Paljonko vuokra saa olla asumistuki?

Paljonko vuokra saa olla asumistuki: 70 % vs 30 % jako

Moni pohtii tarkkaan, paljonko vuokra saa olla paljonko vuokra saa olla asumistuki huomioiden oman talouden tasapinoittamiseksi. Asumismenojen ja omien tulojen vaikutusten ymmärtäminen auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä vuokranmaksussa. Tutustu tarkempiin ehtoihin ja laskentaperusteisiin, jotta osaat varautua omaan maksuosuuteesi ajoissa.

Paljonko vuokra saa olla asumistuki ja miten se maaraytyy?

Tulkinta siita, paljonko vuokra saa olla asumistuki huomioiden, riippuu aina hakijan yksilollisesta tilanteesta ja useista eri tekijoista. Yleinen asumistuki voi olla korkeintaan 70 prosenttia hyvaksyttavista asumismenoista, jolloin maksat itse vuokrastasi aina vahintaan 30 prosenttia. ^[1]

Vuokran suuruudelle ei ole olemassa varsinaista kieltoa, vaan voit periaatteessa vuokrata kuinka kalliin asunnon tahansa. Asumistukea ei kuitenkaan makseta rajattomasti kaikista kuluista, silla laissa on maaritelty tarkat yleinen asumistuki enimmäisasumismenot.

Jos todellinen vuokrasi ylittavat nama rajat, Kela laskee tuen vain laissa saadetyn enimmaismaaran perusteella ja maksat ylimenevan osan kokonaan itse. Ollaanpa rehellisia, ensimmaista kertaa tukihakemusta tayttaessani olin aivan varma, etta kymmenen euron ylitys kuntarajassa hylkaa koko tuen automaattisesti. Kavin lapi papereita keskella yota silmat kirvellen ja niska jumissa.

Todellisuudessa ylimeneva osa vain jaa omalle kontolle. Mutta on yksi kriittinen virhe, jonka melkein jokainen vuokralainen tekee laskiessaan omia menojaan - paljastan sen tarkemmin omavastuuta kasittelevassa osiossa alempana.

Yleinen asumistuki enimmaisasumismenot ja sijaintikunnan vaikutus

Enimmaisasumismenot kunnittain maarittelevat suoraan sen, kuinka suuren osan vuokrasta Kela voi ylipaataan ottaa huomioon tukea laskettaessa. Kunnat on jaettu Suomessa eri kuntaryhmiin yleisen asumisen hintatason mukaan, ja lisaksi rajoihin vaikuttaa asunnossa asuvien aikuisten seka lasten lukumaara.

Mita kalliimpi sijaintikunta on kyseessa, sita korkeampi on myos hyvaksyttava vuokraraja samankokoiselle ruokakunnalle. Esimerkiksi paakaupunkiseudulla yksin asuvan hyvaksyttava raja on huomattavasti korkeampi kuin pienemmassa maakuntakeskuksessa. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka jyrkasti pelkka kuntarajan ylitys voi leikata tukea. Monet opiskelijat ja tyon perassa muuttavat hakevat asuntoa naapurikunnasta edullisemman vuokran toivossa - ja tama yllattaa monet ikavasti - mutta matalampi kuntaryhma saattaa pudottaa tukea samassa suhteessa.

Epavarmuus siita, miten asunnon sijaintikunta ja asukkaiden maara vaikuttavat tukeen

Epavarmuus siita, miten asunnon sijaintikunta ja asukkaiden maara vaikuttavat tukeen, aiheuttaa usein harmaita hiuksia asuntoa etsiville. Perheen koko lasketaan ruokakuntana. Siihen kuuluvat yleensa kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilot.

Kun ruokakunnan koko kasvaa, enimmaisasumismenot nousevat jokaisen lisaaikuisen ja lapsen myota, joskin korotus pienenee suhteellisesti henkiloa kohden. Yleinen neuvo on muuttaa kimppakampaan kulujen puolittamiseksi. Kaytannossa olen kuitenkin huomannut, etta kaverin kanssa yhteen muuttaminen voi olla taloudellinen ansa, koska Kela tulkitsee teidat usein yhdeksi ruokakunnaksi (ellei teilla ole täysin erillisia vuokrasopimuksia) ja toisen tyotulot leikkaavat molempien asumistuen olemattomiin. Tarkista oman kuntasi enimmaisasumismenot aina etukateen ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Hyvaksyttaviin asumismenoihin luetaan varsinaisen vuokran lisaksi erikseen maksettavat vesimaksut ja lammityskulut tietyin normein. Sen sijaan sahkolaskua, kotivakuutusta, saunamaksua tai autopaikkaa ei koskaan huomioida osana tuettavia asumismenoja. Nama kulut on aina katettava omasta pussista. Seuraava osio muuttaa kuitenkin tavan, jolla katsot kuukausibudjettiasi.

Kuinka paljon saa asumistukea vuokraan ja paljonko pitaa itse maksaa?

Kun mietit, kuinka paljon saa asumistukea vuokraan, peruslaskukaava lahtee siita, etta tuki kattaa enintaan 70 prosenttia hyvaksyttavista asumismenoista ja omavastuuosuuden ylittavasta osasta. Se, paljonko pitaa itse maksaa vuokrasta asumistuki huomioiden, on siis aina vahintaan 30 prosenttia seka mahdollinen tuloista riippuva perusomavastuu ^[3].

Tama on se kriittinen virhe, jonka mainitsin aiemmin: hakijat tuijottavat pelkastaan 70 prosentin lukua ja unohtavat kaksi muuta leikkuria. Vaikeus laskea omat asumismenot ja omavastuuosuus oikein johtaa helposti siihen, etta tilille tuleva summa on kymmenia tai satoja euroja odotettua pienempi. Enimmainen leikkuri on perusomavastuu, joka kasvaa heti, kun ruokakunnan yhteenlasketut bruttotulot ylittavat matalan tulorajan. Toinen leikkuri on vuokran ja enimmaisasumismenon erotus.

Kuvitellaan tilanne, jossa tuskailet excel-taulukon kanssa keskella yota, kahvikuppi on jahtynyt poydalle ja yritat ymmartaa, miksi Kela huomioi sellaistakin tuloa, jota et ole edes viela nahnyt tilillasi, koska keskimääräisen tulon arviointi perustuu tulevien kuukausien ennusteeseen eika pelkastaan menneeseen tiliotteeseen. Se turhauttaa suunnattomasti. Taysin ymmarrettavaa. Pienikin heitto arvioiduissa tyotunneissa muuttaa lopullista tukea. Suosittelen hyodyntamaan virallista asumistuen laskuria, jonka avulla voit arvioida tuen maaran melko tarkasti eri tulotasoilla.

Pelko siita, etta vuokra ylittavat laissa maaritellyt enimmaisasumismenot

Pelko siita, etta vuokra ylittavat laissa maaritellyt enimmaisasumismenot, on hyvin yleinen, mutta ylitys ei suinkaan estä tuen saamista. Jos kelan asumistuki vuorkaraja ylittyy, tuki lasketaan yksinkertaisesti tuon rajan mukaan - ei todellisen vuokran mukaan.

Oma maksuosuutesi muodostuu talloin kahdesta erasta: maksat ensin 30 prosenttia enimmaisasumismenoista (plus mahdollisen tuloperusteisen omavastuun) ja sen paalle 100 prosenttia siita osasta vuokraa, joka ylittaa kuntakohtaisen rajan. Todellisuudessa hyvin moni suomalainen asuu asunnossa, jonka vuokra on kalliimpi kuin laissa saadetty katto. Erityisesti kasvukeskuksissa kohtuuhintaisten yksiöiden loytaminen rajan alapuolelta on nykyaan lahes mahdotonta. Puhutaan suoraan: rajat laahaavat usein markkinavuokrien perassa.

Kun teet paatosta uuden asunnon vuokraamisesta, kannattaa laskea tarkkaan oma todellinen maksuvara. Ala koskaan laske budjettiasi sen varaan, etta tuki kattaisi tasan seitseman kymmenesosaa koko vuokralaskusta. Tarkista ensin kuntasi raja, vahenna siita omavastuu ja katso, riittavatko tulosi kattamaan loput.

Vertailu: Vuokra rajan sisalla vai yli enimmaisasumismenojen?

Vuokra enintaan enimmaisasumismenojen verran

Maksat itse vahintaan 30 prosenttia vuokrasta seka tuloista riippuvan perusomavastuun. ^[5]

Koko hyvaksyttava vuokra huomioidaan laskennassa täysimääräisesti.

Matala riski, silla asumismenot pysyvat suhteessa tukeen ennakoitavina.

Vuokra ylittaa enimmaisasumismenot

Maksat vahintaan 30 prosenttia enimmaisrajasta, perusomavastuun seka 100 prosenttia rajan ylittavasta osasta. ^[6]

Laskennassa huomioidaan vain kuntakohtainen enimmaisraja, ei todellista vuokraa.

Korkea riski, koska todellinen omavastuuosuus voi nousta yli puoleen kokonaisvuokrasta.

Kallio-yksiön vuokraloukku: Miten Mikko laski tukensa vaarin

Mikko, 24-vuotias osa-aikainen myyja ja opiskelija Tampereelta, muutti Helsinkiin tyon perassa ja loysi unelmiensa yksion Kalliosta. Hän pelkasi vuokran olevan kallis, mutta luuli saavansa suoraan 70 prosenttia tukea koko kuukausivuokraan.

Ensimmainen tukipaatos oli kylma suihku, silla tuki oli toista sataa euroa odotettua pienempi. Mikko oli unohtanut tarkistaa Helsingin yksin asuvan enimmaisasumismenot ja arvioinut epasaannolliset myyjan tulonsa alakanttiin.

Kaytyaan paatoksen rivi rivilta lapi ja soitettuaan asiakaspalveluun han tajusi, etta jokainen rajan ylittava euro ji kokonaan hanen maksettavakseen ja tyotulot nostivat perusomavastuuta.

Kahden kuukauden tiukan kituuttamisen jalkeen Mikko irtisanoi asunnon ja muutti edullisempaan asuntoon keharadan varrelle Vantaalle, jolloin hanen omat asumiskulunsa putosivat merkittavasti ja talous tasapainottui.