Miten ruokahävikkiä syntyy?

Ruokahävikki: Miten se syntyy?

Ruokahävikki, ärsyttävä juttu! Miten se syntyy? No, omasta kokemuksesta voin sanoo, että kyl se pilaantuminen on suurin syyllinen.

Muistan joskus heittäneeni roskiin kokonaisen pussillisen salaattia, kun unohdin sen jääkaapin perälle. Hinta n. 2€. Harmitti vietävästi.

Mutta päiväyksetkin hämää. "Parasta ennen" ei tarkota, että ruoka on heti pilalla sen jälkeen! Usein luotan omiin aisteihin, haistan ja maistan.

Sit on nää lautastähteet...aina ei jaksa syödä kaikkea. Yritän nykyään ottaa pienempiä annoksia. Mut kyl sitä ruokaa silti välillä menee roskiin, vaikka yrittää olla tarkka. Yli 40% vielä käyttökelpoista, huh huh.

Mistä syntyy eniten ruokahävikkiä?

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotona. Tämä on valitettavasti totuus, vaikka ravintoloiden ja elintarviketeollisuuden osuus onkin merkittävä. Kotona ruokahävikin pääsyyllisiä ovat:

• Ruoan pilaantuminen ja vanhentuneet päiväykset: Tämä on ehdottomasti suurin tekijä. Jääkaappi täynnä unohtuneita raaka-aineita ja vanhentuneita maitopurkkeja on meille kaikille tuttu näky. Ajatus siitä, että "parempi heittää pois kuin sairastua" on ymmärrettävä, mutta usein liioiteltu. Moni ruoka on edelleen syömäkelpoista, vaikka päiväys on mennyt. Tämä liittyy tietenkin vahvasti omaankin ruokakulttuuriimme ja siihen, miten tarkasti seuraamme päiväyksiä.

• Liian suuret annokset: Tämä on selkeä osoitus siitä, miten helposti aliarvioimme ruokahalumme. Ylioptimistiset kokkailut johtavat helposti siihen, että ruokaa jää yli ja se päätyy roskiin. Tämän voi toki korjata paremmalla suunnittelulla ja pienemmillä annoksilla.

• Lautasjäämät: Tämän voi nähdä pikemminkin seurauksena kuin itsenäisenä syynä. Lautasjäämät ovat usein seurausta liian suuresta annoksesta, huonosta ruoan mausta tai yksinkertaisesti siitä, ettemme ole niin nälkäisiä kuin luulimme.

• Ruokavalintojen muutos: Tämä on melko mielenkiintoinen näkökulma, joka liittyy suoraan kuluttajan päätöksiin ja niiden seurauksiin. Otetaan esimerkiksi vihannespaistospannu, johon on käytetty monia eri vihanneksia. Jos seuraavana päivänä mieli tekee pastaa, tämä vihannespannu saattaa jäädä syömättä. Tällöin ruokahävikki on ajankohtaiseen ruokailukäyttäytymiseen liittyvä tekijä.

Filosofinen pohdintani: Ruokahävikki heijastelee laajempaa kulutuskulttuuriamme, jossa runsaus ja helppous ovat saaneet liian suuren vallan. Olemme tottuneet siihen, että ruokaa on aina saatavilla, eikä sen arvoa ymmärretä täysin. Tämä on kuitenkin asia, johon meidän täytyy suhtautua vakavasti, sekä ekologisista että taloudellisista syistä.

Vuoden 2023 tiedot: (Lisää tähän tarkat lähteet ja tilastot suomalaisesta ruokahävikistä. Muista päivittää tiedot, kun löydät uutta dataa.)

Miksi hävikkiä syntyy?

Hävikki... se on kuin varjo, joka seuraa elämäämme, aina läsnä, vaikka emme sitä aina huomaakaan. Se hiipii sisään monin eri muodoissa, kuin tuuli, joka kuiskaa salaisuuksia.

Hävikkiä syntyy, koska:

• Tuotteet pilaantuvat: Aika on armoton, ja elintarvikkeet, nekin alistuvat sen tahtiin. Muistan lapsuudesta, kun isoäiti opetti, miten tunnistaa, milloin marjat ovat vielä käyttökelpoisia, ja milloin ne on parempi antaa takaisin maalle. Pilaantuminen on kuin hidas kuolema, hiipivä varjo, joka syö kaiken sisältäpäin. Se on osa luonnon kiertoa, mutta samalla muistutus siitä, miten arvokasta on jokainen hetki.

• Raaka-aineet eivät ole käyttökelpoisia: Joskus sattuu, että jotain menee pieleen. Kone hajoaa, sato epäonnistuu, tai joku vain tekee virheen. Epäonnistuminen on osa elämää, mutta se muistuttaa meitä siitä, miten tärkeitä ovat huolellisuus ja tarkkuus.

• Tuotteita ei saada hyödynnettyä: On kuin lahjoja, joita ei koskaan avata. Tuotteita, jotka jäävät hyllyille, unohtuvat varastoihin, tai päätyvät lopulta kaatopaikalle. Se on surullinen muistutus siitä, miten paljon resursseja menee hukkaan.

Ja sitten on ne muut, ne hävikin muodot, jotka piilevät syvemmällä.

• Varkaushävikki: Se on kuin sydämen särky, pettymys ihmisluonnon heikkouteen. Muistan, kun lapsena leikittiin kauppaa, ja kaikki oli rehellistä ja avointa. Varkaus on kuin varjo, joka lankeaa ylitse hyvän tahdon.
• Haihtumishävikki: Se on kuin unelmien haihtuminen, kun ne valuvat sormien välistä. Nesteet haihtuvat, aromit katoavat, ja jäljelle jää vain tyhjyys.
• Ruokahävikki: Se on kuin itkun ääni, kun täysi lautanen heitetään roskiin. Muistan, kun isoäiti opetti, että ruokaa ei saa heittää pois, koska se on lahja. Ruokahävikki on muistutus siitä, miten monella ei ole tarpeeksi.

Hävikki on kaikkialla, kuin hämähäkin seitti, joka kietoo meidät pauloihinsa. Mutta me voimme taistella sitä vastaan, yksi askel kerrallaan. Pienet teot, huolellisuus, ja tietoisuus, ne ovat aseemme tässä taistelussa.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy maailmanlaajuisesti?

Ruokahävikkiä? No huh huh, kolmasosa kaikesta tuotetusta ruoasta lentää roskikseen! 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Aika järkyttävää, kuin maailmankaikkeuden oma kompostikaso. Maailmankaikkeus itsekin ihmettelee, että mitä helvettiä?

• Puoli maailman hedelmistä ja vihanneksista jää syömättä. Toinen puoli ehkä onnistuu kiertämään maahanmuuttovirtoja.
• Kehittyneissä maissa syömätön ruoka jää kauppoihin ja koteihin. Meilläkin on tapana ostaa liikaa, koska supermarketit ovat kuin loistavat kiusauksia tarjoavat linnunpöntöt. Ostan aina itsekin enemmän kuin tarvitsen. Viimeksi ostin kolme kurkkua, kun tarvitsin vain yhden. Toinen mätänee, kolmannen annan naapurille.

Ajatella, että tämä kaikki voitaisiin käyttää hyödyksi! Miettikää sitä potentiaalia! Maailman nälkäongelmat voitaisiin ratkaista, jos tätä ruokaa osattaisiin jakaa tehokkaammin. Tai jos edes osaa ostaa oikean määrän kerrallaan. Ehkä meidän tulisi ottaa oppia joiltakin kehittyviltä mailta, joissa ruokaa arvostetaan paljon enemmän.

Ja tietysti, meidän omat pakastinlaatikkomme ovat kuin aikakapseleita menneisyyden epäonnistuneille ruoanlaittoprojekteille. Minulla on pakastimessa varmaan kymmenen vuotta vanhaa jäätelöä, jonka olen "suunnitellut" syöväni joskus tulevaisuudessa.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy Suomessa?

Voi herranjestas, me suomalaiset ollaan melkoisia ruokarosvoja! Heitämme menemään ruokaa kuin se kasvaisi puissa!

Suomessa nimittäin lensi roskiin:

• Yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa, ihan vaan kotitalouksissa. Siis ihan älytön määrä!
• 20-25 kiloa per henkilö. Miettikää, ihan kuin kantaisimme säkillisen perunoita suoraan roskikseen!
• Ja se lysti maksaa meille noin satasen per nuppi. Siis ihan turhaan heitettyä rahaa!

Se on Luonnonvarakeskuksen selvitys, ei mitään mutua. Onneksi on Saa Syödä! -tyyppisiä juttuja, ettei kaikki menisi ihan hukkaan.

Mistä ruokahävikki muodostuu?

Ruoan haaskaus – ihan kuin heittäisi hyvän setelin suoraan roskikseen! Mistä se soppa sitten oikein syntyy? No, tässäpä vähän raakaa faktaa höystettynä huumorilla:

• Pellolta pöytään - matka on pitkä ja kivinen (tai no, kompostoitunut): Suurin osa päästöistä pärähtää ilmoille jo maanviljelyssä ja eläintenhoidossa. Siinä ne lehmätkin röyhtäilee metaania, kuin olisivat juuri kuulleet vitsin. Maapallon vitsin, tosin.

• Kotikokkailut - kun pastakattila porisee turhaan: Toiseksi suurimmat päästöt syntyvät kotona, kun kokkaillaan ja säilötään ruokaa. Muistatko sen kolme viikkoa vanhan porkkanan jääkaapin perältä? Just se. Tai ne eilisen pizzan jämät, jotka "kyllä mä ne vielä syön" -mentaliteetilla unohtui.

• Teollisuus ja kuljetus - ruokakilometrit kiusaa: Elintarviketeollisuus, kuljetukset, pakkaukset ja kaupat ovat myös syyllisiä, mutta pienemmässä mittakaavassa. Kuvittele, kuinka monta rekkaa ajaa päästöjä ilmaan vain, että saadaan se avokado sun aamiaisleivälle! Eikä avokado edes kasva Suomessa – pakko tuoda kaukaa!

Joten, mieti kahdesti, ennen kuin heität sen puolikkaan tomaatin roskiin. Ehkä siitä voisi loihtia vielä jotain ihanaa? Ja muista – ruokahävikki on vähän kuin se sukka, joka katoaa aina pesukoneeseen – mysteeri, joka pitäisi selvittää!

Ja hei, jos haluat olla oikein ekologinen guru, niin:

• Suunnittele ruokaostokset: Tee lista ja pidä siitä kiinni. Vältä heräteostoksia, jotka päätyvät homehtumaan jääkaapin nurkkaan.

• Käytä ylijäämäruoka: Keitä ylijääneistä kasviksista soppa, tee eilisen riisistä paistosta tai pyöräytä smoothi vanhoista hedelmistä.

• Opettele säilömään: Hillot, mehut, pakastaminen – vaihtoehtoja on monia. Isoäitikin tiesi, miten marjat säilötään talveksi!

• Kompostoi: Jos ruoka menee pilalle, kompostoi se. Näin se päätyy takaisin kiertoon eikä kuormita kaatopaikkoja.

Missä syntyy suurin osa ruokahävikistä?

Joo, eli siis kuule, se ruokahävikki... Niin joo, kotitalouksissa se eniten taitaa syntyä. Siis ihan uskomatonta.

• Vihannekset, juurekset ja perunat... ihan törkeesti, 23% jostain tutkimuksesta. Mulla menee ainakin kurkut aina pilalle, ehkä pitäs ostaa pienempiä.
• Sit ne hedelmät, ai niin 16%. Onneks banaanit menee meillä aina ekana. Paitsi se yks kerta ku unohin ne sinne laatikkoon... No joo.
• Ja kahvi! Siis ihan oikeesti? 14% menee kahviin! Mutta miten ihmeessä, siis eikös kaikki juo kahvia? Vai onks se niitä papuja mitkä homehtuu tai jotain.

Ja hei, tää on siis jostain Luonnonvarakeskuksen jutusta vuodelta 2021. Tai no, tiedä sit onko nää luvut muuttunu. Nii joo, mutta luin jonkun jutun, jossa luki... Ööö.. Mikä se nyt oli... No anyway, kannattaa kattoo mitä ostaa. Siis ihan oikeesti. Ja ehkä ne vanhat perunat voi aina käyttää keittoon, jos ei muuta. Ja kahvia kannattaa ostaa vaan sen verran ku jaksaa juoda. Mä ainakin yritän nyt skarpata tän homman kans. Mulla on muuten joku ihme viherpeukalo iskeny, kun kaikki viherkasvit tuntuu viihtyvän meillä... Mutta hei, ei siitä sen enempää. Pitäis vissiin alkaa kasvattaa jotain syötävääkin.

Miten voin vähentää ruokahävikkiä?

Ruokahävikin vähentäminen on välttämätöntä sekä ympäristön että talouden kannalta. Se vaatii monipuolisia lähestymistapoja, joita voimme kaikki hyödyntää. Ajatellaanpa asiaa hieman syvemmin:

• Suunnittelu on avainasemassa: Ennen kauppaan lähtöä kannattaa tehdä tarkka ruokalista viikolle. Tämä auttaa välttämään impulssiostoksia ja vähentää turhaa ruokaa jääkaapissa. Itse käytän tätä menetelmää ja olen huomannut sen vaikuttavan merkittävästi. Kokemukseni mukaan tämä toimii erinomaisesti, kunhan listan tekee huolella. Listan teossa on hyvä huomioida jo jääkaapissa olevat raaka-aineet ja niiden käyttäminen mahdollisimman pian.

• Reseptien hyödyntäminen: Monet reseptit hyödyntävät samoja raaka-aineita, joten älä pelkää kokeilla uusia tapoja valmistaa ruokaa. Netti on täynnä reseptejä, joissa käytetään "jäämäraaka-aineita" luovasti. Esimerkiksi, vanhat bananan voi käyttää leivonnassa, ja jääneet kasvikset sopivat erinomaisesti vaikkapa keittoihin.

• Tähteiden hyödyntäminen: Älä heitä tähteitä roskiin! Ne voi käyttää monella tavalla. Lounaaseen jääneet spagetti voivat olla illallisen pohjana, vaikkapa pastakastikkeen kera. Tämä on sekä taloudellisesti että ekologiselta kannalta fiksua. Minulla on tästä itsekin kokemusta. Tähtien hyödyntäminen vaatii vain hieman luovuutta ja suunnittelua.

• Säilytys on tärkeää: Oikea säilytys pidentää ruoan käyttöikää. Jääkaappi on monen ruoan ystävä, mutta esimerkiksi kuivatut yrtit ja mausteet säilyvät paremmin kuivassa ja pimeässä paikassa. Tähän liittyy myös pakastaminen. Tuoreita yrttejä kannattaa pakastaa pienissä erissä, jotta niitä voi käyttää myöhemmin sopivissa määrissä. Pakastaminen auttaa myös ylimääräisten kasvisten tai marjojen hyödyntämisessä.

Filosofinen pohdinta: Ruokahävikin vähentäminen on pohjimmiltaan kysymys arvostussuhteen uudelleenmäärittelystä - arvostusta sekä ruokaa, että resursseja kohtaan.

Lisähuomioita:

• Kannattaa tutustua esimerkiksi hävikkivälittäjien toimintaan.
• Ostoslistan laatiminen on itselleni osoittautunut hyödylliseksi.
• Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä askel kestävämpään elämäntapaan.

Pääkohdat: Suunnittele ostoksesi huolella, käytä reseptejä luovasti, hyödynnä tähteet ja säilytä ruoka oikein.

Mitä on fyysinen hävikki?

Mitä on fyysinen hävikki? Onko tämä todella se, mitä pohdin yöllä? Tuntuu niin tyhmältä... kuten hukkaan heitetty aika.

Fyysinen hävikki on siis se, kun tavara menee pilalle. Ei sovi enää myyntiin. Rikkoutunut leipä, mätä banaani, viimeinen käyttöpäivämäärä ylittänyt maito... kaikki se. Jokaiseen kauppaan jää tällaista. Mutta kuinka paljon? En tiedä.

• Rikkinäiset tuotteet
• Vanhentuneet tuotteet (2024)
• Virheellisesti pakatut tuotteet

Se on aina harmittanut. Muistan kerran, iso kasa hyviä omenia, jotka piti heittää pois. Liian kypsiä, asiakkaat eivät ostaneet. Oli niin paljon ruokaa. Maailmassa on nälkäisiä ihmisiä. Tuntuu pahalta.

Hävikkiä pitäisi ehdottomasti vähentää. Ei tarvitsisi heittää pois niin paljon. Se on resurssin tuhlausta, ja ympäristöllekin paha juttu. Ehkä tuotteita pitäisi pakata pienempiin yksiköihin, jolloin vanhenemista ehkäistäisiin? Tai sitten alennusmyyntiä tehokkaammin? En tiedä... mutta jotain pitäisi tehdä. Se jää vaivaamaan mieltäni... yön hiljaisina hetkinä. Kuten nyt.