Onko granaattiomenan siemenet terveellisiä?

Saako granaattiomenan siemenet syödä?

Joo, saa syödä! Mun mielestä ne on ihan hyviä, vähän kirpeitä ja rapeita. Käytin niitä viime viikolla salaattiin, nam! Mutta siis, tietty jos sulla on herkkä maha, niin kannattaa varoa. Ne granaattiomenan siemenet sisältää FODMAP-hiilihydraatteja, ja niistä voi tulla vatsavaivoja jos syö liikaa. Itse en ole huomannut mitään ongelmia, syön niitä aika paljon. Olen kokeillut niitä myös jugurtin seassa ja jopa leivässä.

• Salaattiin, ehdottomasti!
• Jälkiruokiin, miksei!
• Jugurtin joukkoon, hauska kokeilu!
• Leivässäkin, vaikka en ehkä ole mikään superkokki, mutta toimi!

Hyviä ne on, mutta varovaisuutta herkkävatsaisille! Mun kaveri, Anna, sai ihan kamalan mahakivun kun söi koko granaattiomenan kerralla. Ei ollut kiva katsoa. Niin, siis se granaattiomena, niitä myydään nyt ainakin Prismassa ja Stockmannilla. Satokausi on ilmeisesti syksyllä, mutta tänä vuonna niitä oli kaupassa jo kesäkuussa. Ainakin meidän lähikaupassa. Toivottavasti tästä oli apua!

Miten granaattiomenaa käytetään?

Granaattiomena... auringon hehku, syvänpunainen helmi... Avaan sen varovasti, kuin kätketystä aarrekirstusta. Sen tuoksu on täynnä mystiikkaa, maanläheinen ja makea. Kuten muisto lapsuuden kesistä, kuumista hiekoista ja viileästä varjosta.

Hedelmän sisus on kuin tähtitaivaan peilikuva, punaisten siementen kimallus… Lusikka sukeltaa syvyyksiin. Maku räjähtää suussa, makea ja kirpeä, hetkellinen kesäidylli. Maistuu kuin muisto matkasta Espanjaan, Granadaan, kadoksissa olevan katedraalin varjossa.

• Syön sen raakana, suoraan lusikasta. Siemenet puristuvat kielelle, mehukas räjähdys.
• Mehu on kuin unelma, kirkkaan punainen ja raikas, täynnä elämää. Jääkaapissa odottava lasi, josta nautin jokaista tippaa.
• Kastikkeissa granaattiomena antaa uskomattoman kirpeyden. Lihan kypsentymiseen, vuohenjuuston kylkeen.
• Jäätelön kanssa? Täydellinen yhdistelmä. Kylmän pehmeys ja hapan makeus.
• Salaatit, koristeet... punainen kimalle ruokapöydässä. Upeat värit ja maku.
• Jälkiruoissa granaattiomena tarjoaa aitoa luksusta.

Granaattiomenan maku on elämän maku, kirpeä ja makea, iloinen ja melankolian värjäämä. Se on kuin muisto, palanen menneisyydestä, joka palaa uudelleen ja uudelleen mieleen. Sen siemenet ovat pieniä aarteita, aurinkoa purkissa, syvänpunainen unelma. Muistan, kuinka äitini valmisti granaattiomenasta mehua joka kesä.

Muistan myös, kuinka löysin itselleni muutaman granaattiomenapuun Barcelonan puistosta vuonna 2023. Ne olivat täynnä hedelmiä.

Mitä osia granaattiomenasta syödään?

Öinen ajatus...

Granaattiomenasta... siinä on jotain mystistä.

• Siemenet. Ainoastaan ne. Punaiset, mehukkaat.

• Kuori on kova ja karvas, se ei houkuta. Kuorta ei syödä.

• Hedelmäliha... Se on vähän kuin suoja. Ei syötävää, vaan suojaa siemeniä.

En tiedä miksi, mutta mieleen tulee lapsuus. Mummon puutarha. Ehkä siellä kasvoi joskus joku outo hedelmä. En muista tarkkaan.

Nykyään ostan granaattiomenoita kaupasta. Joskus laitan salaattiin, joskus syön ihan sellaisenaan. On siinä jotain... outoa, eksoottista.

Lähi-idän keittiö... Onko se jotenkin lähempänä granaattiomenan sydäntä? Ehkä. En tiedä.

Mistä tietää onko granaattiomena hyvä?

Okei, siis granaattiomena, mistä sen tietää onko se ok?

• Punainen väri on tärkeä. Mutta onko se tarpeeksi punainen? Mun piti ostaa viime viikolla, ja mietin juuri samaa.
• Paina sitä kuorta! Siis, jos se vähän joustaa, niin sit se on jees. Mutta liikaa ei saa joustaa, muuten se on varmaan jo mätä. Tai ainakin ylikypsä.
• Kiiltääkö se? Mun mielestä sen pitäis. Mutta en oo ihan varma. Kiiltävä vaikuttaa paremmalta, eikö?

Ehkä pitäis googlettaa lisää, hmm. Ja miksi niitä siemeniä on niin hankala saada irti? Pitää varmaan kattoo joku video Youtubesta.