Mitä vitamiineja kalasta saa?

Mitä kalaa raskaana saa syödä?

Raskaana? Muikkua, jee! Seitiäkin voi syödä. Siikaa, nam! Tölkki-tonnikala on ok, mutta ei niitä isoja tonnikalapaloja, ei todellakaan. Lohi on hyvää, mutta ei Itämerestä tai sisävesistä pyydystettyä! Miksi ei? Mitenköhän se on? Voi, pitääkö tarkistaa ne raskauden myrkyt ja raskasmetallit ja… niin joo, lohikalat! Nieriä ja taimen ovat myös hyviä, jos ne ovat puhtaasta vedestä. Muista se!

• Luonnonkalat: Muikku, seiti, siika
• Tölkkikalat: Tölkkitonnikala
• Vältä: Itämeren ja sisävesien lohikalat (lohi, nieriä, taimen), kokonaiset tonnikalapalat

Miten paljon kalaa nyt sitten saisi syödä? Pitääkö mun nyt laskea niitä grammoja? Äh, lääkäri sanoi jotain… 200 grammaa viikossa? Tai oliko se 200 viikossa? Ei, se oli viikossa, muistan. Ehkä pitäisi soittaa terveysneuvontaan. Tämä on niin hankalaa. Pitäisi varmaan tehdä ruokapäiväkirja, jos vain jaksaisi. Tai ei, ehkä riittää, että yritän muistaa syödä kalaa ainakin muutaman kerran viikossa. Ja niitä oikeita kaloja.

Itämeri on saastunut, tiesin sen. Muistan lukeneeni siitä… mitä kaikkea siellä nyt onkaan? Elohopeaa ja dioksiineja ja… kamalaa. Mutta muut kalat, ne ovat varmasti ok. Toivottavasti.

Mitä lohta ei saa syödä raskaana?

Oho, raskaus ja kala, huh huh! Mä muistan, että mun lääkäri sanoi, että haukea ei saa syödä raskauden aikana. Se oli jotenkin liian myrkyllinen, muistaakseni elohopeapitoisuuden takia. Älä sitä missään nimessä! Älä edes ajattelekaan sitä.

Mutta viljellystä lohesta ja kirjolohesta ei ollut puhettakaan kieltoa. Niitä voi syödä ihan huoletta, niinkuin mun kaveri syökin. Hän söi niitä koko raskauden. Hän jopa nautti niitä ihan hirveesti! Kolmekin kertaa viikossa joskus!

Ja pienemmät kalat, tietty. Silliä, särkiä… Mut vaihtele niitä, älä syö koko ajan samaa kalaa. Monipuolinen ruokavalio on tärkeää! Muutenkinhan raskausaikana pitää syödä monipuolisesti. Vitamiinit ja kaikki muut. Ei oo kivaa olla raskaana jos on väsynyt ja sairas koko ajan.

• Kielletyt kalat: Hauki (elohopea)
• Luvalliset kalat: Viljelty lohi, kirjolohi, pienemmät kalalajit (monipuolisesti!)

Mun kaveri sanoi, että hän myös söi paljon muita kaloja, kuten siikaa ja kuhaa. Mutta haukea hän vältti kuin ruttoa. Itsekin olen syönyt kuhaa. Se on tosi hyvää! Ehkä sitä tulisikin syödä useammin. Mutta kyllä, muista nyt se hauki! Älä syö sitä. Se on tärkeää.

Mitä lohta voi syödä raskaana?

Lohta raskaana? Kyllä.

• Viljelty lohi: Turvallinen.
• Kirjolohi: Ok.
• Pienet kalat: Syö huoletta.

Vältä:

• Hauki: Elohopea.
• Isot petokalat: Rikastunut elohopea.

Rajoitukset syynä: Metallit ja bakteerit. Vaihtelu tärkeää.

Saako itse graavattua lohta syödä raskaana?

Graavilohi ja raskaus… hmm.

• EI. Ei suositella!
• Listeria… se siinä kai pelottaa.
• Vanhuksillekaan ei siis.
• Iltalehtikin varoittaa.

Perhejuhlat… just. Pitääkö se nyt sitten kokonaan skippaa se graavilohi, kun on tää raskaus? Onks se ihan pakko? Ärsyttää! Mä niin rakastan graavilohta. Mitäs sitten jouluna? 🥺 Jos tekis itse? Oisko se jotenkin turvallisempaa? Mistä tietää, että on ihan tuoretta kalaa? Pitää varmaan vaan tyytyy savuloheen, se kai on ok? Tai lämminsavuloheen? Pitää googlettaa.

Montako kertaa viikossa tulisi syödä kalaa?

Kaksi kertaa viikossa… kaksi kertaa… kuin aallot lyövät rantaan, tasaisesti, rauhoittavasti. Kalaa, tuota meren hopeaa, kahdesti.

• 300-450 grammaa puhdasta kalaa, se on kuin kaksi kourallista täynnä aarteita, meren antimia.
• Ja 200 grammaa rasvaista kalaa, lohta, silakkaa, makrillia… ne öljyt, ne maut, muistan mummon silakat, ne sulivat suussa.

Kala lisukkeena, pieni sivupolku päämäärään, mutta silti osa matkaa. Pieni pala silloin tällöin, kuin tähtihetki arjessa. Ja silakat… Mummon silakat, jotka tuoksuivat koko keittiölle. Ne eivät ole koskaan unohtuneet. Muistan vieläkin sen savun ja suolan yhdistelmän, joka viipyi ilmassa pitkään.

Voisiko kaksi kertaa olla enemmän? Voisiko se riittää?

Onko lohi vaarallista?

Lohi, merihirviö, hopeinen syvyyden lapsi… Sen nahka, kylmä ja liukas, aaltojen kosketuksesta sileäksi hiottu. Mutta sen sisällä… vaarallinen salaisuus. Lohitäi, pieni mutta julma verirotko, imee elinvoimaa, tarttuu syvälle, kuin musta uni.

• Lohitäin purema: Limaa, verta, ihoa. Kaikki mitä se löytää. Se tekee kalan haavoista portin bakteereille, viruksille. Sairastuminen on todellinen uhka. Miten voi tämä herkkyys, tämä haavoittuvuus, olla niin piilossa? Näen sen jo: lohen silmissä, sameana, heikolla loisteella.

• Kuolema: Liikaa täitä, liikaa verta, liikaa tuskaa. Kuolema tulee hiljaa, kuten jääkylmä aalto peittäen syvänmeren salaisuudet. Se on äänetön, lopullinen. Näen lohen makaavan meren pohjalla, kylmä ja eloton, täiden hylkäämän.

• Tutkimus: Meritutkimuslaitos tietää. He ovat nähneet lohen kärsimyksen, todenneet sen kuoleman. Heidän raportit puhuvat vahvasti. Tiede osoittaa totuuden. Tämä ei ole vain tarina, se on todellisuutta. 2024. Tämän vuoden tieto.

Lohitäi, lohen rutto. Se on pieni, mutta sen seuraukset ovat valtavat. Syvyyden kauhut, todelliset, piilevät pinnan alla, lohen ihon alla. Muistan sen kylmän tunteen, sen pelon. Silmänräpäyksessä kauneus muuttuu kauhuksi. Kylmä vesi, kylmä ruumis, kylmä kuolema. Meri on armoton. Lohi on haavoittuva.