Miksi sosiaalinen media koukuttaa?

Miksi sosiaalinen media koukuttaa? Dopamiini ja fomo

Tieto siitä, miksi sosiaalinen media koukuttaa, auttaa ymmärtämään puhelimen automaattista käyttöä ja sen aiheuttamaa digitaalista riippuvuutta arjessa. Tämän biologisen ja psykologisen mekanismin tunnistaminen paljastaa sovellusten taustalla vaikuttavat tekijät sekä jatkuvan tarpeen pysyä linjoilla kaiken aikaa. Ymmärrys ilmiöstä katkaisee jatkuvan stressin ja auttaa hallitsemaan omaa mediankäyttöä tehokkaammin.

Miksi sosiaalinen media koukuttaa?

Kysymys siitä, miksi sosiaalinen media koukuttaa, voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole yhtä yksinkertaista selitystä. Sosiaalinen media koukuttaa, koska se on suunniteltu aktivoimaan aivojen palkitsemisjärjestelmää tarjoamalla välitöntä mielihyvää, sosiaalista hyväksyntää ja vaihtelevaa jännitystä. Nämä tekijät saavat käyttäjän palaamaan sovellusten pariin yhä uudelleen. Kyseessä on tarkkaan harkittu psykologinen ansa.

Olin itse pitkään tilanteessa, jossa puhelin oli kädessä heti herätessä. Silmät kirvelivät aamun hämärässä, kun selasin videovirtaa ilman mitään todellista syytä. Tuntui siltä, että olin menettänyt kontrollin omaan ajankäyttööni täysin. On olemassa yksi kriittinen suunnittelukonsti, jota lähes kaikki sovellukset käyttävät pitääkseen meidät otteessaan - paljastan tämän salaisuuden alempana muuttuvia palkintoja käsittelevässä osiossa. Se muuttaa tavan, jolla katsot puhelintasi.

Miten sosiaalinen media vaikuttaa aivoihin ja dopamiiniin

Aivojen biologiset mekanismit ovat keskeisessä asemassa, kun puhutaan siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa aivoihin ja dopamiiniin. Jokainen tykkäys, kommentti ja sydän toimii pienenä sosiaalisena palkintona. Kun huomaat saaneesi uuden ilmoituksen, aivosi vapauttavat pienen määrän dopamiinia. Dopamiini on oppimiseen ja motivaatioon liittyvä välittäjäaine, joka saa meidät etsimään mielihyvää tuottavaa toimintaa uudelleen.

Tämä mekanismi on peräisin ajalta, jolloin ihmisen piti etsiä ruokaa ja suojaa selviytyäkseen. Nykyään sama järjestelmä käynnistyy digitaalisista signaaleista. Älypuhelinta avataan keskimäärin 80 kertaa päivässä, ja suuri osa näistä kerroista tapahtuu täysin automaattisesti ilman tietoista päätöstä.^[1] Addiktiivinen kierto syntyy siitä, että aivot alkavat himoita seuraavaa dopamiinipiikkiä jo ennen kuin puhelin on edes otettu taskusta. Odotus ajaa meitä eteenpäin. Se on voimakas voima.

Muuttuva vahvistussuhde eli arvaamattomat palkonnot

Tässä on se aiemmin mainitsemani kriittinen suunnittelukonsti: muuttuva vahvistussuhde. Jos jokainen sovelluksen avaus tai selaus tuottaisi täysin samanlaisen tuloksen, kyllästyisimme nopeasti. Sosiaalisen median koukuttavuus perustuu siihen, että palkinto on arvaamaton. Sovellukset toimivat täysin samalla psykologisella logiikalla kuin peliautomaatit.

Kun päivität näkymän pyyhkäisemällä alaspäin, et tiedä, odottaako sinua mielenkiintoinen video, kaverin viesti vai tylsä mainos. Tämä epävarmuus pitää aivot jatkuvassa jännitystilassa. Juuri se mahdollisuus, että seuraava julkaisu voi olla jotain uskomatonta, saa sinut jatkamaan selaamista vielä viisi minuuttia. Ja sen jälkeen taas viisi minuuttia lisää. Se on loputon kierre.

Loputon virta poistaa luonnolliset pysähdyspaikat

Toinen merkittävä tekninen ansa on loputon virta. Perinteisessä mediassa, kuten sanomalehteä tai kirjaa lukiessa, lukija kohtaa aina jossain vaiheessa luonnollisen pysähdyspaikan - sivu loppuu tai luku päättyy. Tämä antaa aivoille hetken aikaa pysähtyä ja tehdä tietoisen valinnan siitä, jatkaako toimintaa vai lopettaako sen.

Somesovelluksissa tätä katkoa ei ole olemassa. Sisältö latautuu automaattisesti siten, että voit selata sitä tuntikausia kohtaamatta koskaan loppua. Tämä poistaa tietoisen päätöksenteon tarpeen kokonaan, jolloin kulutat sisältöä huomaamattasi paljon pidempään kuin oli tarkoitus. Aika vain katoaa.

Psykologiset ansat: FOMO sosiaalinen media ja hyväksynnän haku

Ihminen on kehittynyt elämään ryhmissä, minkä vuoksi tarve tulla hyväksytyksi ja pelko yhteisön ulkopuolelle jäämisestä ovat syvällä psykologiassamme. Sosiaalisen median alustat on rakennettu kaupallistamaan nämä perustavanlaatuiset inhimilliset tarpeet. Kaipaamme muiden huomiota, ja tykkäykset toimivat helppona mittarina omalle sosiaaliselle arvollemme.

Tähän liittyy vahvasti fomo sosiaalinen media -ympäristössä, eli ulkopuolelle jäämisen pelko. Pelkäämme, että missaamme sisäpiirin vitsin, tärkeän uutisen tai ystävien keskustelun, jos emme ole jatkuvasti linjoilla. Nuorista aikuisista jopa 70 prosenttia kokee fomo-ilmiötä säännöllisesti. ^[2] Tämä luo jatkuvan taustastressin, jota lievitetään avaamalla sovellus uudelleen ja uudelleen. Se on noidankehä.

Miksi kyse ei ole pelkästään tahdonvoiman puutteesta

Monet kokevat syvää syyllisyyttä ja häpeää siitä, etteivät pysty hallitsemaan puhelimen käyttöään. On kuitenkin tärkeää ymmärtää realiteetit. Kyse ei ole pelkästään omasta heikkoudestasi tai tahdonvoiman puutteesta. Ruudun toisella puolella on satoja huippukoulutettuja datainsinöörejä ja käyttäytymistieteilijöitä, joiden ainoa tavoite on maksimoida ruutuaikasi.

Oma oppituntini oli vaikea. Yritin pitkään rajoittaa somen käyttöä pelkällä kurilla ja päättäväisyydellä. Epäonnistuin viisi kertaa peräkkäin, ja palasin aina vanhoihin tapoihini. Vasta kun ymmärsin muuttaa ympäristöäni, saavutin tuloksia. Ruutuaika saattaa pudota merkittävästi pelkästään poistamalla ilmoitukset käytöstä ja siirtämällä koukuttavimmat sovellukset pois aloitusnäytöltä.^[3] Tahdonvoiman sijaan kannattaa luottaa järjestelmälliseen esteiden rakentamiseen. Se toimii paremmin.

Some riippuvuus oireet ja milloin on syytä huolestua

Mistä sitten tietää, milloin kyse on viattomasta viihteestä ja milloin ovat kyseessä todelliset some riippuvuus oireet? Rajanveto voi olla vaikeaa, sillä puhelimen käyttö on nykyään osa normaalia arkea ja työtä. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin soida, jos huomaat käytön vaikuttavan negatiivisesti muihin elämäntehtäviin.

Tyypillisiä merkkejä ovat univaikeudet, keskittymiskyvyn mureneminen reaalimaailman tehtävissä sekä ärtyneisyys silloin, kun puhelinta ei pääse käyttämään. Jos huomaat laiminlyöväsi ihmissuhteita, liikuntaa tai unta somen takia, on aika pysähtyä ja muuttaa suuntaa. Pienetkin arjen muutokset voivat palauttaa tasapainon elämään.

Digitaaliset vs. reaalimaailman palkinnot

Välitön digitaalinen ärsyke (Some)

• Välitön - dopamiinipiikki syntyy sekunneissa selaamisesta tai ilmoituksesta
• Erittäin matala - vaatii vain sormen liikauttamisen näytöllä
• Laskee keskittymiskykyä ja aiheuttaa levottomuutta pitkällä aikavälillä

Pitkäkestoinen reaalimaailman toiminta

• Hidas - vaatii minuutteja tai tunteja ennen mielihyvän kokemista
• Kohtalainen tai korkea - vaatii tietoista ponnistelua ja aloituskykyä
• Parantaa kognitiivisia toimintoja, keskittymiskykyä ja yleistä hyvinvointia

Mikon matka someloukusta arjen hallintaan

Mikko, 29-vuotias helsinkiläinen graafinen suunnittelija, huomasi viettävänsä somessa yli neljä tuntia päivittäin. Hän koki jatkuvaa stressiä ja huomasi työn tuottavuuden laskeneen, mikä turhautti häntä syvästi.

Ensimmäinen yritys korjata tilanne oli asettaa sovelluksiin aikarajat. Tämä epäonnistui nopeasti, sillä Mikko vain ohitti rajat painamalla lisäaikaa tarjoavaa painiketta kerta toisensa jälkeen.

Läpimurto tapahtui, kun Mikko tajusi muuttaa puhelimen näytön harmaasävyiseksi ja jättää laitteen toiseen huoneeseen työpäivän ajaksi. Hän huomasi, että ärsykkeiden poistaminen silmistä katkaisi automaattisen tavan kurkottaa puhelinta.

Kuukauden kuluttua Mikon päivittäinen ruutuaika oli pudonnut puoleentoista tuntiin. Hän raportoi keskittymiskyvyn parantuneen huomattavasti ja iltaisen unen laadun kohentuneen ilman jatkuvaa ilmoitusten kyttäämistä.