Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa?

Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa? Varmista tiedot

Sosiaalista mediaa käyttävät lähes kaikki suomalaiset. Nuoret (13–24 v) ovat aktiivisia useissa kanavissa, erityisesti TikTokissa, YouTubessa ja Instagramissa. Keski-ikäiset (25–54 v) nojaavat WhatsAppiin, Facebookiin ja YouTubeen. Vanhimmat ikäryhmät (55+ v) käyttävät eniten Facebookia ja WhatsAppia. Koulutus ja asuinpaikka vaikuttavat käytön aktiivisuuteen, mutta erot tasoittuvat.

Käyttötarkoitukset eri ikäryhmissä – viihdettä, yhteydenpitoa ja uutisia

Some on kaikille, mutta se, mitä sillä tehdään, vaihtelee iän mukaan. Nuorten sosiaalisen median käyttö on ensisijaisesti viihdettä ja identiteetin rakentamisen väline, aikuisille se on arjen työkalu yhteydenpitoon ja tiedonhakuun.

Viestintä ja yhteydenpito

WhatsApp on noussut kaikkien ikäryhmien suosituimmaksi viestintäsovellukseksi Suomessa – sitä käyttää arviolta 90 prosenttia suomalaisista. Erityisesti perheiden ja lähipiirin välisessä viestinnässä WhatsApp on korvannut perinteiset tekstiviestit ja puhelut. Facebook Messenger on edelleen käytössä, mutta sen rooli on vähentynyt nuorempien keskuudessa. Yritysten ja julkishallinnon viestinnässä sosiaalista mediaa hyödynnetään vakiintuneesti: 88 prosenttia yli kymmenen hengen yrityksistä käyttää kanavia markkinointiin ja asiakasviestintään.

Viihtyminen ja ajanviete

TikTok ja YouTube ovat nuorten ehdotonta huippua. Z-sukupolvi viettää TikTokissa keskimäärin yli 10 tuntia viikossa, ja YouTube on suosittu kaikissa ikäryhmissä. Yllättävää kyllä, myös yli 50-vuotiaat katsovat YouTube-videoita aktiivisesti – erityisesti opastusvideoita, musiikkia ja harrastussisältöjä. Instagramin rooli viihtymisessä on puolestaan vahva alle 40-vuotiailla, mutta sen käyttö vähenee iän myötä.

Tiedonhaku ja uutiset

Facebook on yhä tärkeä uutislähde erityisesti yli 35-vuotiaille. Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 87 prosenttia milleniaaleista ja X-sukupolvesta seuraa digitaalisia uutisia viikoittain. Nuoret saavat uutisensa yhä useammin TikTokista, Instagramista ja YouTubesta – perinteisten uutismedioiden tilalla. Tämä on muuttanut myös journalismin jakelutapoja: monet suomalaiset mediat ovat vahvasti läsnä nuorten suosimilla alustoilla.

Kaupungistumisen ja koulutuksen vaikutus – kuka käyttää somea eniten?

Sosiaalisen median käyttö on yleisempää kaupungeissa ja korkeakoulutettujen keskuudessa, mutta ero ei ole jyrkkä. Digitaalisen uutismedian käyttöaste on korkeakoulutetuilla huomattavasti korkeampi kuin perusasteen varassa olevilla – ero voi olla jopa 20–30 prosenttiyksikköä. Kaupunkilaiset omaksuvat uusia some-palveluita nopeammin, mutta maaseudullakin some on arkipäivää. Esimerkiksi WhatsApp on yhtä suosittu niin Helsingissä kuin pienissä kunnissa.

Yksi selvä ero on käyttötarkoituksessa: kaupungeissa somea hyödynnetään enemmän tapahtumien löytämiseen, työnhakuun (LinkedIn) ja ammatilliseen verkostoitumiseen. Maaseudulla korostuvat perhe- ja harrastusyhteydet sekä paikallisyhteisöjen ryhmät Facebookissa.

Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Sosiaalisen median käyttäjäkunta on laaja ja monimuotoinen – suomalaiset kaikenikäiset ovat löytäneet someen oman tapansa. Kun tarkastellaan, ketkä käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisimmin, huomataan nuorten suosivan videopainotteisia alustoja, kun taas aikuiset nojaavat vahvasti WhatsAppiin ja Facebookiin yhteydenpidossa ja uutisseurannassa. Koulutus ja asuinpaikka vaikuttavat käytön aktiivisuuteen, mutta erot tasoittuvat vuosi vuodelta.

Olen itse seurannut some-kenttää markkinoijana reilut kymmenen vuotta, ja yksi asia on varma: kanavien suosio voi muuttua yllättävän nopeasti. Se, mikä on tänään nuorten ykköskanava, voi olla viiden vuoden päästä jo vanhempien ihmisten valtakuntaa. Pitkällä aikavälillä some on kuitenkin pysynyt yhtenä keskeisimmistä tavoista olla yhteydessä toisiin – riippumatta iästä.

Some-kanavien suosio ikäryhmittäin Suomessa

Z-sukupolvi (13–24 v)

Viihtyminen, trendien seuraaminen, oman identiteetin rakentaminen ja kaverisuhteiden ylläpito.

71 % seuraa viikoittain digitaalista uutismediaa – some ei ole vain viihdettä.

TikTok, YouTube, Instagram, Snapchat. Videot ja visuaalinen sisältö hallitsevat.

Erittäin aktiivisia: keskimäärin neljä eri palvelua käytössä viikoittain.

Milleniaalit (25–39 v)

Yhteydenpito ystäviin ja perheeseen, arjen jakaminen, uutisten seuraaminen ja ammatillinen verkostoituminen.

WhatsApp on tälle ikäryhmälle tärkein viestintäkanava, usein yhdistettynä perheryhmiin.

Instagram, Facebook, YouTube, WhatsApp. Facebook on edelleen vahva, mutta Instagramia käytetään aktiivisesti.

Tässä ryhmässä digitaalisen uutismedian käyttö on korkeinta: 87 % seuraa viikoittain.

X-sukupolvi (40–54 v)

Yhteydenpito sukulaisiin, harrastusryhmät, uutisten seuraaminen ja videoiden katselu.

Yli puolet X-sukupolvesta on aktiivisia Facebookin harrastusryhmissä.

Facebook, WhatsApp, YouTube. Facebook on selkeä ykkönen.

Käyttö on säännöllistä mutta vähemmän intensiivistä kuin nuoremmilla. Usein yksi tai kaksi kanavaa riittää.

Boomerit (55+ v)

Yhteydenpito perheeseen, lastenlasten kuvien katselu, uutisten seuraaminen ja videot.

Facebookin käyttäjäkunnasta yli 60 % on yli 35-vuotiaita, ja yli 55-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava ryhmä.

WhatsApp, Facebook, YouTube. Facebook on edelleen vahva, ja WhatsApp on yleistynyt perheviestinnässä.

Käyttö on kasvussa, mutta selkeästi maltillisempaa kuin nuoremmilla ikäryhmillä.

Juhani, 58 v: Facebook-ryhmät ja WhatsApp-perhepiiri

Juhani on 58-vuotias eläköityvä insinööri Vantaalta. Hän ei koskaan ollut kiinnostunut someista ennen eläkettä – Facebook tuntui turhalta, Instagram ei kiinnostanut. Sitten hän alkoi harrastaa mallirakentamista ja liittyi Facebookin harrastajaryhmään. Aluksi hän ei uskaltanut kommentoida, vain luki muiden viestejä.

Eräänä päivänä Juhani törmäsi ongelmaan rakennusprojektissa. Hän jakoi kuvan ryhmään ja sai muutamassa minuutissa kymmenen neuvoa. ”Olin ihan äimänä, miten nopeasti apua tuli.”

Nyt Juhani on aktiivinen ryhmässä ja auttaa itse muita. Lisäksi hän on ottanut WhatsAppin perhepiirin yhteiseen viestiryhmään – lastenlasten kuvat kulkevat siellä päivittäin. Hänelle some on muuttunut turhasta tavasta olennaiseksi osaksi arkea ja harrastusta.

Emilia, 22 v: Opiskelija, joka löysi työpaikan Instagramin kautta

Emilia on 22-vuotias tietojenkäsittelyn opiskelija Tampereelta. Hän on käyttänyt Instagramia ja TikTokia aktiivisesti teini-iästä asti – kuvien muokkaaminen ja videoiden tekeminen oli pitkään vain harrastus.

Toisena opiskeluvuotena Emilia alkoi jakaa koodausprojektejaan Instagram Storiesissa ja TikTokissa. Aluksi kukaan ei noteerannut, mutta puolen vuoden jälkeen eräs tamperelainen startup otti häneen yhteyttä: ”Näimme sun projektit, haluaisitko tulla meille kesätöihin?”

Emilia sai työpaikan ja jatkaa nyt somen käyttöä osana ammatillista brändiään. ”En olisi ikinä uskonut, että juuri some avaa ovia työelämään – luulin, että se on vain viihdettä.” Nykyään hän neuvoo nuorempia opiskelijoita hyödyntämään somea ammatillisessa verkostoitumisessa.