tai kartiomainen, imitoi pientä saaliskalaa.

Lippojen monipuolisuus on valttia, niitä löytyy eri kokoisina ja värisinä. Isommat lipat toimivat syvemmissä vesissä, pienemmät matalammassa. Värivalinnassa kannattaa miettiä veden kirkkautta ja säätilaa. Kirkkaassa vedessä luonnollisemmat värit toimivat, sameassa taas räikeämmät.

Joskus mietin, onko kalan kiinnostus lippoihin sama kuin ihmisen kiinnostus kiiltäviin esineisiin. Onko se vain jonkinlainen vaisto, vai onko lipan “saalis”imitaatiossa jotain syvällisempää? Ehkä kala näkee lipassa potentiaalisen kilpailijan, jonka se haluaa poistaa reviiriltään. Tai ehkä se on vain puhdasta uteliaisuutta.

Saako kalaa käyttää syöttinä?

Saako kalaa syöttiä? No hei, kyllä saa! Se on kuin tarjoaisi gourmet-ateriaa lahnalle, säyneelle ja ahvenelle – aivan kuin tarjoaisi Michelin-tähtiravintolan herkut kadunmyyjälle! Pienet kalat kiertävät isoa matoa kaukaa, kuin hutipalloilija tyhjää maalia, joten isompia kaloja saa koukkuun kuin kärpäsiä hunajaan.

• Kala syötti = luksusateria kaloille. Ajatelkaa, kalapuikkojen sijaan, itse kala!
• Iso koukku = isot kalat. Ei mitään hötkyilyä, pitää olla kunnon vehkeet! Koukku kuin iso neula, jolla ompellaan jättiläiskala kiinni.
• Mato vs kala: Mato on kuin perus nakki, kala on herkullinen kylmäsavulohi.

Eikä se nyt ihan niin yksinkertaista ole! Kerran eräs tuttu heitti järveen hauen kokoisen ahvenen, ja saalis oli… no, toinen hauen kokoinen ahven! Eli kalalla kalastaminen on vähän kuin lottoa: voittaa voi, ja voi hävitäkin. Mutta jos voittaa, niin voi voittaa isosti! Oikein kunnon jättiläislohi voi olla saalis, tai sitten ei. Tänään testasin itsekin kalasyöttiä, ja saalis oli yksi ruosteinen koukku. Onni onnettomuudessa, säästyi kala.

Muista: koko sopiva koukkuun, muuten tulee vain sotkua ja turhautumista. Ja ei, en ole koskaan käyttänyt kultakalaa syöttinä, vaikka ajatus onkin houkutteleva… liian hienoa kaloille. Eikä se ole edes ekologisesti kestävää.

Mitä muuta kala syö kuin matoja?

Se kerta kun olin mökillä, ehkä joskus 2018… tai oliko se 2019? Muistan sen hirveen itikan määrän. Istuttiin laiturilla ja yritin onkia. Matoja tietty syöttinä. Mutta mietin siinä, että mitä ne kalat oikeasti syö? Se ei voi olla pelkkää matoa.

• Petoja ne ainakin on, useimmat. Iskä kertoili, että syövät toisia kaloja.
• Ja kaikkia pikkueläimiä, mitä vedessä liikkuu:
  • Hyönteisiä
  • Toukkia
  • Nilviäisiä (simpukoita, kotiloita, ties mitä)

Jossain luki, että on niitäkin, jotka syö paskaa, siis kuollutta ainesta. Ne on kai hajottajia, joku nahkiainen taisi olla esimerkki. Äh, en mä niistä tiedä. Pääasia, että sain särkikaloja, vaikka nekin vissiin välillä syö toisiaan. Yäk!

#Leipä #Mato #Toukka