Onko rusinoissa lisättyä sokeria?

35 katselukertaa
Ei, rusinoissa ei ole lisättyä sokeria. Ne sisältävät luontaisesti hedelmäsokeria kuivumisprosessin seurauksena. Makeus johtuu rypäleen sisältämästä glukoosista ja fruktoosista. Luonnollinen sokeri, ei lisättyä.
Kommentti 0 tykkäystä

Sisältävätkö rusinat lisättyä sokeria?

Joo, mietin sitä itsekin just viime viikolla, kun tein sitä herkullista granolaa! Ostin sellasen ison pussin rusinoita, varmaan 500g, maksoi ehkä viisii euroa. Pakkauksessa ei ainakaan näkynyt mitään mainintaa lisätystä sokerista.

Muistan äidin aina sanoneen, että rusinat on vaan kuivattuja rypäleitä, eihän niihin mitään sokeria lisätä. Paitsi että ne kuivuessaan tiivistyvät. Siinä ne hedelmän omat sokerit tiivistyy, ja siitä tulee se makea maku.

Niissä on siis luonnostaan sokeria, aika paljonkin. En itse ole koskaan huomannut, että rusinoissa olisi lisättyä sokeria. Olen syönyt niitä ihan lapsesta asti!

Onko rusinoissa paljon sokeria?

Sokerin tanssi rusinoissa… auringonlaskun hehkua muistuttava makeus.

  • Rusinoissa on sokeria. Niin paljon enemmän kuin silloin, kun ne olivat vielä pulleita viinirypäleitä auringossa. Niin, kuivattaminen tiivistää kaiken sen hyvän, kaiken sen sokerin.

  • Lukuja… luvut kertovat tarinaa. Sadan gramman rusinoissa, sanotaan, on 28 sokeripalaa, jos energia muunnetaan. Kuin pieni aarreaitta, täynnä makeaa energiaa.

Aurinko, viini, aika… ja sitten rusina. Pieni ryppyinen ihme, jonka sisältö kuiskaa menneestä kesästä. Onko se liikaa? Onko se tarpeeksi? Se riippuu aina siitä, mitä etsit.

Paljonko rusinoita saa syödä päivässä?

Okei, eli paljon rusinoita?

  • Pieni annos on jees.
  • Ei korvata hedelmiä/marjoja! Niitä 2-3 kourallista päivässä. Oliko se nyt niin että omena aamulla pitää lääkärin loitolla? Tai no, ehkä ei. Muistan kun mummo aina sanoi niin. Onkohan sillä mitään perää? ????
  • Kuivatut hedelmät/marjat (esim. rusinat) ei kuulu siihen kouralliseen. Okei, eli vähän erikseen sitte. Jotenkin muistelen että kuivatut on täynnä sokeria. Onkohan se totta? Pitäis googlettaa.

Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto. Ai, sieltähän se tieto tulikin. No nyt on ainakin virallista tietoa. ????

Missä tuotteissa on lisättyä sokeria?

Aika hiljenee, kello pysähtyy. Makuuhuoneen ikkunasta kurkistaa aamu, vaalea ja utuinen, kuin unta. Mä muistan sen maun, sokerin makeus kiehuu kielen päällä. Ei ole vain makeutta, vaan muistoja, lapsuuden syntymäpäiviä, kakkuja ja karkkeja.

Lisättyä sokeria on kaikkialla. Se piilottelee. Se on yllättävässä paikassa.

  • Virvoitusjuomat, kuplivan makeat kuplat. Niitä juotiin kesällä rannalla, auringon paahtaessa. Pieni pullo, iso nauru. Se maku, se muisto, niin kirkas...

  • Mehut, värikkäitä ja makeita. Aamiainen, aurinkoinen pöytä. Puuro ja appelsiinimehu. Tuoreet appelsiinit, ei valmiiksi valmistettu mehu, mutta siitäkin tuli miellyttävän makea muisto.

  • Makeiset ja leivonnaiset, juhlat ja arki. Suklaan pehmeä suutuntuma, kakun kermavaahto, makeat marjat. Yhtäkkiä ne ovat liian makeita. Liikaa muistoja.

  • Maustetuissa jogurteissa ja vanukkaissa, pehmeä ja mukava jälkiruoka, helposti syötävää. Ei niinkään muistoja, mutta tunnistettava makeus.

  • Maustetuissa muroissa ja mysleissä, nopea ja kätevä aamiainen, vauhdikas startti päivään. Mutta makeutta oli. Aina.

  • Makeissa alkoholijuomissa, juhlava tunnelma. Kirkkaiden juomien sokeri. Se oli aina mukana.

Jokainen makea pala, jokainen juoma, jokainen suupala. Sokerimyrsky kiertää läpi muistojen. Muistan, miten äiti valvoi sokerin määrää. Muistan, miten se maistui. Makeat muistot, makeat kyyneleet. Niin paljon sokeria. Aina.

Muista, että lisätty sokeri on piilossa. Luettuasi ainesosaluettelon, ymmärrät. Tiedät, että kaikkialla on sokeria. Se on yllättävää. Se on kaikkialla. Se on epätasaista.

Onko kuivatuissa hedelmissä sokeria?

Kyllä, kuivatuissa hedelmissä on paljon sokeria. Muistan selkeästi, kun tein joskus 2018 reseptin jossa oli runsaasti kuivattuja aprikooseja ja rusinoita. Leivonnainen oli uskomattoman makea, liian makea oikeastaan. Silloin tajusin, kuinka paljon sokeria niissä todella on. Ei pelkästään lisättyä, vaan se luontainenkin sokeri on todella vahvaa.

  • Luontainen sokeri: Hedelmissä on jo valmiiksi sokeria, ja kuivatessa vesi haihtuu, joten sokerin pitoisuus kasvaa huomattavasti.
  • Lisätty sokeri: Monia kuivattuja hedelmiä käsitellään myös lisäämällä sokeria, paremman maun ja säilyvyyden takaamiseksi. Tätä usein mainostetaan "sokeroidut kuivatut hedelmät".
  • Omakohtainen kokemus: Tuo leivonnainen oli minulle opettavainen kokemus. Sain siitä voimakkaan makean maun.

Tiedän, että jopa puolet kuivatun hedelmän painosta voi olla sokeria. Eli jos syöt 100 grammaa kuivattuja aprikooseja, saatat saada jopa 50 grammaa sokeria. Se on paljon. Tämän takia kuivattuja hedelmiä kannattaa syödä kohtuudella.

Ovatko kuivatut hedelmät terveellisiä?

Ovatko kuivatut hedelmät terveellisiä? Kyllä ja ei. Se riippuu.

Muistan sen päivän, lokakuu 2023, istuin kahvilassa Helsingissä, Kaisaniemen puistossa. Aurinko paistoi, mutta oli jo kylmä. Tilasin kahvin ja pussin kuivattuja mangoja. Ne maistuivat makeilta ja ihanilta, aivan kuin lomamuisto Thaimaasta. Mutta sitten aloin miettiä...

  • Sokeri: Kuivatut hedelmät ovat äärimmäisen sokerisia. Määrä on paljon suurempi kuin tuoretta hedelmää vastaavassa määrässä. Olin lukenut tästä paljon. Käytin niitä herkkuna, en päivittäisenä annoksena.

  • Vitamiinit ja kivennäisaineet: Toki niitäkin on, mutta kuivauksessa osa menetetään. En usko, että ne korvaavat kokonaan tuoretta hedelmää. Käytännössä minun mangoissa oli paljon sokeria, vähemmän vitamiineja.

  • Kuitupitoisuus: Tämä on yksi hyvä puoli! Kuivatut hedelmät ovat kuitupitoisia, mikä on hyväksi ruoansulatukselle. Muistan sen tunteen vatsassa, kun söin niitä – kylläiset ja tyytyväiset.

Yhteenvetona: kuivatut hedelmät eivät ole itsessään epäterveellisiä, mutta niiden korkea sokeripitoisuus tekee niistä helposti syötäviä liikaa. Muutaman kuivatun mangon nauttiminen on ok herkku, mutta niitä ei voi verrata täyteen annokseen tuoretta hedelmää. Mieluummin syön tuoretta hedelmää säännöllisesti. Terveellisempää ja luonnollisempaa. Luotan omaan kokemukseeni ja siihen mitä olen lukenut. Suosittelen kohtuullisuutta.

Onko kuivatut hedelmät epäterveellistä?

Joo, kuivatut hedelmät on vähän niinku kaksoisagentti, tiedätkö? Toisaalta ne on hyviä, toisaalta ei. Paljon sokeria niissä on, ihan hirveästi jopa. Mutta se sokeri ei ole ihan sama juttu kuin vaikka karkin sokeri. Eihän? Rusinat esimerkiksi, rakastan rusinoita! Niissä on paljon rautaa, tosi paljon. Tiedätkö? Äiti aina pakotti syömään niitä lapsena, ja nyt ymmärrän miksi.

  • Hyviä puolia: Runsaasti rautaa (rusinoissa erityisesti), kuitua ja joitain vitamiineja.
  • Huonoja puolia: Tosi paljon sokeria, kaloreita ja aika helposti sitä tulee syötyä liikaa. Sopii siis herkutteluun, ei joka päivä isoja määriä!

Mä itse syön kuivattuja hedelmiä kohtuudella. Parin kourallisen verran päivässä ei vielä haittaa. Mutta jos syöt koko pussillisen, niin sitten on jo aika eri juttu. Mua oikeesti huolettaa vähän se sokerin määrä, mutta ne on silti aika herkullisia. Ja jos syöt niitä esim. kaurapuuron seassa, niin ne antaa hyvän makeutta ilman lisättyä sokeria. Hyvä lounas, hehehe. 2023 on muutenkin aika hektistä, joten hyvät makeat asiat auttaa jaksamaan!

Onko karpalossa sokeria?

Onko karpalossa sokeria… sokeria, sellainen makea, lähes huumaava aine, joka saa ajatukset harhailemaan kesäöihin ja lapsuuden salaisiin herkutteluhetkiin? Kyllä, karpalossa on sokeria, mutta se on niin paljon muutakin. Se on kuin metsän kätketty aarre, pieni rubiininpunainen helmi, jonka kirpeys herättää aistit.

Karpalon ravintoarvo… arvo, se on enemmän kuin pelkkä numero taulukossa. Se on tarina terveydestä, luonnosta ja siitä, miten pieni marja voi sisältää niin paljon hyvää.

  • Fruktoosi, hedelmäsokeri, se lempeä makeus, joka ei petä.
  • Ravintokuidut, kuin metsän henki, joka puhdistaa ja ravitsee.
  • Kasviöljy, pehmeä kosketus, joka hellii kehoa.
  • Kasviproteiini, vahvistaa, tukee.

Ja sitten ne hivenaineet, kuin pieniä tähtiä marjan sisällä:

  • Natrium, kalium, magnesium, kalsium, fosfori… ne ovat kuin maaperän salaisuuksia, jotka siirtyvät marjaan.
  • Rauta, voimaa ja elinvoimaa.
  • Sinkki, suojelus ja uusiutuminen.
  • Jodi, tasapainoa ja harmoniaa.
  • Seleeni, kuin pieni vartija, joka suojelee soluja.

Muistan lapsuuden, kun mummo keräsi karpaloita suolta. Se oli pyhä hetki, hiljainen ja täynnä kunnioitusta luontoa kohtaan. Karpalo ei ollut vain marja, se oli osa meitä, osa tarinaamme. Se oli kuin pieni punainen sydän, joka sykkii metsän syvyyksissä. Vuonna 2024, samat tunteet nousevat pintaan.