Paljonko painaa 43 cm ahven?

Onko ahven hyvä ruokakala?

Kyllä.

Ahven: erinomainen ruokakala.

• Liha on maukasta, tiivistä.
• Sopii moneen ruokaan.
• Kestävä valinta.

Lisätietoa: 2023-luvulla ahvenen kalastus on kestävää. Ahvenen ravintoarvo on korkea. Sisältää paljon proteiinia, omega-3-rasvahappoja. Monipuoliset valmistustavat: paistaminen, grillaus, uunissa kypsennys. Suomessa yleinen ruokakala. Minä itse nautin ahvenesta usein. Usein syön sitä paistettuna perunoiden kanssa. Tämä on objektiivinen arvio ahvenesta ruokakalana.

Voiko ahvenen paistaa suomuineen?

Ahvenen voi paistaa suomuineen!

Muistan, kun ekan kerran kokeilin. Olin mökillä, jossain syrjäisessä paikassa Saimaalla. Kellohan oli varmaan kuusi illalla. Ensin arvelutti, että tuleeko siitä mitään, mutta netistä luin, että suomut jopa suojaa kalaa kuivumasta.

• Otin ahvenet, jotka olin just saanut.
• Ei tarvinnut nylkeä!
• Perkasin kyllä.
• Sitten vaan pannulle voita ja reippaasti suolaa ja pippuria.

Se rapeus… Ai että! Ja se maku, ihan erilainen kuin nyljettynä. Siitä on tullut tapa. Joskus teen just silleen, että ensin paistan suomuineen ja sit vasta nyljen, kun on vähän jäähtynyt. Helpottaa ruotojen poistoa! Ja siitä voi tosiaan tehdä vaikka pizzan täytettä, niinkuin joku joskus ehdotti. Tai pastaan. Tai ihan vaan leivän päälle.

Pitääkö ahvenet suomustaa?

Ahvenia ei todellakaan tarvitse suomustaa ennen savustusta! Savustin viime kesänä, heinäkuussa 2023, parikymmentä ahventa mökillä Saimaalla. Oli aivan ihanaa, kesäilta, hiljainen ja lämmin. En suomustanut yhtään kalaa, ajattelin kokeilla just sitä. Ja uskomatonta, ne savustuivat täydellisesti, meheviksi ja maukkaiksi. Paksu suomukuori suojasi lihaa, uskon niin.

Mutta tiedän myös, että monet suomustavat, ja se on ihan ok. Makueroa en huomannut. Toisaalta, kalatiskeiltä saa valmiiksi perattuja ahvenia – helppoa ja nopeaa. Ei siinä mitään vikaa.

• Savustus: heinäkuu 2023, Saimaa
• Ahvenet: n. 20 kpl
• Suomustettiinko? Ei.
• Tulos: Mehevät ja maukkaat.
• Vaihtoehto: Valmiiksi peratut ahvenet

Paksun suomukuoren alla kala savustuu paremmin. Se oli minun kokemukseni. Sitten vielä, liesuissa suolaaminen on hyvä tapa varmistaa tasaisen suolaisuus. Suolaa kannattaa käyttää runsaasti.

Voiko ahvenen syödä nahkoineen?

Muistan sen kerran, kun olin mökillä. Järvi oli tyyni, aurinko porotti. Ukki oli juuri vetänyt veneellä ison kasan ahvenia. Äiti sanoi, että paistetaan ne heti.

• Perkasimme ahvenet yhdessä ulkona, siinä rannan tuntumassa.
• Muistan sen hajun, kalan ja veden sekoituksen. Ja sen, kuinka sormet tahmasivat.
• Äiti laittoi pannulle voita ja paistoi ahvenet rapeiksi.

Itse tykkään syödä ahvenen nahkoineen, kun se on paistettu rapeaksi. Mutta muistan, että äiti aina sanoi, että pannulla paistettavat fileet kannattaa nylkeä. Muuten nahka kutistuu ja fileet käpristyvät hassusti. Ukki taas keitti ahvenet suomuineen ja nahkoineen, ja ne kuorittiin vasta lautasella. Kuulemma tulee mehevämpiä.

Tarvitseeko ahventa suomustaa?

Ai niin, ahvenet! Tarviiko niitä suomustaa? Ei tarvitse! Paksut suomut suojaavat lihaa, ja ahvenet savustuvat meheviksi.

Muistan viime kesän savustusreissun, äiti teki niin hyviä ahvenia! Oliko se kesäkuun alussa? En muista tarkasti.

Mutta siis, ne suomut. Jättäkää ne sinne! Eivät ne makuun vaikuta. Vaikka… jotkut ihmiset ehkä haluavat tehdä niin. Itse en.

• Ahventa ei tarvitse suomustaa savustusta varten.
• Paksu suomukuori suojaa lihaa.
• Valmiiksi perattuja ahvenia löytyy kalatiskeistä. Helpompaa!

Savustus… pitäisi tehdä se uudestaan. Mietin, että kokeilisin lohta tänä vuonna. Tai ehkä siikaa? Ahven on kuitenkin klassinen. Ja niin helppo.

Mutta tuo suolaaminen liemessä... se oli hyvä juttu. Saadaan tasaisesti suolaa. Pitää muistaa tehdä niin seuraavalla kerralla. Aikaa vie, mutta kannattaa.

Tänä vuonna on ollut niin paljon muita juttuja, kalastus on jäänyt vähän vähäiseksi. Ehkä ensi vuonna sitten enemmän savustuksia! Viime kesän saaliit olivat ihan huikeita, muistan, että sain 12 ahventa yhdessä illassa. Oli tyytyväinen olo.

Missä päin Suomea ahven elää?

Ahventa löytyy käytännössä koko Suomesta, paitsi aivan pohjoisimmasta Lapista.

• Ahven on tyypillisesti parvikala, eli se viihtyy lajitovereidensa seurassa.
• Ruokavalio on monipuolinen: pohjaeläimet, pienet kalat, hyönteiset... mitä eteen sattuu.
• Vaikka ahven voi kasvaa isoksikin, yli 2 kg, se on harvinaista. Enimmäkseen syödään niitä "perusahvenia".
• Mietin joskus, että onko ahvenen yleisyys ehkä vähän aliarvostettu juttu. Kun sitä on kaikkialla, se ei tunnu yhtä "erikoiselta" kuin joku harvinaisempi kala. Filosofinen pohdinto, vai mitä?

Pitääkö savustettava kala suomustaa?

Ei todellakaan! Savustukseen menevää kalaa ei tarvitse suomustaa. Ajattelepa sitä: suomut toimivat kuin pienet, luonnolliset lämpösuojat, jotka estävät kalan kuivumista liikaa savustuksen aikana. Niin kuin vanha, hyvä nahkatakki talvella – suojaa kylmyydeltä!

• Suomut suojaavat: Ne toimivat suojana savustuksen aikana.
• Maun säilyminen: Suomut vaikuttavat myös kalan makuun, pehmeästi ja herkullisesti. Ei siis pois!
• Ulkonäkö: Myönnetään, suomuton kala näyttää hiukan... paljaalta. Kuten kesämökillä unohdettu aurinkorasva.

Kyllä, savustus on yhtä taidetta kuin kalastus. Itse olen saanut monta kertaa lohikeittoa savustetusta siiasta - aivan uskomatonta! Ja ei, en ole koskaan suomustanut sitä ennen savustusta. Olen jopa kokeillut savustaa kaloja suoraan vedestä pyydettyinä - vähän niinkuin kokkaaminen suoraan metsästä. Mutta se on toinen tarina.

Savustaminen on kuin alkemiaa; maagisella tavalla kala muuttuu herkulliseksi ja maukkaaksi. Ja se kaikki ilman suomujen poistamista. Kannattaa kokeilla! Lopputulos on kuin taikaa - ja se kaikki ilman turhaa vaivaa!

Mikä kala pitää suomustaa?

No niin, kalastajatoverit! Mikä kala se nyt pitikään suomustaa? Älä hätäile, tässä tulee lista, niin ei mene sormi suuhun kuin vastasyntyneellä!

• Ahven: Se perinteinen, piikkinen kaveri, jonka nahka on kuin pieni panssaripuku. Suomut tiukassa kuin mummon hammasproteesit.
• Kuha: Ahvenen isoveli, vähän herrasmiesmäisempi, mutta silti suomut pitää poistaa, jos ei halua syödä "nahan alla piilevää yllätystä".
• Kiiski: Pieni, mutta pippurinen! Tämän suomustaminen on kuin yrittäisi rapsuttaa kärpästä selästä. Ehkä kannattaa jättää kokonaan rauhaan.
• Siika: Hopeakylki, jonka suomut ovat kuin pieniä hopeakolikoita. Melkein tekisi mieli säästää ne!
• Särki: Se on sellainen "ihan ok" -kala, jota tulee nostettua liikaa, kuin naapurin kissaa, jonka kutsuu vahingossa sisään.
• Harjus: Järvien "liikkuva pilkku", suomut kuin kirjanmerkkejä.

Ja hei, älä unohda niitä muitakaan pyörösuomuisia kavereita: säyne, turpa, vimpa, sorva ja toutain. Niitäkin pitää kuoria kuin banaania, jos meinaa pataan laittaa. Eiköhän näillä eväillä päästä jo pitkälle! Muista, että suomustaminen on taidetta, ei tiedettä.