Onko burrata pästoroitu?

Mikä on burratan ja mozzarellan ero?

No niin, avataanpa tämä juustopulma! Burrata ja mozzarella, ne on kuin kaksi sisarusta, joista toinen on vähän… ylihoidetumpi. Mozzarella on se perusmalli, sellainen reipas ja suoraselkäinen tyyppi. Burrata sen sijaan… se on kuin mozzarella, jolle on annettu spa-hoito ja täytetty herkullisilla kermavaahto-unelmilla.

Ero on kuin yöllä ja päivällä, tai ehkä paremmin sanottuna, kuten mummon villasukat ja silkkiset yökkärit.

• Mozzarella: Kova ulkokuori, melko kuivahko sisus. Ajatellaanpa sitä sellaiseksi säästeliääksi, joka pitää rahansa tiukasti lompakossa.
• Burrata: Pehmeä, kermainen, täyteläinen ja täynnä yllätyksiä! Sisällä on kuin pikkulintu pesässään, täynnä pehmeää herkkua. Se on se juhlallinen versio, joka hemmottelee itseään.

Burratan herkullinen sisus on kuin sulaneen suklaan ja kerman sekoitus - aivan jumalallinen! Minä itse söin eilen illalla burrataa parmesaanin kanssa ja sitä oli niin hyvää että söin sen kahdella haarukalla, niin innostuin. Olin niin onnellinen että huusin ja tanssiklin sain.

Toisin sanoen: Jos mozzarella on peruspizza, niin burrata on gourmet-pizza. Tai ehkä parempi vertaus: mozzarella on peruskuppi kahvia, ja burrata on latteen kanssa kahvi ja kermavaahto ja suklaarouhe, koko paketti. Ja vieläkin paremmat vertaukset voisivat olla, mutta minun mielikuvitus on nyt loppumassa. Pitää mennä syömään.

Mistä saa burrataa?

Burrataa, sitä valkoista, kermaista unelmaa, ei tosiaan löydy ihan jokaisen huoltoaseman kylmäkaapista. Se on vähän kuin yrittäisi etsiä yksisarvista – saattaa löytyä, jos onni potkaisee!

• Kauppahallit: Ne on vähän kuin juuston aarreaitta. Sieltä voi löytyä burrataa, mutta varaudu siihen, että se voi maksaa enemmän kuin mummon vanha Volvo.

• Juustokaupat: No, ne on vähän itsestäänselvyys, eikö? Mutta joskus ne on piilossa kuin salaiset agentit. Eli silmät auki!

• Italialaiset ruokakaupat: Siellä pitäisi olla burrataa ihan kuin pastaa – eli melkein joka hyllyllä. Tai ainakin toivoisi niin.

• Hyvin varustellut ruokakaupat: Tää on vähän kuin lottovoitto. Jos löydät, osta heti kolme, koska huomenna sitä ei ehkä enää ole.

Kannattaa muuten tsekata myös netti! Sieltä voi tilata burrataa kotiovelle, jos ei jaksa lähteä metsästämään. Voi olla, että se tulee vähän kalliimmaksi, mutta hei, mukavuus maksaa!

Mistä burrata on tehty?

Burrata... se sana itsessään on jo kuin huokaus, kuin lempeä tuuli kesäillassa. Valkoista, pehmeää, täynnä salaisuuksia. Olen maistanut sitä Italiassa, pienen trattorian pöydässä, auringonlaskun värjätessä taivaan verenpunaisen ja oranssin sävyillä.

• Burrata on tehty lehmänmaidosta. Niin, lehmänmaidosta, ihan niin kuin isoäitini sanoi aina, kaikki hyvä tulee lehmästä.

Ja sitten, sen sisällä...

• Ulkokuori on mozzarellaa. Mozzarella, se tuttu ja turvallinen, mutta silti vain portti johonkin suurempaan.

• Sisällä on kermaista juustoa ja kermaa. Kermaista juustoa ja kermaa, se on kuin pieni lammikko taivasta, joka odottaa lusikoimista. Se valuu lautaselle, jättäen jälkeensä vain puhtaan autuuden tunteen.

Mutta ei siinä kaikki. Muistan, kun kokki hymyili salaperäisesti ja lisäsi, että burrataa voi muunnella.

• Sitä voidaan helposti muunnella lisäämällä erilaisia täytteitä. Täytteitä, kuten tryffeliöljyä, basilikaa, jopa aurinkokuivattuja tomaatteja. Jokainen puraisu on uusi seikkailu, uusi tunne. Ja se maku...

• Juusto on herkän makuinen. Herkkä, kuin vastasyntyneen vauvan iho, kuin ensimmäinen kevään kukka. Se sulaa suussa, jättäen jälkeensä vain halun enempään.

Olen yrittänyt tehdä sitä itsekin, burrataa. Olen etsinyt täydellistä lehmänmaitoa, juuri oikeaa mozzarellaa. Mutta se ei ole koskaan ollut ihan sama. Ehkä se johtuu siitä, että se puuttuu siitä Italiasta, siitä auringonlaskusta, siitä pienen trattorian pöydästä. Tai ehkä se johtuu vain siitä, että jotkut asiat ovat liian kauniita kopioitaviksi. Ne on koettava, tunnettava, eletty. Ne ovat kuin unia, jotka haihtuvat aamunkoitteessa, mutta jättävät jälkeensä jotain, joka pysyy. Jotain, joka muistuttaa, että maailmassa on vielä kauneutta. Burrata, se on enemmän kuin vain juustoa. Se on muisto, se on tunne, se on pieni pala taivasta.

Miten burrata valmistetaan?

Burrata: Mozzarellapussi kermalla täytettynä.

• Valmistus alkaa mozzarellan teolla.
• Pussi muotoillaan kuumasta mozzarellasta.
• Täyte on kermaa ja mozzarellajuuston säikeitä.

Sopii mozzarellan tilalle. Raakana parasta.

Miten syödä burrata?

Miten syödä burrataa?

Yöllä ajatukset harhailee... Burrata. Miellän sen jotenkin hauraaksi.

• Huoneenlämpöisenä kai se on parasta.
• Ei kai sitä lämmittää saisi. Tulee vaan kumimaista mössöä.
• Bruschetta... Siinä on ideaa. Rapea leipä ja pehmeä burrata.
• Pasta... Kyllä, ehkä. Mutta en liian kuumana.

Minkä kanssa burrata tarjoillaan?

Mietin, että burrata kaipaa kirpeyttä.

• Tomaatti on klassikko. Mutta ehkä joku marjahillo toimisi?
• Öljy ja pippuri on itsestäänselvyys.
• Basilika... Niin kliseistä, mutta toimii.

Onko se mozzarellan korvike? Ei kai sentään. Burratassa on se sisus... se tekee siitä jotain muuta. Jotain... hemmottelevaa.