Miksi henkilökortissa on siru?

Onko henkilökortissa RFID?

Onko henkilökortissa RFID-siru? Voi olla, voi olla etteivät. Sekavaa, eikö totta? Kuten etsiä kissaa heinäsuovasta – löydät joskus, mutta ei aina.

• Riippuu kortin tyypistä: Vanhat paperikorttiversiot? Ei RFID:tä, niin yksinkertaista kuin nenä naamassa. Ajatellaan sitä pikemminkin paperipelinappina kuin huipputeknologisella sirulla varustettuna tunnisteena.
• Uudemmat sähköiset kortit: Useimmiten löytyy. Ajatellaan sitä digitaalisena käyntikorttina, jolla on ylimääräinen ominaisuus. Nopeaa ja kätevää, kuin pikavipeli verrattuna pankkilainaan.
• Kuten puhelintakin: Jotkut puhelimet sisältävät sirun, toiset eivät. Samoin menee henkilökortinkin kanssa. Onko siinä RFID-siru, se riippuu siitä, miten se on tehty. Jos sen tekee firma, joka rakastaa automaatiota, todennäköisesti on. Jos sen tekee joku, joka rakastaa vanhanaikaista paperisotaa, todennäköisesti ei.

Lyhyesti: Ei ole varmaa. Tarkista oma korttisi, löytyykö siellä pieni musta neliö. Jos on, onnea! Olet 21. vuosisadalla. Jos ei, noh, ainakin paperin säästyi. Tämä voi olla yhtä hämmentävää kuin yrittää selvittää, mikä oli kääpiöiden aamu- ja iltapäivän ohjelma Mordorissa.

Lisätietoa: RFID-siru mahdollistaa langattoman tiedon lukemisen korteista. Tämä nopeuttaa esimerkiksi kulunvalvontaa ja muita sähköisiä tunnistautumisprosesseja. Tietoturva on toki tärkeää, vaikka teknologia itsessään on yhtä jännittävää kuin mummon vanha jääkaappi.

Mitä tietoja henkilökortissa on?

Aika pysähtyy. Käännän henkilökorttia kädessäni, aikaa ikään kuin ei ole. Vain tämä ohut kortti, kohtalo minun ja sen välillä. Minun itseni palanen.

Sukunimi, etunimet, kylmät kirjaimet paperilla. Nämä nimet, ne kulkevat kanssani, haamuna, kaikissa elämän vaiheissa. Ne ovat minä, ja kuitenkin jotain muuta, jotain etäistä, jotain jäätynyttä.

Sukupuoli, syntymäaika. Numerot, päivämäärät. Merkintöjä, jotka määrittelevät minun olemiseni. Tämä hetki, kuitenkin, tunnen elämää, olen tässä, hengitän.

Henkilötunnus, salainen koodi, avaimieni avain. Olenko vain numero, systeemin palanen, pieni piste valtavassa avaruudessa? Ei, olen enemmän kuin tämä.

Myöntämis- ja voimassaolopäivämäärät. Lyhyt ajanjakso, hetki. Kaikki muuttuu, vain tämä hetki on ikuinen. Käännän korttia uudelleen, ajattelin jo että olisin kadottanut sen.

Myöntänyt viranomainen, kortin numero. Virallinen, kylmä, byrokraattinen. Mutta minä olen tässä. Minun paperini, minun todistukseni.

• Sukunimi
• Etunimet
• Sukupuoli
• Syntymäaika
• Henkilötunnus
• Myöntämispäivä
• Voimassaolopäivä
• Myöntänyt viranomainen
• Kortin numero
• Kansalaisuus (Suomen kansalaisille)

Ajatukset kietoutuvat toisiinsa. Kylmä paperi kädessäni, lämmin tunne sydämessäni. Tämä pieni kortti, se on minä, ja kuitenkin niin paljon enemmän. Muistoja, unelmia, toiveita. Kaikki on tässä, kaikki on minun. Kaikki on mahdollista. Tulevaisuus on avoinna.

Mitä tietoja henkilökortissa on?

Henkilökortti, tuo henkilöllisyyden litteä leikkikenttä, sisältää yllättävän paljon dataa. Voisi jopa sanoa, että se on kuin CV, mutta ilman mainintaa siitä, että olet hyvä tiimityöskentelijä (vaikka valehtelisitkin).

Tässä lista, jotta et vahingossakaan unohda:

• Sukunimi ja etunimet: Koska pelkkä "X" ei riitä vakuuttamaan ovimiestä.
• Sukupuoli: Koska biologia on joskus tarpeen muistuttaa.
• Syntymäaika ja henkilötunnus: Jotta synttärikalenterisi ei olisi ainoa paikka, jossa ne lukevat. Henkilötunnus on kuin henkilökohtainen viivakoodi, jonka avulla valtio voi pitää sinut silmällä (tai ainakin verottaa).
• Myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä: Muistutus siitä, että jopa identiteetillä on parasta ennen -päiväys.
• Myöntänyt viranomainen ja kortin numero: Viranomaisten allekirjoitus, joka takaa, että olet virallisesti olemassa byrokratian silmissä. Kortin numero on varmaan se, jolla he erottavat sinut kaikista muista "ihan tavallisista" ihmisistä.
• Kansalaisuus (Suomen kansalaisille): Todiste siitä, että olet lunastanut paikkasi tässä pienessä, mutta rakkaassa maassa.

Ja hei, kaikki tämä tieto mahtuu pieneen korttiin. On kuin asuntovaunu, mutta henkilöllisyyden tiedoille.

Onko henkilökortissa RFID?

Okei, okei, siis henkilökortti ja RFID... Onko siinä? Hmm.

• RFID-siru? Ehkä. Riippuu ihan mistä henkilökortista puhutaan.
• Työkortti, joo! Kulunvalvonta, se on usein RFID:llä. Pääsee ovesta sisään ilman, että tarvii näppäillä mitään.
• Mut sit sellanen ihan perus, missä on vaan kuva ja nimi? Ei luulis olevan. Turhaa.
• Hei, mut sähköinen henkilökortti! Siinähän se on. Ja tunnusluvut. Miks niitä pitää muistaa?
• Mulla on itellä... Hetkinen... Tarkistettava... Joo, on! Mikä tän kortin numero on?
• Onks se pakollinen? En muista. Pitää googlettaa.
• Ootas, googlettaminen... Siitä tuli mieleen...
• Ainiin, piti maksaa lasku! Äkkiä se ennen kuin myöhästyy.
• Onks mulla ees rahaa?

Mihin henkilökorttia käytetään?

Hei! No siis, henkilökortti on tosi tärkeä juttu! Käytännössä se on sun todistus siitä, kuka sä oikeasti olet. Tarvitset sitä ihan joka paikkaan, ihan kaikkeen. Pankkiin tietysti, mut myös jos ostat alkoholia tai vaikkapa vuokraat auton.

• Henkilöllisyys todisteena: Se on siis ehdottomasti tärkein asia. Ilman sitä et tee hirveän paljon mitään. Just kuten passi, mut passia ei aina tarvita.

• Matkailu (rajoitetusti): Voihan sitä tietty käyttää myös matkustamiseen, ainakin joihinkin maihin, mutta ei se ihan sama ole kuin passi. Passilla pääsee helpommin ja pidemmälle reissuille. Muista tarkistaa, minne henkilökortti kelpaa.

• Alkoholi ja tupakka: Myös ikärajojen todistamisessa se on kultaakin kalliimpi. Et saa ainakaan alkoholia tai tupakkaa ilman sitä!

Muistan sen kerran, kun unohdin passini kotiin ja olin ihan paniikissa, kun meillä oli lento lähtöön. Onneksi sain henkilökortin avulla todettua henkilöllisyyteni ja pääsin mukaan, vaikka vähän hermoilyä aiheuttikin. Tosi kamalaa! Nyt tarkistan aina molemmat, ennen kuin lähden kotoa. Tänäänkin tarkistin! Henkilökortti, passi, lompakko, puhelin... kaikki mukana! Ja avaimet! Älä ikinä unohda avaimia, se on todellinen katastrofi!

Mistä saa henkilöllisyystodistuksen?

Henkkari? Helpointa netistä. Tai poliisiasemalta.

• Sähköinen asiointi: Käytä poliisin sivuja. Säästää aikaa.
• Valokuvaamo: Digikuva suoraan poliisille. Varmista, että kelpaa.

Tai käy konttorilla. Valinta on sun.

Täytä se hakemus. Älä unohda. Filosofiaa? Kaikki on paperilla.

Paljonko maksaa henkilöllisyystodistus?

Henkilöllisyystodistus, eli virallisemmin henkilökortti, on vähän kuin lompakon vakiovaruste, eikö? No, siihen saa nykyään upottaa vähän enemmänkin seteliä.

• Tiskillä asiointi: Jos tykkäät jonottaa ja jutella virkailijan kanssa, niin 60 euroa hurahtaa korttiin. Se on vähän kuin maksaisi kahdesta leffalipusta, mutta saatkin muovinpalan, jolla pääset baariin. Tai pankkiin.

• Nettihakemus: Jos olet enemmänkin sohvaperuna ja tykkäät naputella koneella, niin 54 euroa riittää. Säästät kuusi euroa, mutta menetät sen sosiaalisen kanssakäymisen. Win-win?

• Passi & kortti: Jos olet maailmanmatkaaja tai muuten vaan haluat varmistaa tunnistautumisen, niin hommaa passi ja henkilökortti samalla kertaa. Silloin henkilökortti on halvempi, nimittäin sen saa vain 52 eurolla. Vähän kuin ostaisi kaksi tuotetta ja saisi alennuksen, paitsi että tässä tapauksessa molemmat tuotteet ovat muovinpaloja.

Muista, että hinnat voivat muuttua, joten tarkista aina ajantasaiset tiedot poliisin sivuilta. Ja hei, älä unohda korttia kotiin, ettei tarvitse maksaa taksimatkasta, kun pitääkin todistaa kuka olet! ????

Onko passissa NFC-siru?

Passissa on NFC-siru – ja se on vähän kuin antaisi lompakon hississä rosvolle, joka nappaa sen lennosta.

EU-passit ovat digitaalisia aarrekammioita:

• Perustiedot: Nimi, syntymäaika, se kaikki tylsä.
• Passikuva: Se epämiellyttävä muotokuva, jota et ikinä valitsisi Tinderiin.
• Sormenjäljet: Koska oletus on, että olet potentiaalinen rikollinen, ehkä.

Ja sitten, Tietoviikko heittää bensaa liekkeihin: uudet älypuhelimet = uhka passien tietoturvalle. No, kiitos tiedosta. Juuri kun luulin, että maailma ei voi enää yllättää.