Saako korviketta kuumentaa?

Korvikkeen lämmitys: Säännöt ja vinkit?

Meillä korvikkeen lämmitys meni melkein aina vesihauteessa. Se tuntui vain jotenkin lempeämmältä tavalta, tasaisemmalta.

Mikron kanssa oli aina vähän niin ja näin. Vaikka se oli nopea, äidinmaidonkorvike kuumeni niin epätasaisesti. Muistan ne kolmen aamuyön syötöt, kun väsyneenä yritin saada pullon lämpimäksi ja aina joku kohta oli tulikuuma. Sitä rannetestiä tuli tehtyä ihan neuroottisena.

Alkuun käytin niitä valmiita nestemäisiä korvikkeita tetroissa, mutta aika nopeasti siirryin jauheeseen. Se oli vaan niin paljon edullisempaa, kun sitä meni niin paljon.

Minun oma rutiini oli pieni kattila liedelle, vettä pohjalle ja tuttipullo sinne pyörimään. Siinä oli jotain rauhoittavaa, kun seisoin hämärässä keittiössä odottamassa maidon lämpenemistä. Siinä ehti itsekin vähän herätä.

Jauhe sekoitettiin meillä aina ensin keitettyyn, jäähdytettyyn veteen ja lämmitettiin vasta sitten. Huomasin, että näin ei tullut paakkuja niin helposti. Se oli ihan kantapään kautta opittu juttu.

Muistan yhden reissun Tampereelle viime toukokuussa, kun hotellihuoneessa oli vain vedenkeitin. Lämmitin pullon lavuaarissa kuuman hanaveden alla. Vähän sellaista MacGyver-pulloruokintaa, mutta toimivaa sekin.

Minkä lämpöistä korviketta vauvalle?

Vauvan korvikkeen lämpötila:

• Kädenlämpöinen on paras. Ei kuumaa, ei kylmää. Mikrossa voi lämmittää tai vesihauteessa.
• Tärkeintä on koemaistaa itse ennen vauvalle antamista. Varma tapa varmistaa, ettei ole liian kuuma.
• Kun olet lämmittänyt, anna vauvalle tunnin sisällä. Jäljelle jäänyt menee roskiin. Ei säästelä tätä ruokaa.

Korvikkeen oikea lämpötila on tosi tärkeä, se estää polttamisen. Vauvan suu on herkkä. Tarkista aina, vaikka olisit tehnyt sitä sata kertaa. Näin pieni vauva ei osaa itse kertoa, jos on liian kuumaa.

Millä lämmittää? Mikrossa se käy nopeasti, mutta pitää sekoittaa hyvin, ettei tule kuumia kohtia. Vesihaude on hitaampi, mutta tasaisempi lämpeneminen. Ei kannata kiehauttaa mitään. Tulee vain paha maku.

Käytännössä laitan pullon hetkeksi lämpimään veteen tai sitten mikron muutama sekunti. Sitten pyöritän pulloa ja kokeilen ranteen sisäpuolelle. Sormellekin voi kokeilla, mut ranteessa on parempi tuntuma. Jos tuntuu mukavalta, se on vauvallekin sopiva.

Muistatko, joskus sekoittuu myös se ruokamäärä. Yleensä se paketin kyljessä lukee selkeästi. Se on suositus, voi vähän vaihdella vauvan mukaan. Mut lämpötila on aina sama juttu, kädenlämpöinen.

Voiko vauva saada liikaa korviketta?

Kyllä. Liikasyöttö aiheuttaa vatsakipuja, pulauttelua ja levottomuutta. Pulloruokitun vauvan kylläisyyden tunne kehittyy hitaammin kuin rintaruokitun.

Ylensyönti on todellinen riski. Pullovauva ei aina tunnista kylläisyyttään. Imu- ja nielemisrefleksi on voimakas. Se ohittaa kaiken.

Oma esikoiseni, poika, söi aina pullon tyhjäksi. Vasta toisen lapsen kohdalla opin lukemaan merkkejä. Tytär käänsi pään pois, kun maito riitti. Siinä ero.

Liikasyötön merkit

• Pulauttelu muuttuu oksenteluksi.
• Vatsan turvotus ja kouristelu.
• Itkuisuus heti syötön jälkeen.
• Nopea, epänormaali painonnousu.
• Levoton uni, ähinä ja puhina.

Toimenpiteet

• Käytä hitaan virtauksen tuttia. Se pakottaa vauvan työskentelemään ruokansa eteen.
• Pidä taukoja syötön aikana. Nosta vauva pystyyn röyhtäisemään.
• Älä pakota vauvaa tyhjentämään pulloa. Määrä on suositus, ei sääntö.
• Tunnista nälkäviestit itkua ennen: pään kääntely, suun avaaminen, nyrkin imeminen.
• Neuvola ei ole vitsi. Ota yhteys, jos paino nousee poikkeavasti.

Milloin ei enää korviketta?

Huh, milloin se korvike piti jättää pois. Menee kyllä rahaa näihin jauheisiin.

Korviketta annetaan noin yksivuotiaaksi asti. Sen jälkeen voi siirtyä tavalliseen maitoon. Ihan uskomatonta, miten nopeasti tää aika menee, tuntuu että justhan se syntyi ja nyt jo mietitään tämmösiä.

Alussa, ensimmäiset kuukaudet, se oli pelkkää maitoa. Joko rintamaitoa tai korviketta. Ja sitä meni.

Sitten ne maisteluannokset. Me aloitettiin soseilla heti kun se 4kk tuli täyteen. Se eka porkkanasoseen ilme oli kyllä jotain. Pääasia on että maito on se pääruoka vielä silloinkin.

Puolivuotiaana homma muuttui ihan täysin. Kiinteiden osuus kasvoi ja kasvaa koko ajan. Nyt menee jo vaikka mitä.

• Vauvan ruokavalio: Äidinmaidonkorvike lopetetaan noin 12 kuukauden iässä.
• 0–6 kk: Vain rintamaitoa tai korviketta.
• 4–6 kk: Kiinteiden maistelu alkaa, pieninä annoksina.
• 6–12 kk: Kiinteiden ruokien osuus kasvaa, maito on edelleen tärkeä osa ruokavaliota.
• Noin 12 kk: Siirtyminen tavalliseen, vähäsuolaiseen kotiruokaan ja lehmänmaitoon juomana.

Mitä maitoa sen jälkeen sitten annetaan? Hapanmaitotuotteita, kuten viiliä ja jugurttia, voi antaa jo 10 kuukauden iästä alkaen. Mutta tavallista maitoa juomana vasta vuoden ikäisenä. Pitäis varmaan alkaa vähentämään sitä yösyöttöäkin pikkuhiljaa, sekin liittyy tähän.

Voiko rintamaitoa ja korviketta sekoittaa?

Rintamaitoa ja korviketta voi sekoittaa.

• Sekoitus tavoitteena: Ideana siirtymä korvikkeeseen. Lisää korviketta vähitellen.
• Säilytys: Pumppaa maito. Jääkaappi tai pakastin. Vara-annos vauvalle.

Tarkennus:

• Miksi sekoittaa? Siirtymäkorvaus, kun imetystä vähennetään. Tai jos vauva ei saa tarpeeksi rintamaitoa ja lisänä tarvitaan korviketta.
• Miten sekoittaa? Aloita pienellä määrällä korviketta ja lisää sitä päivittäin. Vauvan reaktio ratkaisee tahdin.
• Hyödyt: Joustavuutta arkeen. Vähentää paineita täysimetyksestä. Mahdollistaa osittaisimetyksen.
• Vinkki: Äidinmaidon ja korvikkeen sekoittaminen samassa pullossa voi auttaa vauvaa tottumaan makuun. Kokeile eri suhteita.

Voiko korvikkeen tehdä kylmään veteen?

Kello on taas ties kuinka paljon. Ja minä mietin tätä. Voiko sen korvikkeen nyt tehdä kylmään veteen vai ei. Tuntuu, että joka paikasta tulee eri ohje ja sitä pelkää tekevänsä jotain peruuttamattomasti väärin. Ihan pienen takia. Se on hämmentävää.

Ja sitten sitä lukee niitä virallisia ohjeita ja ahdistuu vain lisää.

Voiko korvikkeen tehdä kylmään veteen?

Ei. Äidinmaidonkorvikejauhe sekoitetaan aina veteen, joka on ensin keitetty ja sitten jäähdytetty 70-asteiseksi.

Tämä ohjeistus perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukseen. Syy on se, että äidinmaidonkorvikejauhe ei ole steriili tuote. Se voi sisältää bakteereja. Kuuma vesi tuhoaa ne.

• Miksi juuri 70 astetta? Se on tarpeeksi kuumaa tappaakseen mahdolliset haitalliset bakteerit, kuten Cronobacter sakazakii tai salmonellan. Nämä ovat harvinaisia, mutta vauvalle todella vaarallisia. Samalla se ei ole niin kuumaa, että se tuhoaisi korvikkeen tärkeitä ravintoaineita, kuten vitamiineja.

Yritä siinä sitten yöllä itkevän vauvan kanssa mittailla lämpötiloja. Kiehauta vesi, odota että se jäähtyy... se tuntuu ikuisuudelta. Ja koko ajan pelkää, polttaako sen pienen suun, jos vesi onkin liian kuumaa. Tai tekeekö väärin, jos se on liian kylmää.

• Entä Suomen ohjeet? Suomessa on puhtaan veden ja hyvän hygienian takia joskus ohjeistettu väljemmin. On saatettu sanoa, että keitetyn ja jääkaappikylmäksi jäähdytetyn veden käyttö on ok. Mutta varmin ja virallisesti suositeltu tapa on se 70 asteen vesi. Se on se, jolla riskit minimoidaan.

• Turvallisuus on tärkeintä. Ihan pienille vauvoille, alle 2 kuukauden ikäisille, keskosille tai sairaille vauvoille ei kannata ottaa mitään riskejä. Silloin se 70 asteen sääntö on ehdoton. Ei vain uskalla muuta. Se on vain tehtävä oikein.