Mitä tekisin keitetyistä perunoista?

Keitettyjä perunoita… Voi että! Heti tulee mieleen mummon mökki, kesän tuoksu, ja se ihanan pehmeä, voinen perunamuusi. Muistan, miten odotin aina innolla, että muusi jäähtyy tarpeeksi, jotta voin haukata ison palan. Niin yksinkertainen ruoka, mutta niin täynnä lämpimiä muistoja. Nyt kun olen itse keittiössä touhuamassa, alan vasta ymmärtämään, miten monipuolinen raaka-aine peruna oikein on! Tuntuu, että mahdollisuuksia on loputtomasti.

Perunasalaatti tietysti, se on klassikko. Joku raikas, ehkä vähän tilliä ja sipulia. Tai sitten ihanan kermainen, majoneesilla ja kananmunalla höystetty. Nam! Entä jos tekisikin oikein tuhdin ja mausteisen perunamuusin? Sellaisen, joka sopii täydellisesti paistetun lihan, ehkä pihvin, kaveriksi? Kuola valuu jo ajatuksestakin!

Muistan kerran, kun kokeilin tehdä perunapihvejä. Olin nähnyt jonkun reseptin netissä, ja ajattelin, että “no miksei”. En muista enää tarkkoja määriä – kai siinä oli kananmunaa ja jauhoja ja ties mitä – mutta lopputulos oli… noh, sanotaanko, että opittavaa jäi. Pihvit hajosivat pannulle, ja koko keittiö oli jauhoissa. Mutta se nauru! Ehkä pitäisi kokeilla uudestaan, jollain paremmalla reseptillä.

Joskus sitä miettii, miten yksinkertainen peruna voi olla niin inspiroiva. Kuinka monia eri ruokalajeja siitä voi valmistaa! Ja silti, se on niin arkinen. Oikein kunnioitusta herättävää, eikö? No joka tapauksessa, mulla ainakin on nyt kattilallinen keitettyjä perunoita, ja ne eivät ainakaan jää kaappiin homehtumaan. Ehkä tänään teen perunarieskoja… tai sitten perunasoppaa. Ai, päätösten vaikeus!