Paljonko vuokra saa olla?

Paljonko vuokra saa olla? Ei euromääräistä ylärajaa

Moni miettii, paljonko vuokra saa olla uutta asuntoa etsiessään tai sopimusta tehdessään. Vaikka hinnoittelu on Suomessa vapaata, laki suojaa vuokralaista kohtuuttomilta vaatimuksilta ja liiallisilta vakuuksilta. Tutustu tarkkoihin rajoihin ja oikeuksiisi ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Paljonko vuokra saa olla ja miten sen kohtuullisuus määräytyy?

Kysymykseen siitä, paljonko vuokra saa olla, ei ole olemassa yhtä euromääräistä ylärajaa, vaan vastaus riippuu täysin sopimusvapaudesta sekä asunnon sijainnista ja kunnosta. Suomessa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokra määräytyy sen mukaan, mitä vuokranantaja ja vuokralainen keskenään sopivat, mutta vuokravakuus suurin sallittu määrä on laissa rajattu tarkasti enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavaksi summaksi. ^[1]

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos kuukausivuokra on esimerkiksi 850 euroa, vuokravakuus saa olla enintään 2 550 euroa. Vaikka vuokranantaja voi hinnoitella asuntonsa melko vapaasti, täysin kohtuutonta vuokraa ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä. Vuokralaisella on oikeus viedä vuokran kohtuullisuus tuomioistuimen tutkittavaksi vuokrasuhteen aikana, mikäli hinta poikkeaa olennaisesti alueen käyvästä vuokratasosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra on liikkunut noin 22,04 euron neliöhinnassa, kun taas valtakunnallinen mediaani on ollut 17,26 euroa neliöltä. ^[2]

Olen itsekin aikanaan maksanut aivan liikaa huonokuntoisesta yksiöstä vain siksi, etten tajunnut tarkistaa alueen yleistä hintatasoa ennen nimen laittamista paperiin. Tuo virhe opetti nopeasti vertailemaan neliöhintoja tarkemmin. Mutta tässä on yksi kriittinen yksityiskohta vuokravakuuteen liittyen, jonka moni vuokralainen ymmärtää täysin väärin ja menettää sen takia rahaa - palaan siihen tarkemmin vakuuden palautusta käsittelevässä osiossa.

Kuinka suuri vuokravakuus voi olla ja milloin se palautetaan?

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta asettaa selkeän katon sille, kuinka suuri vuokrasuhteen vakuuslaki säätelee: se saa vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa. Vakuus palautetaan vuokralaiselle täysimääräisenä vuokrasuhteen päätyttyä, kunhan kaikki vuokrat on maksettu ajallaan eikä asunnossa ole normaalia kulumista suurempia vahinkoja.

Suurin osa vuokranantajista pyytää nykyään yhden tai kahden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden, sillä kolmen kuukauden vakuus karsii monia muuten hyviä hakijoita. Vakuuden tarkoituksena on turvata vuokranantajan saatavat, jos vuokralainen jättää vuokria rästiin, rikkoo huoneistoa tai laiminlyö loppusiivouksen. Uudistuneen lainsäädännön myötä vuokranantajan on palautettava vakuus tai ilmoitettava sen pidättämisestä viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä. ^[3]

Mitä vuokravakuudella ei saa kattaa?

Tässä on se aiemmin mainitsemani yleinen harhaluulo: vuokralainen ei saa koskaan jättää viimeisen kuukauden vuokraa maksamatta sillä ajatuksella, että vuokranantaja kuittaa sen vakuudesta. Vakuus on tarkoitettu sopimusrikkomusten varalle, ei viimeiseksi vuokraksi. Toinen yhtä tärkeä sääntö koskee asunnon kulumista. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuudesta rahaa tavanomaisen asumisen aiheuttamasta kulumisesta, kuten taulujen ripustamisesta jääneistä pienistä jäljistä tai parketin normaalista haalistumisesta.

Rehellisesti sanottuna riidat loppusiivouksesta ja seinän jäljistä ovat ylivoimaisesti yleisin syy siihen, miksi vakuuden palautus viivästyy. Suosittelen ottamaan asunnosta tarkat valokuvat heti muuttopäivänä ja uudelleen poismuuton yhteydessä. Se vie kymmenen minuuttia, mutta säästää satoja euroja.

Vuokrasuhteen irtisanomisaika ja korotusten rajat

Vuokrasuhteen irtisanomisaika määräytyy suoraan lain mukaan ja riippuu siitä, kumpi osapuoli sopimuksen irtisanoo. Vuokralaisen irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on aina yksi kalenterikuukausi, kun taas vuokranantajan irtisanomisaika on kolme tai neljä kuukautta vuokrasuhteen kestosta riippuen.

Vuokrankorotusten osalta tilanne on yhtä tarkasti säännelty. Vuokranantaja ei voi korottaa vuokraa mielivaltaisesti kesken sopimuskauden, ellei korotusperusteesta - kuten elinkustannusindeksistä tai tietystä prosenttimäärästä - ole selkeästi sovittu vuokrasopimuksessa. Hyvän vuokratavan mukainen kohtuullinen vuosikorotus liikkuu tyypillisesti muutaman prosentin tuntumassa, ja korotuksesta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen sen voimaantuloa. Jos sopimuksessa ei ole korotusehtoa, vuokrankorotuksesta on neuvoteltava erikseen, eikä vuotuinen korotus saa silloinkaan pääsääntöisesti ylittää 15 prosenttia ^[5].

Kannattaa myös huomioida, miten irtisanomisaika lasketaan. Se alkaa aina sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on annettu todisteellisesti tiedoksi. Jos siis irtisanot asunnon 15. päivä maaliskuuta, irtisanomisaika alkaa kulua vasta maaliskuun viimeisenä päivänä, ja sopimus päättyy huhtikuun lopussa.

Vuokralaisen ja vuokranantajan keskeiset oikeudet ja rajat

Vuokralainen

Vastaa asunnon huolellisesta hoidosta, mutta ei tavanomaisesta kulumisesta.

Enintään 3 kuukauden vuokraa vastaava summa; ei saa käyttää viimeisen kuukauden vuokran maksuun.

Oikeus viedä kohtuuton vuokra tuomioistuimen arvioitavaksi vuokrasuhteen aikana.

Aina 1 kalenterikuukausi toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa (ei voi pidentää sopimuksella).

Vuokranantaja

Vastaa asunnon rakenteista, kodinkoneista ja normaalista kulumisesta johtuvista remonteista.

Palautettava tai ilmoitettava pidättämisestä viimeistään 14 päivän kuluessa sopimuksen päättymisestä.

Vaatii sopimusehdon ja kirjallisen ilmoituksen vähintään 1 kuukausi ennen korotuksen voimaantuloa.

3 kuukautta (alle 2 vuotta kestänyt suhde) tai 4 kuukautta (vähintään 2 vuotta kestänyt suhde).

Aino ja epäselvä vuokravakuuden pidätys Tampereella

26-vuotias sairaanhoitaja Aino vuokrasi Tampereen keskustasta kaksion, jonka kuukausivuokra oli 850 euroa ja vuokravakuus 1 700 euroa. Kun Aino irtisanoi asunnon kahden vuoden asumisen jälkeen, hän siivosi huoneiston huolellisesti ja palautti avaimet ajallaan.

Kaksi viikkoa muuton jälkeen vuokranantaja ilmoitti pidättävänsä vakuudesta 400 euroa olohuoneen seinän haalistuneen maalipinnan ja sohvan jättämien painaumien vuoksi. Aino hätääntyi ja luuli ensin menettäneensä rahat lopullisesti.

Hän kuitenkin kaivoi esiin muuttopäivänä ottamansa valokuvat ja vetosi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain sääntöihin tavanomaisesta kulumisesta. Kun Aino esitti selkeän kirjallisen vaatimuksen perusteluineen, vuokranantaja myönsi jälkien kuuluvan normaaliin asumiseen.

Lopulta koko 1 700 euron vakuus palautui Ainon tilille täysimääräisenä, ja hän oppi dokumentoimaan asunnon kunnon aina heti vuokrasuhteen alussa.