Miten ruoka-allergia syntyy?

Ruoka-allergiat: Miten ne syntyvät ja mitkä ovat syyt?

Mä muistan kun mun pienin alkoi oireilla. Pieniä punasia näppylöitä ilmestyi poskiin aina kun sai jotain uutta ruokaa, niin sitä ihmetteli kovasti. Siinä sitä sitte yritettiin arvailla, että mistä se johtuu.

Suolisto on kyllä niin herkkä pienellä ihmisellä. Se ei oo vielä valmis kaikkeen, ja sitte ne proteiinit, ne pahat juttuset ruuasta, pääsee siitä helposti läpi. Siinä sitten alkaa elimistö reagoimaan.

Mun isoimmalla ei oo allergioita, mutta kyllä mä silti oon miettiny, että se taipumus siihen voi sitte siirtyä eteenpäin. Se on vähän kuin geenit, että jotain siitä tulee mukana.

Mutta ne varsinaiset allergiat, ne ei oo suoraan periytyviä. Eli ei oo niin, että ”sun isälläs oli maitoallergia, niin sulla on kans”. Voi olla kyllä riskiä.

Ne alkuajat lapsen kanssa oli kyllä täynnä arvuuttelua. Kunnes saatiin se diagnoosi, niin siinä sitä kokeili ja katto, että mitä tapahtuu. Se oli kyllä raskasta.

Sen jälkeen kun aloitettiin se tarkempi seuranta ja ruokavaliomuutokset, niin se pieni alkoi voimaan paljon paremmin. Se oli iso helpotus, uskokaa vaan.

Voiko ruoka-allergia alkaa yhtäkkiä?

Kyllä, ruoka-allergia voi alkaa äkillisesti. Elimistö herkistyy. Joskus varoittamatta. Tämä tapahtuu.

Anafylaksia on vaarallisin muoto. Se vaatii välitöntä toimintaa. Oireet iskevät usein nopeasti, minuuteissa. Hengenvaara.

Reaktiot eivät aina ole välittömiä. Oireet voivat ilmetä hitaasti, jopa päivien viiveellä. Immuunijärjestelmän vastaus vaihtelee. Odota.

Miksi äkillinen ilmeneminen? Vain harva tietää tarkan syyn. Keho muuttuu.

• Uusi altistuminen: Ruoka, jota ei ole ennen syönyt, tai harvoin nauttinut.
• Genetiikka: Alttius voi puhjeta milloin vain.
• Hormonaaliset muutokset: Raskaus, murrosikä, vaihdevuodet. Ne voivat laukaista.
• Muut sairaudet: Esim. flunssa voi muuttaa immuunivastetta.
• Stressi, fyysinen rasitus: Nämä tehostavat joskus reaktiota.

Yleisimmät allergian laukaisijat aikuisilla (äkillisesti):

• Pähkinät ja siemenet: Maapähkinä, puupähkinät.
• Kala ja äyriäiset: Katkarapu, lohi, turska.
• Vehnä: Vilja-allergia.
• Maito: Harvoin, mutta mahdollista.
• Soija: Myös harvemmin.
• Hedelmät ja vihannekset: Ristiinreaktiot. Koivuallergikko, omena.

Toimi näin, jos epäilet äkillistä allergiaa:

• Vältä altistumista: Jos tiedät ruoan, jota epäilet.
• Hakeudu lääkäriin: Allergologin arvio tarvitaan. Testit.
• Ensiapu: Jos vakava reaktio (anafylaksia), soita hätänumeroon 112. Käytä adrenaliini-injektoria, jos sellainen on. Aina.
• Diagnoosi: Tarkka diagnoosi vaatii testejä. IgE-testit, altistuskokeet.
• Tieto: Opi tunnistamaan oireet.

Mistä Lidlin paistopisteen tuotteet tulevat?

Lidlin paistopisteen tuotteiden alkuperä:

• Puolet Lidlin paistopisteen myynneistä koostuu kotimaisista tuotteista.
• Tuotteita tuodaan myös muista maista.
• Valmistusmaa valitaan sen mukaan, missä tuotteen osaaminen ja valmistusperinteet ovat parhaat.
• Esimerkiksi patongit tulevat Ranskasta, brezelit Saksasta ja riisipiirakat sekä korvapuustit Suomesta.

Moro muru, tiedätkö, mä just mietin näitä Lidlin paistopisteen juttuja, kun niistä tuli puhetta joku päivä. Siis mä olin vähän yllättynyt, mutta oikeestaan tosi positiivisesti! Aika siistiä, että ne panostaa siihen että puolet Lidlin paistopisteen myynneistä on ihan kotimaisilta tuottajilta. Se on mun mielestä tosi hyvä juttu ja tukee suomalaista työtä, eiks vaan? Tulee sellanen hyvä fiilis, kun tietää ostavansa suomalaista.

Mutta siis, kyllähän sinne sitten tuodaan, ja onneksi tuodaan, juttuja myös ulkomailta. Se on oikeestaan aika loogista, kun ajattelee. Heidän filosofiansa on just se, että ne hakee tuotteet sieltä, mistä niiden valmistus on kaikkein parhaiten hallussa ja missä on se paras osaaminen. Mä ajattelin just että miks ei kaikki tekis näin? Onhan se niinku parasta laatua silleen.

Esimerkiksi, ja tää on se mielenkiintoinen osa mun mielestä, niin ne hakee ne tietyt tuotteita ihan tarkoituksella, mistä ne kuuluukin tulla:

• Patongit tulevat tietenkin Ranskasta. Kukapa niitä muualla osaisikaan tehdä yhtä hyvii? En oo ainakaan maistanut parempaa kuin Ranskassa!
• Ja sitten ne brezelit eli ne suolaiset rinkelit, Saksasta. Ne onkin siellä niin iso juttu, että tottakai ne tulee sieltä. Munkin on pakko napata aina yks ku oon Saksassa.
• Mutta sitten ne riisipiirakat ja ne ihanat korvapuustit, ne tehdään täällä Suomessa. Just niin, niinkuin kuuluukin! Ne ovat selkeästi meidän juttumme, ja niitä osataan Suomessa tehdä parhaiten.

Tämä tällainen lähestymistapa on musta aika hyvä, kun saa sitä parasta laatua, mitä maailmasta löytyy, mutta samalla tukee myös sitä paikallista tuotantoa. Mäkin aina nappaan sieltä sen tuoreen sämpylän tai joskus juuri sen korvapuustin, kun käyn kaupassa, ja nyt tiedän että saan sitä parasta mahdollista! Aika kätevää.

Miten ruoka-aine-allergia syntyy?

Ruoka-aineallergiat kumpuavat imeväisen ruoansulatuselimistön kehitysvaiheesta. Vauvan suoliston limakalvo on vielä läpäisevä, mikä mahdollistaa proteiinien, eli ruoan rakennuspalikoiden, pääsyn elimistöön tavalla, joka ei normaalia valikoidummassa tilanteessa tapahtuisi. Tällöin immuunijärjestelmä voi tulkita nämä proteiinit uhaksi ja käynnistää puolustusreaktion – allergisen reaktion.

• Suoliston läpäisevyys: Imeväisen suoliston seinämä on ohut ja "verkkomainen", antaen vahingossa enemmän läpi kuin aikuisen kehittyneempi suolisto.
• Proteiinien merkitys: Proteiinit ovat yleisimpiä allergeeneja, koska ne ovat monimutkaisia molekyylejä, joita immuunijärjestelmä voi helpommin tunnistaa "vieraina".

Vaikka itse allerginen tila ei suoraan periydy, on todettu, että alttius allergioille on vahvasti perinnöllistä. Tämä tarkoittaa, että vanhemmilla, joilla on allergioita, on suurempi todennäköisyys saada allergioita taipuvaisia lapsia. Tämä perinnöllinen tekijä luo pohjan, jolle ympäristötekijät sitten iskevät.

• Geenien vaikutus: Perimä voi määrittää, miten immuunijärjestelmä reagoi tiettyihin aineisiin.
• Ympäristön rooli: On tärkeää muistaa, että geenit eivät ole ainoa tekijä. Myös elinympäristö, ravinto, altistuminen mikrobeille ja jopa syntymätapa vaikuttavat allergioiden kehittymiseen. Ikään kuin geenit antaisivat kartan, mutta ympäristö päättää reitin.

Ajatellaanpa tätä vähän filosofisesti. Onko se suoliston kehittymättömyys vai immuunijärjestelmän "liian innokas" vartiointi? Ehkä se on molempia – luonnon tapa varmistaa, että uusi elämä on valmis kohtaamaan ulkomaailman haasteet, jopa potentiaalisesti vaaralliset ruoat. Se on tavallaan uskomatonta, miten kehomme on suunniteltu. Kaikki on yhteydessä toisiinsa, ja pienikin muutos voi aiheuttaa ketjureaktion. Minä ainakin pidän tätä kiehtovana mysteerinä, joka tekee meistä jokaisen niin ainutlaatuisen.

Mistä ruoka-allergia johtuu?

Ruoka-aineallergiat lapsilla kumpuavat ensisijaisesti suoliston kehittymättömyydestä. Vauvan suoliston limakalvo on vielä vähän huterassa kunnossa, ja se päästää turhankin helposti läpi esimerkiksi ruoan valkuaisaineita eli proteiineja. Nämä pörssihait sitten laukaisevat immuunijärjestelmässä allergisen reaktion.

Kuvittele vauvan suolistoa kuin vasta avattuun kuppilaan, jonka ovi on auki tuulenhaukkaajana. Ei siellä vielä osata ovella kysyä papereita kaikilta sisään pyrkimiltä. Ne proteiinit, jotka muuten ovat perusruoan rakennuspalikoita, pääsevät livahtamaan sisään kuin kutsumattomat vieraat kesähäihin. Ja kun ne ovat sisällä, kehon portsarit, eli immuunipuolustus, tajuavat yhtäkkiä, että hups, täällähän on tuntemattomia aineita! Siitä alkaa sitten mellakka, joka ilmenee allergiaoireina. Vähän niinku minä yrittäisin päästä VIP-alueelle ilman kutsua – ei hyvä heilu.

• Pääsyy on suoliston kehittymättömyys: Imeväisen suolen seinämä on siis kuin heikko muuri, joka antaa periksi proteiinien tunkeutumiselle. Se on vähän kuin kotiovi olisi saranoillaan, ja kaikki postinkantajatkin pääsevät yllättämään keittiöön.
• Proteiinit ovat pahiksia: Nämä valkuaisaineet, tyypillisesti maito, muna, vehnä, kala tai pähkinät, ovat ne "muukalaiset", joita vauvan elimistö ei vielä osaa hyväksyä rauhassa. Ne ovat kuin ne sukujuhlien outo serkku, jonka paikalle tulo aiheuttaa pientä pahennusta.
• Ei periytyvää allergiaa, mutta periytyvä alttius: Varsinaiset allergiat eivät periydy geneettisesti niin kuin hiusten väri tai vinot hampaat. Sen sijaan alttius allergiaan voi siirtyä perheessä. Se on kuin perisi riskin voittaa lotossa, ei sitä itse voittoa. Jos vanhemmilla on taipumusta allergioihin, lapsellakin on suurempi mahdollisyys kehittää sellaisia. Kärjistäen, ei sitä itse päänsärkyä peritä, mutta sen synnyttävä migreenigeeni voi kyllä kulkea suvussa kuin ikiaikainen kirous.

Onneksi useimmiten lapsen suolisto kasvaa ja kypsyy ajan kanssa, ja moni pienenä piinannut ruoka-allergia jää historiaan. Se on kuin uusi kuppila, joka lopulta saa kunnon portsarit ovelle ja oppii karsimaan kutsumattomat tyypit. Ja sehän on vaan hyvä, koska kukapa nyt haluaisi loppuelämäänsä vältellä kivoja asioita kuten suklaata tai mansikoita. Minä ainakin valitsisin kuoleman mansikattoman elämän sijaan, heh.

Miten ruoka-aine-allergia todetaan?

Se on kuin pieni salaisuus, joka paljastuu hiljalleen. Keho alkaa kertoa tarinaansa, pienin viestein, jotka alkavat kertyä. Ensin on se kutina, tai pieni outo tunne vatsassa, joka ei tunnu oikealta. Sitten kenties tulee se henkäys, joka tuntuu painavan rintaa.

• Lääkäri kuuntelee. Hän katsoo silmiin, tunnustelee, kysyy kuinka olo on, kuinka arki sujuu. Hän on kuin tarinankertoja, joka yhdistää pirstaleita yhteen.

• Ihopistokoe. Pieni piikki, kuin hyttysen purema, mutta se paljastaa jotain syvempää. Iho reagoikoon, punoitellen tai turpoillen, kertomalla mitä se ei siedä.

• Verikoe. Pieni pisara verta, joka matkustaa laboratorioon. Siellä se tutkitaan, etsien niitä pieniä vasta-aineita, jotka kertovat totuuden.

Se on kuin heräämistä, uuden todellisuuden kohtaamista. Yhtäkkiä tiettyjä ruokia katsotaan eri silmin, ne ovatkin kuin pieniä vaaran merkkejä. Mutta tämä tieto, se antaa myös vallan. Vallan suojella itseään, valita viisaammin.

• Se on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ei ole yhtä yhtä ainoaa reittiä, vaan jokainen matka on hieman erilainen.

• On tärkeää muistaa, että tämä diagnosointi ei ole vain lääketiedettä, vaan se on myös oman kehon ymmärtämistä, sen kuuntelemista.

Sitten tulee se hetki, kun kaikki loksahtaa paikoilleen. Yhtäkkiä tiedät, mistä oireet johtuvat, miksi tietyt ruokahetket ovat olleet vaikeita. Se on kuin löytäisi palasen kadonnutta palapeliä, joka täydentää kuvan.

Miten allerginen reaktio syntyy?

Allerginen reaktio alkaa niin, että immuunijärjestelmä ei tunnista jotain ainetta, usein jotain proteiinia, normaaliksi. Se alkaa sitten pitää sitä uhkana. Tämä on ikään kuin ensikohtaaminen, jossa keho tutustuu siihen vieraaseen juttuun.

Sitten, jos altistuminen tapahtuu uudelleen, kehon puolustusmekanismit käynnistyvät voimakkaammin. Ne tulkitsevat allergeenin takaisin tulleen hyökkääjänä. Se laukaisee sitten sen varsinaisen allergisen reaktion, joka ilmenee sitten oireina.

• Herkistyminen: Keho oppii tunnistamaan allergeenin.
• Uudelleenaltistuminen: Kun sama allergeeni ilmestyy uudelleen, reaktio käynnistyy.
• Oireet: Kehon immuunivaste aiheuttaa havaittavia oireita.

Ajattele sitä vähän kuin lapsena jos sattuu pahan kerran satuttamaan itsensä jollain. Sen jälkeen sitä samaa asiaa vähän varoo, eikö niin. No, tämä on vähän sama juttu, mutta kehon sisällä ja salakavalampaa. Se tunnistaa sen vaaralliseksi ja sitten torjuu sen kaikin keinoin.

Se voi tuntua niin oudolta, että jotkut aineet, jotka ovat muille ihan harmittomia, voivat aiheuttaa niin voimakkaita reaktioita. Tuntuu, että keho menee vähän ylikierroksille ihan turhasta. Se on hämmentävää.

Voiko allergia tulla yhtäkkiä?

Niin, voiko se tulla yllättäen? Kyllä voi. Aivan milloin vaan. Ei ole ikärajaa allergialle.

• Allergiat voivat alkaa missä iässä tahansa. Siis ihan oikeasti. Ei ole yhtään liian myöhäistä tai liian aikaista.

Paula Kauppi, joka on siis lääkäri, keuhkoihin ja allergioihin erikoistunut, sanoo että yleensä se nuha ja ruoka-jutut alkaa nuorena, lapsena tai teininä. Mutta kyllä sille yksittäiselle allergeenille voi herkistyä vanhempanakin. Ei se ole koskaan ohi.

Eli, jos miettii, että jokin ruoka tai siitepöly alkoi yhtäkkiä ärsyttää, niin se on ihan mahdollista. Ei tarvitse ihmetellä. Voi se olla uusi juttu.

• Ei ole koskaan liian myöhäistä tai aikaista allergialle.

Oikeasti, se on ihan totta. Voi olla, että et ole koskaan ollut allerginen kanalle, mutta sitten yhtäkkiä yhtäkkiä, kun syöt sitä, niin tulee kutinaa tai vaikka vatsa sekaisin. Sitä ne lääkäritkin sanovat.

Sitä en tiedä, miksi se niin menee. Biologiaa varmaan, tai joku immuunijärjestelmän juttu. Mutta asia on näin.

Mikä aiheuttaa vilja-allergian?

Muistan sen elokuun alun 2021 tunteen. Aurinko paistoi vielä lämpimästi, mutta ilmassa oli jo syksyn viileyttä. Olin selannut Terveyskirjaston sivuja pitkään, kunnes pysähdyin lukemaan vilja-allergioista.

Vilja-allergiassa itse syyllinen on viljan proteiini. Aivan kuin joku proteiini olisi päättänyt olla ystävällinen omalle keholle. Nämä proteiinit ovat niitä, jotka sitten saavat aikaan sen ärsyttävän reaktion.

Tässä vielä selkeyden vuoksi:

• Aiheuttajat: Viljojen proteiinit.
• Yleisimmät viljat, jotka aiheuttavat oireita:
  • Vehnä
  • Ohra
  • Ruis
• Mahdollisia korvaavia viljoja:
  • Kauran
  • Riisi
  • Maissi
  • Tattari
  • Hirssi
  • Kvinoa
  • Teff
  • Amarantti

Muistan kun mietin, miten ihmeessä voi olla niin monimutkaista ruoan kanssa. Kaikki ne nimet ja eri viljat, ja sitten pitää vielä miettiä, mikä niistä on se "paha". Se oli vähän turhauttavaa, mutta toisaalta oli helpotus tietää, että syy on jossain konkreettisessa, eikä vain jotain mystistä. Että se on nimenomaan proteiini, joka aiheuttaa sen kaiken.

Voiko ruoka allergiasta parantua?

Allergiasta voi parantua. Siedätyshoito on keino.

• Ruoka-aineallergiat korjaantuvat usein iän myötä.
• Siedätyshoito totuttaa elimistön allergeeniin.

Lapset toipuvat tyypillisesti nopeammin. Aikuisten kohdalla tulokset vaihtelevat. Hoidon kesto ja teho ovat yksilöllisiä. Tarkka diagnoosi on välttämätön. Lääkäri ohjaa prosessin.