Mitä tehdä kanan ohut fileeleike?

Mitä ruokaa kanan ohutleikkeistä? Parhaat ja helpot reseptit.

Mä teen kanan ohutleikkeistä tosi usein kermaista pippurikastiketta. Se on sellanen mun luottoresepti, kun ei jaksa miettiä.

Ja sitten on ne perjantai-illan fajitakset. Paistan vaan suikaleet pannulla paprikan ja sipulin kanssa, se Lidlin valmis mausteseos makso viimeks joku 1,50 euroa. Kaikki käärii omat tortillansa, se on sellanen kiva yhteinen juttu.

Jos kanaa jää yli, se on ihan paras seuraavan päivän lounassalaatissa. Kylmänä.

Viime heinäkuussa mökillä grillattiin näitä ihan jatkuvasti. Sivelin pintaan vaan öljyä ja vähän chilihiutaleita. Viereen grillattua maissia voilla, ei siinä muuta kaivannutkaan, se oli täydellistä niin.

Miksi kanaa ei saa laittaa kylmälle pannulle?

Kylmä pannu, se on totta, ei hyvä kanaa. Liha jää silloin niin... vetiseksi.

• Syyt: Lihassyyt eivät pysy kiinni, kun lämpötilaero on liian suuri.
• Seuraukset: Neste valuu pannulle, liha on harmaata.
• Maku: Ja mikä tärkeintä, se mauttomuus. Sitä ei kukaan halua.

Anna lihan lämmetä huoneenlämpöiseksi. Se todella tekee eron. Vaikka siinä menisi se vartti tai pari. Se on sen arvoista.

Voiko kanan sisäfileen paistaa uunissa?

Kyllä, kanan sisäfileet voi mainiosti paistaa uunissa. Se on itse asiassa monen kiireisen kokin pelastus, kun ei jaksa vahtia pannun ääressä kuin haukka saalista.

Uuni-ohje: Kuumenna uuni sinne 200 asteeseen, kuin saunaa lämmittäisi ennen juhannusta. Heitä sitten tyhjä uunivuoka kyytiin lämpiämään kymmeneksi minuutiksi. Siis, tyhjä! Ei sinne vielä kanaa laiteta, ettei tule shokkia.

Sitten kun vuoka on kuin rautakanki pakkasella käsin kosketeltuna – no, päinvastoin, eli kuuma – lato fileet sinne kyljelleen. Paista sitten vaivaiset 12 minuuttia. Siinä ajassa ehdit käydä vaikka naapurin kanssa kahvilla tai ihmetellä, miksi postilaatikko on vinossa.

Pannulla paisto: Jos taas pidät siitä vanhanaikaisesta sähinästä ja kärystä, pannu on valintasi. Lorauta öljyä pannulle sen verran, että fileet saavat uimakoulua. Miedolla lämmöllä sitten kääntelet niitä kuin pörssiosakkeita – 12-15 minuuttia, kunnes pinta on kaunis ja kultainen kuin mummolasta pöytäliina. Ja muista kääntää, ei se kana itsestään käänny!

Lisätietoa ja kokin salat:

• Mausteet, mausteet! Pelkkä suola ja pippuri on vähän kuin söisi pelkkää riisiä ilman kastiketta. Rohkeasti mukaan paprikaa, valkosipulijauhetta, tai miksei vähän chiliäkin, jos tykkäät elämässä pikkasen potkusta. Mun mummo laittoi aina timjamia, ja voi pojat, se oli taivaallista!
• Marinointi on puoliruokaa: Jos haluat kunnon mehevän lopputuloksen, anna kanojen lillua jossain hyvässä marinadissa vähintään tunnin. Et voi uskoa, miten paljon se tekee! Sitruuna, oliiviöljy, yrtit – siinä on jo voittajakolmikko.
• Kypsyys on avain: Kananlihan kuuluu olla kypsää, ei missään nimessä vaaleanpunaista. Pistä lihalämpömittari paksuimpaan kohtaan, sen pitäisi näyttää 75 astetta.
• Jos ei ole mittaria, niin halkaise yksi pala. Jos siellä on vielä verta, takaisin uuniin tai pannulle! Meillä tuli kerran liian raakaa, ja vaimo katsoi mua kuin pahinta petturia.
• Anna levätä: Kuin kiireisen työpäivän jälkeen, kanafileetkin tarvitsevat pienen lepotauon kypsennyksen jälkeen. Anna niiden levätä folion alla viisi minuuttia. Silloin kaikki mehut jäävät sisään ja kana on mehukkaampaa kuin juuri puristettu appelsiini.

Miten paistaa kanan fileeleike?

Paistaessasi kanan fileeleikettä, käytä kantta, jotta kosteus pysyy pannussa ja liha mehevänä. Fileeleike kypsyy noin 10 minuutissa. Rintafileiden paistamiseen kuluu yleensä noin 15 minuuttia. Kypsyyden varmistat, kun lihasneste on kirkasta.

Hyvä luoja, kuka tahansa pystyy paistamaan kanan fileeleikkeen! Mutta se, että siitä tulee syötävää eikä pahvia, vaatii jo hieman sisäistä zen-mestaria. Kansi on kuin tiukka anoppi: pitää asiat kurissa ja nuhteessa, eikä anna kosteuden karata omille teilleen. Sillä muuten saat lautasellesi sellaista jänneharjoitetta, että joogapantterikin kateelliseksi tulee.

Oikea kypsyys on A ja O. Se, että tikusta valuu kirkasta nestettä, on hyvä merkki. Mutta jos et omista tikkuja tai olet liian laiska kaivaaksesi veistä, voit aina sivistyneesti tunnustella. Peukalon ja etusormen juuri, kun ne ovat rentoina – se on se tunne, jonka haluat saada kanaa painaessasi. Jos se on kuin nyrkki, olet tehnyt kanasta kumisaappaan.

Jos kana tuntuu painaessa lörppänältä kuin lauantai-illan sohvaperuna, niin se huutaa vielä lisää lämpöä. Tieteellisempää otetta haluaville tiedoksi: Sisälämpötila mittarilla on 74 °C. Mutta myönnetään, useinhan se on harrastelijakokille turhaa hifistelyä.

Monet tekevät sen virheen, että heittävät kylmän kanan suoraan pannulle. Ei, ei ja EI! Anna sen levätä huoneenlämmössä ainakin vartin, pari, kuin laiska teini aamuisin. Aloita kuumalla pannulla ja vähällä rasvalla, että saat kauniin pinnan, sitten hiljennä lämpöä ja anna kannen tehdä taikansa. Se on kuin ihmissuhteet: aluksi voi olla kuumaa ja kiihkeää, mutta sitten rauhoitutaan ja annetaan asioiden muhia rauhassa.

Tässä muutama lisävinkki, jottei sinun tarvitse soittaa minulle paniikissa kesken kokkauksen:

• Mausta reippaasti. Suolaa ja pippuria, mutta älä unohda muitakaan mausteita. Paprika, valkosipuli, timjami... anna mielikuvituksen lentää kuin lintu paratiisiin. Tai jos olet minun tapaani tylsä, niin pelkkä suola riittää.

• Älä tungosta pannua. Anna kanoille omaa tilaa, aivan kuten minä tarvin sitä joskus töiden jälkeen. Jos pannu on täynnä kuin toripäivänä, lämpötila laskee ja saat vain kypsennettyä, et paistettua.

• Anna levätä paistamisen jälkeen. Tämä on usein unohdettu askel. Muutaman minuutin lepo folion alla antaa lihasnesteiden tasaantua, ja kana pysyy mehevämpänä. Se on kuin pitkä kävelylenkki – sen jälkeen on hyvä hetken hengähtää.

Itse olen oppinut kantapään kautta, ettei kanaa pidä pilata liialla paistamisella. Kerran yritin olla supertehokas ja paistoin kaiken kerralla. Lopputuloksena oli kuivaa ja mautonta. Vaimoni kommentoi, että "olisiko pitänyt ehkä mieluummin syödä purukumia?".

Siitä opin, että maltti on valttia, ja kunnioitus raaka-ainetta kohtaan palkitsee. Sitä paitsi, kuka haluaa syödä kumia? Minä en ainakaan, vaikka lapsena joskus salaa purinkin kenkäni nauhoja. Ne olivat tosin paljon mehevämpiä kuin ylikypsä kana.

Miksi kana huoneenlämpöön ennen paistamista?

Okei, kanaa pitäis tehä. Oonko mä muistanu ottaa sen ulos ajoissa? Aina sama juttu, unohtaa sen kylmän lihan.

Broilerifileet kannattaa aina ottaa sieltä jääkaapista pöydälle hyvissä ajoin. Miksi niin? No, se on ihan perusjuttu.

Se auttaa sitä kanaa kypsymään tasaisesti. Ei oo mitään pahempaa kun toiselta puolelta kypsä, toiselta raaka tai sit toiselta ihan kuiva.

30-60 minuuttia, siinä se aikaikkuna on. Vähän riippuu toki kuinka iso pala tai onko se file vai mikä. Mutta puolesta tunnista tuntiin on hyvä.

Mä usein unohdan. Sitten on pakko vetää kuumemmalla pannulla tai kauemmin, ja sit se kuivuu. Ärsyttävää. Aina sama virhe.

Mitä hyötyä tästä sitten on? No joo, selkeästi.

• Tasaista kypsymistä: Keskeltäkin lämpenee paremmin ennen pannua. Kylmä liha paistinpannulla laskee pannun lämpötilaa liikaa ja liha alkaa "keittyä" pinnasta, ei paistua.
• Mehukkuus säilyy: Kun liha kypsyy tasaisesti, se ei tarvitse niin pitkää paistoaikaa. Lyhyempi paisto tarkoittaa vähemmän nestehukkaa.
• Parempi maku: Tasainen kypsyminen ja säilynyt mehukkuus vaikuttavat positiivisesti makuun ja suutuntumaan.

Niin, ei se nyt mitään rakettitiedettä ole. Mutta silti helposti unohtuu. Mun pitäis laittaa muistutus puhelimeen, että "ota kana ulos!". Olispa siistiä.

Ja joo, se kanan kuivuminen on vältettävissä tällä. Kukaan ei halua kuivaa kanaa. Se on tylsää.

Ainiin, tämä koskee siis kaikkea lihaa, ei pelkästään kanaa. Esimerkiksi pihvit. Ne myös. Aina sama. Muistaa aina sitten kun on jo liian myöhää.

Mitä jos unohtaa? Ei siinä nyt mitään katastrofia tapahdu. Mutta lopputulos ei vaan ole niin hyvä. Paistoaika pitenee. On vaikeampi arvioida milloin valmis.

Paras tapa estää kuivaa kanaa on maltillinen paistoaika ja tämä lämmitys. Plus oikea paistolämpötila. Ei liian korkea.

Tässä pitäisi olla huomioitava myös hygienia. Ei sitä nyt tuntikausia pidä jättää pöydälle. Mutta puoli tuntia tai tunti on ihan turvallinen aika, jos liha on heti sen jälkeen kypsennettävä. Kylmäketjua ei saa katkaista liian pitkäksi ajaksi.