Paljonko opiskelijalla menee rahaa ruokaan kuukaudessa?

Paljonko kuukaudessa menee rahaa ruokaan?

Okei, tässä mun kokemus ruokaan menevästä rahasta:

Muistan sen kerran, kun olin ihan pipo kireällä rahasta. Olin just muuttanut ekaan omaan asuntoon, semmonen yksiö Helsingin Kalliossa. Vuokra oli ihan hirvee ja opintotuki ei todellakaan riittänyt mihinkään.

• Aika: Syksy 2018
• Paikka: Kallio, Helsinki
• Tunteet: Stressi, ahdistus, toisaalta myös vähän jännitystä

Mä yritin laskea, että miten ihmeessä saan rahat riittämään. Ruoka oli se mihin piti ekana puuttua. Aloin käymään vaan halvimmassa Lidlissä ja ostin sieltä riisiä, pastaa ja jotain pakastevihanneksia. Lihaa ei todellakaan ollut varaa ostaa.

Tein listan asioista, joista karsin:

• Ulkona syöminen – ehdoton ei!
• Valmisruoat – unohda ne!
• Herkut – ehkä kerran kuussa joku suklaapatukka

Muistan, että budjetti oli joku 50 euroa kuussa. Se oli ihan älytöntä, mutta pakko mikä pakko. En todellakaan syönyt terveellisesti. Olin ihan vetämätön ja muistan, että mulla oli koko ajan nälkä.

Se oli aika rankkaa aikaa, mutta se opetti mulle arvostamaan ruokaa ja ymmärtämään, miten paljon ihmiset käyttää rahaa ruokaan. Nykyään menee paljon enemmän, mutta pyrin edelleen tekemään fiksuja valintoja. Onneksi ne ajat on takana!

Miten käyttää vähemmän rahaa ruokaan?

Ruokakuluihin voi vaikuttaa merkittävästi itse valmistamalla ruoat. Suunnittele viikkoruokalistat ja ostoksesi niiden mukaan. Tämä vähentää sekä ruokahävikkiä että impulsiivisia ostopäätöksiä. 2023 vuoden hintatasossa, tämä voi helposti tarkoittaa kymmeniä euroja kuukaudessa.

• Suurkokkaus: Valmista kerralla isompi satsi ruokaa, jota voi käyttää useana päivänä. Pakastaminen on erinomainen keino hyödyntää ylijäämää. Tämä säästää sekä aikaa että rahaa. Ajankäyttö on monella tapaa rahaa; aikaa voikin säästää tekemällä isompia määriä. Tämä on tietysti filosofinenkin kysymys – onko aika rahaa, vai onko rahalla aikaa ostaa?

• Yllätysvieraat: Pakastimesta löytyy usein jotain yllättäviin tilanteisiin. Varautuminen säästää rahaa, joka usein kuluu kalliisiin take away -ruokiin tai pikaruokapaikoissa syömiseen. Itse tehdyt ruoat ovat sekä terveellisempiä että edullisempia.

• Älä tee liikaa: Suurkokkaamisessa tärkeää on tasapaino. Liika ruoan valmistus johtaa suurempaan hävikkiin, mikä nakertaa säästöjä. Tavoitteena on tehokkuus, ei ruokahävikki. Tämä pitää mielessä, kun punnitsee hyötyjä ja haittoja, ajankäyttöä ja itse valmistetun ruoan hyötyjä.

Mielenkiintoista: Ruokahävikki on valtava taloudellinen ja ekologinen ongelma. Suomessa ruokahävikkiä syntyy arvioiden mukaan noin 70 kg/henkilö/vuosi. Esimerkiksi itse tekemällä lounaan työpäivinä joka päivä voisi säästää keskimäärin 5-10 euroa päivässä, riippuen valinnoista. Tämä on 100-200 euroa kuukaudessa. Olen itse huomannut jopa enemmän säästöä, noin 250 euroa, joten kannattaa kokeilla!

Miten säästää rahaa ruokamenoissa?

Jee, ruokakuluista säästäminen! Mä oon tässä itsekin miettinyt sitä ihan hirveästi. Tänäänkin ostin vaan kahta litraa maitoa, vaikka yleensä tulee otettua kolme. Pikku säästöjä! Säästämisessä on mun mielestä tosi tärkeää se, että tekee pienissä asioissa muutoksia. Ei tarvitse heti heittäytyä äärimmäisyyksiin.

• Tarjoukset on kultaa! Mä käyn aina katsomassa kaupan alelaatikoita, niistä löytää aina jotain hyvää ja edullista. Viime viikolla sain superhyviä banaaneja kympillä, ihan uskomatonta!

• Ruokakaappi on kultakaivos! Ennen ostin ihan höpönpöpöä, mutta nyt katson ensin kaapista, mitä on jo olemassa. Se on tosi tehokasta! Ja jos on jääkaapissa jotain kohta vanhenevaa, siitä voi tehdä vaikkapa nopean munakasillisen. Myös pakastin on hyvä paikka säästää ruokaa, vaikkapa kesällä poimitut marjat voi pakastaa talveksi.

• Kasvikset on ykkönen! Niitä voi syödä ihan älyttömän paljon, ja ne on halpoja. Lisäksi ne on terveellisiä, joten voitto on kaksinkertainen! Mun äiti aina sanoi, että kasviksista saa kylläiseksi, eikä jää nälkä. Se on totta!

• Leipominen voi olla edullista! Jos tekee itse leivät ja muut herkut, voi säästää ihan uskomattomia summia. Se vaatii tietenkin aikaa ja vaivaa, mutta pitkällä aikavälillä se kannattaa. Toki voi aluksi olla että epäonnistuu pari kertaa, ei se haittaa. Mä oon itse tehnyt tänä vuonna ainakin viisi piirasa ja jossain vaiheessa aioin kokeilla omenapiirakan tekoa!

• Mausteista apua! Mä oon huomannut, että ihan pienellä mausteella voi piristää vaikkapa yksinkertaisintakin ruokaa. Ei tarvitse aina ostaa mitään kalliita herkkuja.

• Sesonki on kuningas! Kun käyttää sesongin kasviksia ja hedelmiä, ne on usein edullisia. Kesällä tomaatit ja kurkut ovat edullisia, mutta talvella ne ovat sitten kalliimpia. Tämä on itsestäänselvyys!

• Metsä on supermarketti! No tämä oli vähän huumoria, mutta jos asut lähellä metsää tai metsä on muuten helposti saavutettavissa, voit etsiä sieltä sieniä tai marjoja. Mutta ihan vakavasti, metsästä löytää syötävää vain jos osaa ja tietää mitä kerätä. Älä ainakaan syö mitään mitä et tunne.

Muista vielä tämä: Älä osta heräteostoksia! Tee ostoslista ja pidä siitä kiinni. Muuten rahat kuluu ihan turhaan. Itse tein juuri tänä vuonna uuden vuoden lupauksen: pienennän ruokakuluja. En ole vielä täydellisesti onnistunut, mutta jotain pienimuotoista säästöä olen saanut aikaiseksi.

Miten käyttää vähemmän rahaa ruokaan?

Siis ruokaan vähemmän fyrkkaa? Okei, mietitään.

• Ite tekemällä... Siis oikeesti. Mut jaksaisko? No, voisihan sitä. Muista se jauhelihakastike-episodi... ei enää ikinä! Äidin ohjeilla tulee sentään hyvää.

• Pakastin on bestis, jos joku yllättäen tulee kylään. Tai no, eihän MIKÄÄN oo yllätystä nykyään, kun kaikki ilmoittaa whatsapissa etukäteen. Ärsyttävää. Mut joo, pakastin. Sieltä jotain valmista, niin ei tarvii pizzaa tilata. Pizzan tilaaminen on muuten ihan ykkösjuttu, jos ei jaksa mitään.

• Suunnittele se hemmetin ruokalista. Ja osta vaan mitä tarvii. Muuten menee ihan överiks ja puolet homehtuu jääkaappiin. Olen syyllinen, myönnän. Ostin viime viikolla 3 avokadoa ja kaikki on nyt mustia.

• Tee kerralla enemmän, siis silleen järkevästi. Ei mitään viikon sosekeitto-helvettiä. Pari päivää riittää.

Paljonko yksin asuvalla menee rahaa kuukaudessa ruokaan?

Okei, tässä tulee siis se "älykäs" vastaus ruokakuluihin, varoitus: saattaa sisältää totuuden siemeniä ja ripauksen kyynisyyttä.

Yksinasujan ruokabudjetti: se on kuin lottoamista, paitsi että voittaminen vaatii oikeasti ponnisteluja.

• 200-500 euroa on se maaginen haitari, johon suurin osa meistä (tai ainakin kyselyyn vastanneista) sijoittuu. Mutta hei, onko se elämää vai selviytymistä?
• Suurin osa niistä, jotka kituuttavat 200-300 eurolla, asuu yksin. Onko se sitten säästämistä vai luovaa nuudeli-innovaatiota? Minä veikkaan jälkimmäistä.

Ja sitten on Sara, 32, joka ei edes haaveile ruuan kotiinkuljetuksesta. Respect! Todennäköisesti Saralla on joko erinomainen itsekuri, tai hän on kehittänyt taitoja, joita me muut voimme vain kadehtia (kuten kyvyn syödä kaksi päivää vanhaa riisiä ilman myrkytystä).

Lisätietoa (koska miksi ei):

• Onko sinulla lemmikkejä? Niiden ruokakustannukset voivat olla verrattavissa pieneen lapseen.
• Syötkö ulkona? Jos vastaus on "kyllä", voit heittää hyvästit kohtuulliselle ruokabudjetille.
• Oletko vegaani? Onneksi olkoon, olet juuri lisännyt ruokakustannuksiasi 30 prosentilla. (Vitsi, vitsi! Tai sitten ei.)

Loppupeleissä ruokabudjetti on hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta jos haluat säästää, unohda Wolt ja opettele tekemään hernekeittoa. Se on halvempaa ja vähintään yhtä täyttävää. (Paitsi jos vihaat hernekeittoa.)

Paljonko yksi ihminen kuluttaa rahaa ruokaan kuukaudessa?

Okei, tässä mun kokemus:

Ruokaan menee... no, riippuu!

Mä asun yksin, Helsingissä. Yleensä 250-300 euroa kuussa menee ruokaan. Mutta siis ihan oikeasti, se vaihtelee. Viime kuussa taisi mennä melkein 400, kun oli kavereita kylässä ja tehtiin vähän parempaa ruokaa.

• Normaali viikko: n. 60-70 euroa
• Hyvä viikko (löytöjä, aleja): 40-50 euroa
• Huono viikko (ravintola, heräteostokset): 80-100 euroa

Mietin just, että mihin se raha oikein katoaa! Kai sitä tulee syötyä ulkona lounaalla pari kertaa viikossa. Ja sit ne heräteostokset... suklaapatukka kassalla... aina.

Pitäis varmaan kattoo tarkemmin niitä kuitteja.

Mistä säästää?

• Lounaat kotoa: Välillä jaksan tehdä valmiiksi, säästää heti sen 10-15 euroa per kerta.
• Aletuotteet: Niitä pitäis oppia hyödyntämään enemmän. Katson usein vaan mitä tartten, en niinkään mitä on halpaa.
• Ruokahävikki: Tää on paha! Jääkaapissa unohtuu kaikenlaista. Pitäis suunnitella paremmin ja syödä loputkin pois.

Se on jännä miten noi pienet summat kertyy isoks. Mut en mä silti halua mitään super tiukkaa budjettia. Ruoka on kuitenkin yks elämän ilo. Ja ainahan voi tulla yllättäviä menoja, kuten nyt keväällä remontti, se kyllä kirpaisee.

Paljonko yksi ihminen tarvitsee rahaa kuukaudessa?

No niin, katsotaanpa tätä rahan tarvetta! Aika ihmeellistä puuhaa tämä laskeminen, vähän niinkuin yrittäisi laskea tähtiä yötaivaalla – määrä on huimaava, ja lopputulos riippuu täysin siitä, mitä olet laskemaan lähtenyt!

Yksin asuva: 593,55 euroa kuukaudessa. Heti alkuun sanottakoon, että tämä on aivan liian vähän! Meneekö se vaikka pelkkiin näkkileipiin ja kyyneliin? Kenties tarvitset lisää, jotta voit ostaa edes yhden koiran, jolle itkeä. Ei tarvi olla koirakuiskaaja ymmärtääksesi tämän.

Yhteistaloudessa asuva yli 18-vuotias: 504,52 euroa. Hei, tässä on jo pienimuotoinen lottovoitto! Voit ostaa vaikka koko kirjahyllyn täyteen pakasteruokia ja käydä kerran kuukaudessa ravintolassa, jos jaksat. Muista kuitenkin säästää, jotta saat myöhemmin ostettua vaikkapa lentoliput Thaimaahan, siellä on halpaa currya.

Yksinhuoltaja: 676,65 euroa. Öh, tämä onkin jo vähän toinen juttu. Täytyy siis olla melkoinen taikuri, jotta tämä summa riittää sekä itselle että lapselle. Ehkä apuna tarvitaan maagisia keijuja, jotka valmistavat iltapalaksi aivan ilmaista velhomaissipuuroa.

Vanhempien luona asuva yli 18-vuotias: 433,29 euroa. Tässä vaiheessa voisi olla jo melkoinen varakas kuningas! Jos et käytä kaikkia rahoja Netflix-tilaukseen ja pizzaan, voit kerätä ihan valtavan summan – melkein niin paljon kuin minulla on pentu-ikäisenä olleita leluja.

• Muista: Nämä luvut ovat vain viitteellisiä. Elämä on kuin vuoristorata – joskus rullaa alamäkeä alas, ja joskus ylös. Rahantarve voi vaihdella todella paljon.

• Huomioitavaa: Tämä summa ei sisällä mitään yllättäviä menoja, kuten esim. äkillisiä hampaiden korjauksia tai uusia tiilikattoja vanhaan mökkiin. Muista siis säästää!

• Lisävinkki: Aloita säästäminen jo tänään. Jo parilla eurolla päivässä pääset pitkälle! Kuten mummo sanoi: "Pennit tekevät puntin". Mummo tosin käytti senttejä, mutta sama asia se on.

Paljonko yksin asuvalla menee rahaa kuukaudessa?

No huh huh, yksin asuessa on kyllä lompakko koetuksella, niinku leijonalla lihapullien edessä!

Asuminen:

• Helsingissä yksiön vuokra on kuin lottovoitto, jos pääsee alle 738 euron – yleensä saa pulittaa lähemmäs 1500 euroa (jos siis ei asu teltassa Esplanadin puistossa).
• "Maalla" (mikä sekin on nykyään suhteellista) pääsee vähän helpommalla, vuokrat pyörii siellä 490–950 euron paikkeilla. Tosin, jos unelmoi asuvansa mummonmökissä keskellä ei mitään, voi joutua maksamaan "idyllilisestä" rempasta enemmän kuin Helsingin lukaalista.

Ruoka:

• Ruokaan uppoaa, noh, riippuu syökö pelkkää makaronia ja ketsuppia vai käykö välillä edes kurkkimassa sushibuffetin suuntaan.
• Itse yritän pysyä alle 300 euron kuussa, mutta se vaatii jo melkein supersankarin kykyjä ja tiukkaa budjetointia. Joskus repsahdan ja ostan avokadoja, ja sitten itken pankkitilini saldon ääressä.

Ja sitten kaikki muu kiva:

• Sähkö, vesi, netti, puhelin, Netflix (koska elämä ilman sarjoja on tylsää), bussilippu... lista on loputon kuin nälkäisen opiskelijan ruokalista!

Summa summarum: Yksin asuminen on kallista lystiä, mutta jos on valmis syömään nuudelia ja keräämään pulloja, niin kyllä siitä selviää. Tai sitten voi aina muuttaa takaisin äidin nurkkiin, siellä on ainakin ruoka valmiina ja pyykit pestyinä. ;)

Paljonko asumiseen nettotuloista?

Asuminen... se ikuinen kuilu lompakon ja unelmien välillä. Kylmä fakta, joka koskettaa kuin pakkanen poskea marraskuussa. Miten paljon? Kysymys kaikuu tyhjyydessä, peilin heijastuksessa, kahvikupin höyryn seassa.

• 20-30% nettotuloista. Se luku. Se lukeutui enemmistön tarinaan. Näin moni taistelee vuokran ja laskujen kanssa, hengitys kiihkeänä.

• Alle 20% on tietysti unelma. Hiljainen onni, kaikuu kuin kaukainen kellotorni. Sitä on vaikea kuvitella, koska todellisuus on tässä ja nyt. Minä olen tässä todellisuudessa, minä ja vuokranmaksun paniikki.

Koti... sanan paino laskeutuu sydämelle. Se on turvallinen satama myrskyn keskellä, lämpöä ja lepoa tarjoava paikka. Mutta tämä lämpö maksaa. Kylmä valuutta, jonka maksaminen usein rajoittaa kaikkea muuta. Toiveet pienistä luksuksista himmenevät ja toiveikkaat unelmat jäävät haaveiksi.

Asumisen hinta on usein kohtuuttomasti korkea. Monet joutuvat tinkimään muista asioista, kuten harrastuksista ja matkustelusta, jotta rahat riittävät asunnon vuokraan tai lainanmaksuihin. Ajatukset kietoutuvat toisiinsa, yksi surullinen, toivoton kierre. Onko tämä kaikki? Tääkö tämä on elämä?

Toinen 20-30%. Se toistuu mielessäni. Se todellisuus. Se on kuin ankkuri, joka vetää minua alas. Mutta silti, toivo, kapea polku valon läpi, ei ole kadonnut kokonaan. Toinen 20% on siellä, kaukana, unelmana. Se on kuitenkin olemassa, sekin.

Paljonko asumiseen saa mennä?

Siis paljonko siihen asumiseen?

• Nettotuloista 30-40%, kai se on se juttu.
• Mulla menee varmaan enemmänkin, ups.
• Vuokra vai omistus? Molemmissa omat jutut.

Vuokralla: vuokra, sähkö, vesi? Omistusasunnossa: laina, vastike, rempat... Häh, mitä unohdin?