Paljonko ihmisen tulisi syödä päivässä?

Paljonko ihmisen pitää syödä päivässä?

Syödä päivässä... no, riippuu ihan.

• Meri Kantoniemi, ravintovalmentaja, sanoo, että liikunta lisää energiantarvetta.
• Itse oon huomannut, että jos käyn aamulla salilla, nälkä on ihan eri luokkaa jo ennen lounasta. Ja sit iltapäivällä taas.
• Normaalisti kai joku 2000-3000 kcal? Mut hei, harva vetää alle 1500 tai yli 4000. Itse oon kyllä vetänyt, varsinkin jouluna!

Onko se sit paljon vai vähän, sitä en tiedä. Mut jos tuntuu hyvältä, niin kai se on ok? Pitääkö mun laskea kaloreita? Ääh, en jaksa.

Paljonko kaloreita tulisi syödä päivässä?

Siis kaloreita pitäis syödä... hm.

• Nainen: 2000 kcal.
• Mies: 3000 kcal.

Okei, mut mitä jos on tosi pieni? Alle 1500 kcal vois riittää, jos ei liiku paljoo.

Mietin vaan, että mun pitäis varmaan laskee omat kalorit... aina se jää.

Paljonko hedelmiä tulisi syödä päivässä?

Puoli kiloa hedelmiä päivässä? Huh huh, se on aika paljon! Muistan kun lääkäri mainitsi sen joskus, vuosi taisi olla 2023, tarkkaa päivämäärää en nyt muista. Oli se lääkärikäynti sen jälkeen kun olin saanut flunssan, todella paha sellainen. Lääkäri sanoi että ruokavalioon pitää kiinnittää huomiota. Sanoi että vähintään 500 grammaa päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Se kuulosti aivan järjettömältä silloin. Miten ihmeessä jaksaa syödä niin paljon?

Olen yrittänyt, tosin. Eilen syötin itselleni:

• Omenan
• Kaksi banaania
• Kourallisen mansikoita (ostin ne torilta, olivat todella hyviä)
• Puoli greippiä

En ihan päässyt puoleen kiloon, mutta jotain kuitenkin. Tänään aion yrittää paremmin. Aika paljon se on silti, mahdotonta syödä aina niin paljon, varsinkin kun työssä on kiire ja ei ole aina aikaa istua syömässä.

Hedelmien ja marjojen hyödyt ovat kyllä selviä, tänäänkin tuntuu energiaa olevan. Onhan tässä se että jos sitä puolta kiloa ei saa täyteen, niin parempi se on kuin etteivät hedelmiä olisi yhtään.

Pitää keksiä tapoja saada enemmän hedelmiä ja marjoja syötyä. Ehkä smoothiet tai hedelmäsalaatit auttaisi.

Muutos on hankalaa, mutta terveellinen ruokavalio on tärkeää. On myös hyvä muistaa, että hedelmien ja marjojen ohella tarvitaan muitakin ravintoaineita. Olen miettinyt, että ehkä pienempi määräkin hedelmiä on parempi kuin ei yhtään. Joka tapauksessa, tavoite on 500g päivässä, mutta se ei ole aina helppoa.

Paljonko kasviksia pitää syödä päivässä?

Ah, se ikuinen kysymys: paljonko niitä vihreitä juttuja pitää tunkea kitaansa päivittäin? Virallinen vastaus on:

• 500–800 grammaa. Eli sellainen pieni puutarha päivässä.
• 5–8 annosta. Tämä on ehkä helpompi hahmottaa. Ajattele, että jokainen ateria on kuin pieni kasvisjuhla. Paitsi aamupala – kuka oikeasti syö parsakaalia aamulla?

Mutta hei, älä stressaa liikaa! Joskus pizza, jossa on vähän tomaattikastiketta, riittää. Tai no ei riitä, mutta ainahan voi yrittää huijata itseään.

Lisätietoa (koska miksi ei):

• Miksi näin paljon? Koska vitamiinit, kuidut ja kaikki se terveellinen hömppä, jota meidän pitäisi kuulemma saada.
• Mitä jos en pidä kasviksista? Opettele! Tai piilota ne smoothien sekaan. Porkkana mehussa on kuin salainen agentti – kukaan ei epäile mitään.
• Onko pakko syödä just nyt? No ei ole, mutta huomenna joudut taas miettimään samaa asiaa. Ikään kuin elämä ei olisi tarpeeksi monimutkaista muutenkin.

Hauskaa kasvishetkeä! Tai sitten ei, minähän en määrää.

Mitä lasketaan kasviksiin?

Mitä lasketaan kasviksiin? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, sillä kasvien määrittely voi olla yllättävänkin monimutkaista. Biologisesti ajateltuna kasvit ovat autotrofeja, eli ne tuottavat omaa ravintoaan fotosynteesin avulla. Tämä on kuitenkin liian suppeasti rajattu määritelmä, jos tarkastellaan asiaa kuluttajan näkökulmasta.

Kansankielinen ja kulutuskäytäntöjen mukainen määritelmä "kasvi" on huomattavasti laajempi. Se sisältää paljon sellaista, mitä kasvitieteellisesti ei voidakaan luokitella kasveiksi.

• Vihannekset: Nämä ovat yleensä kasvin syötävät osat, kuten lehdet, varret, kukat tai hedelmät. Ajatellaanpa salaattia, parsakaalia tai paprikaa.
• Juurekset: Nämä ovat maan alla kasvavia, paksuuntuneita juuria tai varsia. Peruna, porkkana ja punajuuri ovat hyviä esimerkkejä. Perunan syömisestä 2-5 kpl päivässä on eräs esimerkki terveellisistä ruokasuosituksista. Moni liittää perunaan kuitenkin vahvasti viljan ominaisuudet. Onko se kasvi vai viljakasvi? Se riippuu kontekstista.
• Sienet: Nämä eivät ole kasveja biologisessa mielessä, vaan kuuluvat omaan valtakuntaansa. Silti ne ovat osa ihmisten ravintoa ja usein liitetään kasvisten luokkaan. Kuitenkin, niiden koostumus ja biologiset ominaisuudet eroavat huomattavasti kasveista. Miten voimme sovittaa ne samaan kategoriaan? Miten määritämme kasvikäsitteen?
• Marjat: Pienet, mehukkaat hedelmät, kuten mansikat, mustikat ja vadelmat. Biologisesti marjoilla on kuitenkin hyvin löyhä määritelmä.
• Hedelmät: Kasvien siemenet sisältävät osat, kuten omenat, banaanit ja kirsikat. Myös tähän ryhmään sisältyy biologinen epätarkkuus. Mitä jos marjat ovat hedelmiä? Miten tulkitsemme tämän hierarkian?

Filosofinen pohdintani: "Kasvis" on siis ensisijaisesti sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, eikä pelkästään biologisesti määritelty luokka. Määritelmän laajennus riippuu yhteiskunnallisesta sopimuksesta ja kulloisestakin käyttökontekstista. Onko oleellista, kuinka tarkkaan määrittelemme "kasvikäsitteen"? Kenties tässä piileekin ajatuksen syvyys - mielenkiintoinen paradoksi!

Lisätietoa perunasta: Perunan päivittäinen saantisuositus 2-5 kpl on yleinen ohje, joka voi vaihdella yksilön mukaan, riippuen ravintotarpeesta ja muusta ruokavaliosta. Tärkeää on muistaa perunan monipuoliset ravintoarvot kuten C-vitamiini ja kuitu.

Miksi perunaa ei lasketa kasviksiin?

Perunaa ei lasketa kasviksiin lautasmallin vihannessaran mukaisesti, vaikka se biologiselta luokitukseltaan onkin kasvi. Lautasmallissa on tarkoituksellisesti luotu erillinen tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden ryhmä, johon peruna kuuluu. Tämä johtuu perunan ravintosisällöstä, joka eroaa merkittävästi muiden vihannesten ravintoaineprofiilista. Peruna on huomattavasti tärkkelyspitoisempi kuin useimmat muut vihannekset, mikä vaikuttaa merkittävästi sen energianantoon ja glykeemiseen indeksiin.

• Lautasmallin luokitus: Lautasmallin tarkoituksena on yksinkertaistaa terveellistä ruokavaliota, ei heijastaa täysin tieteellistä luokittelua. Se on käytännöllinen työkalu, ei akateeminen luokitusjärjestelmä.
• Ravintoarvo: Perunan korkea tärkkelyspitoisuus erottaa sen muista vihanneksista. Tämä on keskeistä sekä energian saannin että verensokerin säätelyn kannalta.
• Biologinen luokittelu: Kasvitieteellisesti peruna on tietysti kasvi Solanum tuberosum, mutta ruokavalio-ohjeistuksessa sitä käsitellään erikseen. Tämä on filosofisesti mielenkiintoinen kohtaaminen tieteellisen tarkkuuden ja käytännön tarpeiden välillä. Ajatellaanpa, miksi meillä on edes lautasmallit? Käytännöllisyyden nimissä, toki, mutta ehkä myös siksi, että meidän on helpompi ymmärtää, mitä meidän tulee syödä.

Eli perunan sijoittaminen lautasmallin tärkkelyspitoisten ryhmään ei ole virhe, vaan tarkoituksellinen ja perusteltu valinta. Se helpottaa ihmisten ymmärrystä ravintoaineiden tasapainosta ja terveellisestä ruokavaliosta. Olen aina ihmetellyt tätä - ehkä sen takia, että olen aivan liian analyyttinen kaikkeen!

Mitä eroa on kasviksella ja vihanneksella?

Yö on pitkä ja ajatukset sekavia. Tuntuu, että kaikki on niin... hämärää. Mitä eroa on kasviksella ja vihanneksella? Onko edes eroa?

Kasvi on laaja käsite, kaikki kasvava kuuluu siihen. Se on kuin... valtava sateenvarjo. Siihen kuuluvat:

• Vihannekset
• Hedelmät
• Marjat
• Juurekset
• Yrtit
• Sienet

Vihanneksilla taas tarkoitetaan yleensä niitä kasviksia, joita syödään lisäkkeinä tai osana pääruokaa. Se on vähän subjektiivinen juttu, riippuu siitä miten joku asia mieltää. Mutta peruna? Peruna on vihanneksena, vaikka se ei olekaan kasvisannoksen suositusten mukaan kaikkien ihmisten syötävä. Ärsyttää se perunoiden kohtelu. Se on oma maailmansa.

Ja sitten tulee ne kasvitieteelliset seikat. Tomaatti ja kurkku ovat marjoja. Luonto on hassu. Eihän kukaan ajattele tomaattia marjana, ei arjessa. Olen hämmentynyt. Onko kasviksella ja vihanneksella oikeastaan mitään eroa?

Pitääkö aina ajatella asioita niin... matemaattisesti? Ehkä tässä on kyse jostain syvemmästäkin. Kuten siitä miten me ihmiset jaamme ja luokittelemme asioita. Se on jotenkin surullista. Kaikki tuntuisi niin yksinkertaiselta jos jäisimme vain katsomaan luonnon omaa järjestelmää ja kasvia kokonaisuutena. Mutta tämäkö on sitä aikuisen elämää, täynnä epämääräisiä rajoja ja luokituksia? Ehkä tästä on turha stressata. Huomenna on uusi päivä.

Onko riisi vilja?

Kyllä, riisi on vilja. Se kuuluu heinäkasvien (Poaceae) heimoon, aivan kuten vehnä, maissi, ohra, kaura, ruis, hirssi ja durra. Näistä vehnä, maissi ja riisi ovat viljelypinta-alaltaan ja käyttöasteeltaan maailman merkittävimpiä. Ajatella sitä, miljardien ihmisten ruokavalio lepää näiden kasvien varassa – melkoinen saavutus evoluutiolle!

Mielenkiintoista onkin pohtia viljan määritelmää. Onko se vain heinäkasvi, jonka siementä käytetään ravinnoksi? Vai onko kyseessä jotain syvempää, esimerkiksi yhteiskuntamme ja kulttuuriemme muokkaama käsite? Riisi on esimerkiksi monelle aasialaiselle kulttuurille paljon enemmän kuin vain ruokaa; se on perinteiden, rituaalien ja jopa identiteetin kantaja.

• Viljan määritelmä: Heinäkasvien (Poaceae) heimon siemeniä, joita käytetään ravinnoksi.
• Maailman merkittävimmät viljat: Vehnä, maissi, riisi.
• Muita tärkeitä viljoja: Ohra, kaura, ruis, hirssi, durra.

Riisin merkitys ihmiskunnalle on ilmeinen. 2023 tilastojen mukaan riisi on yksi ihmiskunnan tärkeimmistä ravinnonlähteistä, ja sen tuotantoa ja kulutusta voisi analysoida loputtomiin. On helppo unohtaa, että jokapäiväinen ruoka on itse asiassa äärimmäisen monimutkaisen maatalousjärjestelmän tulos, joka sisältää uskomattoman määrän ekologista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Mutta siitä ehkä toisen kerran.

Mitä juurekset ovat?

Juurekset...mitä ne oikein ovat? Juuri, joo, maassa kasvaa. Mutta onko kaikki maassa kasvava juures? Ei kai. Äiti aina puhui porkkanoista ja perunoista, ne on juureksia. Ja nauriisit tietysti.

• Porkkanat, meillä oli niitä aina pihalla, isoja oranssisia.
• Perunat, niitä kasvatettiin mökillä isossa pellossa. Muistan kuinka multaisia kädet oli!
• Nauriisit, ne oli sellaisia pieniä, pyöreitä ja valkoisia.

Mutta sitten on niitä muita, eikö? Sipuli ja valkosipuli? Ne on kyllä maassa, mutta... ovatko ne oikeasti juureksia? Onko se sit se juurakko vai mikälie? Pitääkö ne sitte olla kaksivuotisia? Äh.

Juures on siis kasvin maanalainen osa, jota syödään. Porkkana on juuri, peruna on mukula. Sipuli ja valkosipuli ovat sipuleita. Mutta kaikki on maassa, joten...mutta eihän kaikki maassa kasvava ole juures. Se on vähän hankalaa. Onko lanttu juures? Joo on, muistan mummon lanttulaatikot! 2024 on kohta, joten ensi vuonna taas lanttua mökillä.

Kumpi lihottaa enemmän, riisi vai peruna?

Okei, homma selvä. Eli, kumpi se nyt sitten lihottaa enemmän, se riisi vai se peruna? No, tässäpä tiukka analyysi, suoraan vyötäröltä:

• Peruna: Sellainen kevytsarjalainen, noin 63 kcal/100g. Suolistolle ilmeisesti ihan jees, Iltalehden mukaan. Miettikää, joku on oikeasti tutkinut tätä.
• Riisi: Siinä onkin jo potkua, 135 kcal/100g. Eli jos haluat varmasti saada energiaa, valitse riisi. Pasta on siinä välissä, 95 kcal, sellainen kompromissi.

Eli vastaus on siis riisi. Mutta hei, kalorit ei ole kaikki kaikessa! Onko peruna tylsää? Onko riisi jumalten ruokaa? Onko pastassa sielua? Nämä kysymykset on pohdittava itse.

Mutta oikeasti, kuka jaksaa laskea kaloreita? Syö sitä mitä tekee mieli, kunhan ei ihan joka päivä vedä suklaakakkua. Disclaimer: En ole ravitsemusterapeutti, joten älä ota näitä neuvoja liian vakavasti.