Milloin Suomessa soitettiin ensimmäisen kerran matkapuhelimella?

Milloin suomessa soitettiin ensimmäisen kerran matkapuhelimella?

Keskustelu siitä, milloin suomessa soitettiin ensimmäisen kerran matkapuhelimella, auttaa sinua ymmärtämään nykyaikaisen nopean viestinnän perusteita. Tämän historiallisen tiedon oikea ymmärtäminen antaa täysin arvokkaan näkökulman siihen, miten nopeasti koko teknologia-ala on todellisuudessa kasvanut. Tutustu tarkemmin alan jännittävään menneisyyteen ja lue heti lisää tämän upean teknologian yllättävistä alkuvaiheista.

Milloin Suomessa soitettiin ensimmäisen kerran matkapuhelimella?

Kysymys matkapuhelimen historian alkupisteestä sisältää useita tulkintoja, sillä vastaus riippuu täysin siitä, tarkoitetaanko käsikäyttöistä autoradiopuhelinta, automaattista auton NMT-puhelinta vai ensimmäistä taskukokoista kännykkää. Suomessa automaattisen matkapuhelinverkon aikakausi alkoi virallisesti maaliskuussa 1982. Ensimmäinen todellinen taskukokoinen matkapuhelimen historia suomessa otti suuren askeleen, kun laitteet pienenivät tarpeeksi kuljetettaviksi.

Monet meistä muistavat vielä ajan, jolloin puhelimet olivat kiinni seinässä tai painoivat saman verran kuin kauppakassi. Ensimmäisen kerran kun itse pääsin koskemaan sellaiseen laitteeseen, käteni tärisivät jännityksestä. Se tuntui scifi-elokuvalta, vaikka kyseessä oli vain iso akkumonstrumi auton peräkontissa. Teknologian kehitys oli kuitenkin niin nopeaa, että vain muutamassa vuodessa siirryttiin satojen kilojen kiinteistä järjestelmistä taskussa kulkeviin laitteisiin. Mutta mennäänpä ajassa taaksepäin ja katsotaan, miten tämä mullistus todella eteni.

Verkkosukupolvien kehitys: ARP-verkosta NMT-järjestelmään

Ennen kuin automaattiset verkot olivat arkipäivää, Suomessa toimi käsivälitteinen autoradiopuhelinverkko eli ARP, joka avattiin jo vuonna 1971. Tässä verkossa toiminut maamme ensimmäinen kaupallinen puhelinmalli painoi huimat viisi kiloa. Puhelut menivät aina ihmisvälittäjän kautta, ja kaikki samalla kanavalla olevat pystyivät kuuntelemaan keskusteluasi. Ei kovin yksityistä. Tähän tuli muutos, kun pohjoismaisena yhteistyönä kehitettiin täysin automaattinen Nordic Mobile Telephone -järjestelmä.

Suomessa tämä uusi ja odotettu NMT-450-verkko avattiin maaliskuussa 1982. Se oli valtava harppaus eteenpäin, sillä puhelut yhdistyivät vihdoin automaattisesti ilman käsikeskusta. Alussa käyttäjämäärät olivat maltillisia, ja ensimmäisenä tilastovuonna eli vuonna 1982 Suomessa rekisteröitiin vain 2.648 matkapuhelintilausta. Puhelimet olivat kuitenkin edelleen pääasiassa autoon kiinteästi asennettavia malleja tai painavia salkkuja. Monille on herännyt kysymys, milloin kännykkä tuli suomeen laajempaan käyttöön.

Kevät 1987 ja ensimmäinen todellinen käsipuhelin: Mobira Cityman

Todellinen vallankumous taskukokoisten laitteiden osalta tapahtui keväällä 1987, kun uusi nmt 900 verkko suomessa 1987 otettiin käyttöön. Tämän uuden verkon myötä lanseerattiin legendaarinen mobira cityman 900 julkaisu. Tämä laite oli ensimmäinen matkapuhelin, joka oli riittävän pieni ja kevyt kuljetettavaksi mukana ilman kantohihnoja tai salkkua. Se painoi senaikaiseksi ihmeeksi uskomattoman vähän ja mahtui jopa takin isoon taskuun.

Nämä puhelimet olivat alussa vain harvojen herkkua, sillä laitteet maksoivat maltaita. Mobira Cityman maksoi julkaisuvuonnaan huimat 24.000 markkaa. Se oli valtava summa rahaa - nykyrahassa puhutaan useista tuhansista euroista. Puhelinta kutsuttiin kansan suussa juppiluuriksi, ja se oli vahva statussymboli. Myöhemmin laite sai maailmanlaajuista kuuluisuutta ja uuden lempinimen, kun Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov soitti sillä kuuluisan puhelun Helsingistä Moskovaan lokakuussa 1989. Tämän jälkeen puhelinta alettiin kutsua Gorba-puhelimeksi.

Suuri gsm-sekaannus: Mitä tapahtui vuonna 1991?

Monet suomalaiset muistavat historiankirjoista kuvan, jossa entinen pääministeri Harri Holkeri puhuu matkapuhelimeen Helsingin Esplanadin puistossa. Tämä tapahtui 1. heinäkuuta 1991. Tästä syystä monille on jäänyt väärä käsitys, että tämä olisi ollut ensimmäinen matkapuhelu suomessa koskaan. Näin ei suinkaan ole, vaan kyseessä oli maailman ensimmäinen virallinen digitaalisen gsm-verkon puhelu.

Gsm-teknologia oli digitaalista ja se korvasi vanhan analogisen NMT-verkon, tuoden mukanaan paremman äänenlaadun ja tekstiviestit. Holkerin soittama historiallinen puhelu suuntautui Tampereelle apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle ja se kesti hieman yli kolme minuuttia. Mutta tässäkin piilee pieni salaisuus. Ensimmäisen gsm-verkkoyhteyden oli testannut insinööri Pekka Lonka jo pari tuntia ennen virallista seremoniaa soittamalla Saloon varmistaakseen, että linjat todella toimivat.

Suomen varhaisten matkapuhelinten vertailu

Salora SRP-24 (1974)

• Analoginen ja käsivälitteinen ARP-verkko
• Puhelut yhdistettiin manuaalisesti välittäjän kautta, ei salausta
• Noin 5 kiloa - vaati autoon asennuksen tai raskaan kantamisen

Mobira Cityman 900 (1987) ⭐

• Automaattinen analoginen NMT-900-verkko
• Automaattinen numeronvalinta, hinta uutena 24.000 markkaa
• 760 grammaa - ensimmäinen aidosti käteen ja taskuun sopiva malli

Nokia 6050 (1991)

• Uusi digitaalinen GSM-verkko
• Digitaalinen salattu yhteys, käytettiin maailman ensimmäisessä gsm-puhelussa
• Useita kiloja autoon asennettavana tai salkkuversiona

Matin kokemus juppiluuri-ajalta: Kun puhelin maksoi auton verran

Matti, 45-vuotias rakennusyrittäjä Oulusta, päätti kesällä 1987 hankkia yritykselleen uuden Mobira Citymanin helpottaakseen sopimista työmaiden välillä. Hän oli kuitenkin tuskastunut laitteen valtavaan hintaan ja pelkäsi hukkaavansa kalliin laitteen.

Ensimmäinen yritys ottaa laite käyttöön oli katastrofi. Matti yritti pitää puhelinta mukanaan rakennustelineillä, mutta laite oli liukas ja putosi ensimmäisenä päivänä hiekkaan. Akku kesti tuskin tunnin ahkeraa puhumista.

Matti tajusi, ettei laitetta voi käsitellä kuin jakoavainta. Hän teetti puhelimelle nahkaisen vyökotelon ja opetteli säästämään puheaikaa vain tärkeisiin urakkasopimuksiin, jolloin akku riitti koko työpäivän.

Lopulta puhelin pelasti kaksi suurta urakkaa, kun Matti sai tilattua betonikuormat suoraan tontille ilman lankapuhelimen etsimistä, mikä säästi yritykselle tuhansia markkoja kuukaudessa.