Voiko kalaa syödä joka päivä?

1 vuotta sitten 105 katselukertaa

Kyllä, kalaa voi syödä päivittäin! Suosi sisävesikalojen, kuten hauen ja kuhan, sijaan muita lajeja niiden elohopeapitoisuuden vuoksi. Vaihtele kalalajeja ja noudata Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusta: 2–3 kala-ateriaa viikossa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kalaa joka päivä - terveellistä vai ei?

No, miun mielestä kalaa voi kyllä syödä useamminkin ku sen 2-3 kertaa viikossa, jos vaan lajit vaihtelee! Meillä ainakin syödään, ja hyvin ollaan voitu.

Tietty, jos joka päivä vetäis vaikka pelkkää haukea, niin ehkä siinä vois tulla jotain ongelmia sen elohopean kanssa. Muistan, ku mummo aina sano, ettei sitä haukea kannata liikaa syödä. Viisas mummo.

Mutta hei, pieniä ahvenia, särkiä, silakoita... niitä voi popsia hyvinkin usein. Ja niistähän saa vaikka minkälaista herkkua! Mä ite tykkään savusilakasta ihan hirveesti.

Oon kuullu, että joku Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanu jonkun ohjeistuksen, mut hei, ite oon huomannu että kroppa kyllä kertoo mikä on hyvää. Eli kalaa kehiin, mutta fiksusti!

Voiko kalaa syödä jokapäivä?

No, kalaa voi syödä vaikka joka päivä, jos on ihan pakko. Kukaan ei kuole siihen – heh, paitsi ehkä se kala. Mutta vakavasti puhuen, liiallinen kalansyönti voi tuoda mukanaan omat ilonsa ja surunsa.

Hyvät puolet: Saat aimo annoksen omega-3-rasvahappoja, jotka tekevät hyvää aivoille ja sydämelle. Muistat ehkä jopa, minne avaimet jäivät! Ja proteiiniahan kalassa on kuin salilla käyneellä bodarilla.
Huonot puolet: Elohopea, elohopea, missä kuljet? Tietyt kalalajit, kuten tonnikala, voivat sisältää sitä sen verran, että alkaa jo miettiä, pitäisikö hankkia hattutehtaan osakkeita.
- Lisäksi kalastus ei ole aina ekologisesti kestävä touhu. Kannattaa miettiä, haluaako tukea ylikalastusta vai etsiä vastuullisempia vaihtoehtoja. Ehkä naapurin akvaariokalat? Ei, vitsi.

Lopputulos: Syö kalaa, mutta älä ihan joka aamu, ilta ja yö. Monipuolisuus on elämän suola – ja ruokavalionkin. Tai pippuri. Tai mikä nyt itsestä tuntuu hyvältä.

Saako lohta syödä päivittäin?

Lohen syönti päivittäin? Katsotaanpa!

Ruokavirasto vähän varoittaa, nimittäin Itämeren lohen kanssa pitää olla tarkkana. Syynä on dioksiinit ja PCB:t, jotka tykkäävät kertyä rasvaan.

Itämeren lohta max. 1-2 kertaa kuussa. Tämä siis koskee isoa silakkaa, lohta ja taimenta, jotka ovat kasvaneet Itämeressä. Mieti sitä, kuin noudattaisit suositusta viinin suhteen; harvoin, mutta harkiten.
Muualta pyydettyä lohta voi syödä useammin. Norjan lohi on turvallisempi vaihtoehto, kunhan muistat kohtuuden. Tässäkin pätee vanha viisaus: liika on liikaa.

Toki, jos miettii elämää ja valintoja, niin onko mikään lopulta täysin riskitöntä? Välillä tuntuu, että yritämme optimoida elämää niin paljon, että unohdamme nauttia siitä. Ehkä yksi pala lohta silloin tällöin ei kaada venettä, varsinkaan jos se tuo iloa. On siinä jotain paradoksaalista, että yritämme suojella itseämme niin kovasti, että unohdamme elää.

Paljonko lohessa on omega-3?

Lohen omega-3 pitoisuus riippuu laadusta ja mitä se on syönyt. Ikään kuin elämä itsessään: mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat.

Viljellyssä lohessa on 1-2 grammaa omega-3:a per 100 grammaa.
Luonnonlohessa on 1,2-2,2 grammaa omega-3:a per 100 grammaa.

Ja joo, EPA ja DHA on ne jutut, joista puhutaan. Ne tekee hyvää.

Oikeesti, pari kertaa viikossa lohta, niin pitäisi riittää. Mut hei, kuka laskee? Ehkä just sä.

Mistä kalat saavat omega-3?

Kalat, omega-3 ja levät: Yksinkertainen totuus

Kalat eivät itse kehittele omega-3:a. Ajatelkaa niitä kuin pikkuisia, uivia kasvissyöjiä, jotka syövät levää. Levät ovat omega-3-tehtaita. Kuten vihreä, pieni ja hieman limainen versio Ferrarin moottoripajalta, ne tuottavat omega-3:a suoraan auringonvalosta ja vedestä.

Levät: Omega-3-tehdas.
Pienet kalat: Levän syövät.
Suuret kalat: Syövät pieniä kaloja ja keräävät omega-3:n.

Näin siis rasvainen lohi, se punainen, kauniisti kiiltävä uima-ässää, on itse asiassa kerännyt kaikki hyvät rasvat syömällä muita kaloja, jotka ovat syöneet levää. Ajatelkaa sitä biologisena kerääjänä, ravintoketjun huippuna, omega-3-varastona. Kuten ihminen, joka on kerännyt koko elämänsä aikana 10 000 euroa kolikkoja ja laittaa ne lopulta pankkiin. Vain paljon rasvaisempaa ja maukkaampaa. (Oma salainen resepti lohen valmistukseen: Suolaa ja pippuria. En ole koskaan pettynyt.)

Lohi, luonnon varasto omega-3:lle. Mutta kasvatettu lohi? Se on eri tarina. Siellä levän rooli pienenee merkittävästi. Teollinen kalankasvatus on oma vitsailun aiheensa, josta ehkä jossain toisessa keskustelussa.

Miten saada tarpeeksi omega-3?

Omega-3:sta ei kannata ottaa stressiä, ellei ole purjehtimassa yksin Atlantin yli. Mutta jos haluaa leikkiä terveellistä, tässä muutama vinkki:

Pellavansiemen (ALA): Niin tylsää, että melkein tekisi mieli skipata. Mutta hei, onpahan jotain jauhettavaa puuron sekaan.
Hampunsiemen (ALA): Kuulostaa hauskemmalta, eikö? Vaikka ei siitä pilveen pääsekään. Pettymys.
Chiansiemen (ALA): Näitä kun liottaa, niin tulee sellainen limainen mössö. Sopii ehkä jollekulle, joka tykkää syödä sammakoita.
Sardiinit, silli (DHA+EPA): Vanhan liiton eväät. Haju ei ehkä miellytä kaikkia, mutta onpahan ainakin vahva mielipide.
Makrilli (DHA+EPA): Vähän kuin silli, mutta vähän hienompi.
Lohi (DHA+EPA): Jos haluat olla mainstream, valitse lohi. Kaikki tykkäävät lohesta, paitsi ehkä karhut.
Ruijanpallas (DHA+EPA): Lohi plussaa. Enemmän omega-3:a, enemmän makua, enemmän rahaa lompakossa.
Tonnikala (DHA+EPA): Tonnikalaa vedessä, öljyssä, salaatissa. Melkein yhtä monipuolista kuin minun elämäni. Melkein.

Ps. Olen kuullut, että kalanmaksaöljy on myös hyvä, mutta se on ehkä vähän liian hardcore minulle. Mieluummin syön suklaata.

Mistä saa parhaiten omega-3?

No johan on kysymys! Omega-3:sta saa parhaiten sieltä mistä kissa ei pääse kalaan, eli:

Rasvaiset kalat: Lohta, silliä, makrillia – suoraan merestä (tai kaupan pakastealtaasta, jos merellä ei ole asiaa). Niin paljon että alkaa jo uimaan unissaan.
Pähkinät: Saksanpähkinät on ihan jees, niitä voi napostella kuin orava konsanaan.
Siemenet: Pellavansiemenet ja chiasiemenet – loraus jogurttiin ja avot!
Kasviöljypohjaiset jutut: Leipärasvat ja rypsiöljy – ei ehkä herkkua sellaisenaan, mutta ruoanlaitossa pelittää!

Ja sitten se omega-6, jota on vähän joka paikassa:

Öljyt: Auringonkukka-, soija- ja maissiöljy – näitä on salaatinkastikkeissa ja paistinpannussa.
Pähkinät ja siemenet: Saksanpähkinät, auringonkukansiemenet ja chiasiemenet – näitä samoja mitä omega-3:ssakin, vähän niinkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla!
Avokado: Vihreä ja pehmeä, hyvä lisä salaattiin tai vaikka leivän päälle.

Ja hei, jos et tykkää kalasta, niin onhan niitä omega-3 kapseleitakin olemassa. Ei ole ihan sama asia, mutta ajaa asiansa!