Miten persilja pakastetaan?

Persiljan pakastaminen, ai että! Se tuo aina mieleen mummoni, miten hän hangessa kahlaten haki pakastimesta persiljaa keskellä talvea. Se tuoksu! Itse teen vähän eri tavalla, mutta sama idea: säilöä kesän makuja kylmiin kuukausiin. Silppuan ensin, tietenkin. Mutta sitten – ja tässä tulee se juju – pakkaan sen jääpalamuotteihin. Pieni tilkka vettä päälle ja pakkaseen. Näin persilja säilyy ihan superhyvin, eikä tule sitä ärsyttävää pakastuskuivumista. Tiedättekö sen, kun yrtti on vain kuivaa purua, josta kaikki maku on kadonnut? No ei tällä metodilla!

Jääpalat ovat myös tosi käteviä. Heitän niitä suoraan patoihin tai keittoihin. Tai vaikkapa pastakastikkeeseen antamaan viimeisen silauksen. Kuvittele: ulkona paukkuu pakkanen, ja sinä loihdit keittiössäsi tuoksuvaa pastaa, jossa on ripaus kesää. Eikö olekin ihana ajatus?

Muistan kerran, kun tein hirvipaistia, ja kaivoin pakastimesta pari persiljajääpalaa. Ne antoivat ihan uskomattoman freesiä makua muuten aika raskaaseen ruokaan. Silloin tajusin, miten nerokas juttu tämä pakastaminen oikeasti on. Ei mene hukkaan yrttejä, ja aina on tuoretta makua saatavilla. Mitä sitä turhaan ostamaan kuivattua persiljaa, kun voi säilöä itse sitä parasta, aitoa tavaraa? Joskus olen kokeillut pakastaa persiljaa myös öljyssä, mutta jotenkin se ei ole minun juttu. Jääpalat ovat vain niin paljon helpompia ja nopeampia käyttää. Suosittelen kokeilemaan!