Milloin tuli kosketusnäyttöpuhelimet?

Milloin tuli kosketusnäyttöpuhelimet? Alan murros ja kehitys

Kysymys siitä, milloin tuli kosketusnäyttöpuhelimet, herättää paljon kiinnostusta, sillä laitteiden historian ymmärtäminen auttaa hahmottamaan nykyteknologian todellisen arvon. Virheelliset käsitykset alan kehityksestä johtavat suoriin väärinkäsityksiin siitä, miten nykyaikaiset älylaitteet oikeasti syntyivät ja muuttivat yhteiskuntaa. Tutustu tähän historialliseen teknologiamurrokseen välttääksesi merkittävät harhaluulot täysin.

Ensimmäiset kosketusnäyttöpuhelimet: Kehitys alkoi odotettua aikaisemmin

Kosketusnäyttöpuhelinten historia voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä vallankumous tapahtunut yhdessä yössä. ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin julkaistiin vuonna 1998 japanilaisen Sharpin valmistamassa PMC-1-mallissa, joka esitteli kosketuskäyttöliittymän laajemmalle yleisölle. Teknologian kehitys oli kuitenkin alkanut jo aiemmin laboratoriossa, ja kesti lähes vuosikymmenen, ennen kuin laitteet muuttuivat kömpelöistä prototyypeistä taskukokoisiksi kuluttajatuotteiksi.

Muistan elävästi, kun näin tällaisen laitteen ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa - se tuntui scifi-elokuvan rekvisiitalta. Ruutua piti tökkiä muovisella kynällä, ja vaste oli turhauttavan hidas. Nykyään olemme tottuneet siihen, että lasipinta reagoi herkimpäänkin hipaisuun, mutta alkuvaiheen resistiiviset näytöt vaativat todellista mekaanista painamista.

90-luvun pioneerit ja Ericsson R380

Vaikka Sharp PMC-1 avasi uran vuonna 1998, historian kirjoihin vakiinnutti paikkansa ruotsalaisen Ericssonin malli R380, joka julkaistiin vuonna 2000. Tämä laite oli merkittävä virstanpylväs, sillä se oli mikä oli ensimmäinen kosketusnäytöllinen puhelin, jota markkinoitiin virallisesti nimellä älypuhelin. R380-mallissa oli läpän alle piilotettu pitkänomainen kosketusnäyttö, jota ohjattiin stylus-kynällä.

Monet asiantuntijat pitävät Ericssonin mallia modernin mobiiliaikakauden todellisena esi-isänä, sillä se yhdisti perinteisen puhelimen ja kämmentietokoneen toiminnot sellaiseen kokoluokkaan, joka mahtui oikeasti takin taskuun. Seuraavina vuosina markkinoille alkoi ilmestyä yhä enemmän kokeellisia malleja, mutta ne oli suunnattu pääasiassa yritysjohtajille korkean hintansa vuoksi.

Milloin kosketusnäyttöpuhelimet tulivat Suomeen?

Suomessa kosketusnäytölliset puhelimet alkoivat herättää laajempaa huomiota vuonna 2004, kun kotimainen matkapuhelinjätti esitteli ikonisen Nokia 7710 -mallinsa. Se oli Nokian ihka ensimmäinen täydellä kosketusnäytöllä varustettu älypuhelin kuluttajamarkkinoille. Laite oli muotoilultaan poikkeuksellinen, sillä sitä käytettiin vaakatasossa kahdella kädellä, ja siinä oli suuri 3.5 tuuman näyttö.

Nokia 7710 oli aikaansa edellä, mutta suuri yleisö ei ollut vielä valmis luopumaan fyysisistä näppäimistä. Teknologiasivustojen arvosteluissa kosketusnäyttöpuhelimen historia herätti tuolloin valtavaa ihmetystä ja jopa epäluuloa. Suomessa älypuhelinten ja kosketusnäyttöjen todellinen läpimurto ja valtavirtaistuminen tapahtuivat vasta 2010-luvun taitteessa, kun kapasitiiviset monikosketusnäytöt korvasivat vanhat kankeat pistelyruudut.

Mutta tässä on yksi koukku. Luuletko, että Nokia 7710 oli menestys? Ei sinnepäinkään. Se oli kaupallinen floppi, koska ohjelmisto oli hidas ja laite painoi liikaa - esittelen tämän oppitunnin tarkemmin alla olevassa tosielämän esimerkkiosiossa.

Varhaisten kosketusnäyttöpuhelinten vertailu

Sharp PMC-1

• Resistiivinen monokrominäyttö, suunnattu pääasiassa Japanin markkinoille
• Stylus-kynä tai sormenpäällä painaminen
• Vuosi 1998

Ericsson R380

• Osittain piilotettu kosketusnäyttö numeronäppäimistöläpän takana
• Erillinen stylus-kynä tarkkaa PDA-valikon käyttöä varten
• Vuosi 2000

Nokia 7710

• Laaja 3.5 tuuman värinäyttö, resoluutio 640x320 pikseliä
• Vaakasuuntainen kahden käden ote, stylus-kynä ja sivunäppäimet
• Vuosi 2004

Nokian oppitunti vuonna 2004: Kun teknologia oli valmis, mutta käyttäjät eivät

Nokian tuotekehitystiimi Salossa loi vuonna 2004 vallankumouksellisen kosketusnäyttölaitteen, joka kantoi nimeä Nokia 7710. Insinöörit olivat innoissaan laitteen kyvystä selata verkkosivuja ja toistaa hifi-ääntä suoraan isolta ruudulta.

Ensimmäinen yritys markkinoilla kuitenkin törmäsi seinään, sillä kuluttajat pitivät 189 gramman painoista ja ilman perinteistä näppäimistöä toimivaa puhelinta liian kömpelönä arkikäyttöön. Kynän kanssa tähtäily pienten kuvakkeiden osumiseksi aiheutti ärsytystä.

Tiimi tajusi, että pelkkä kosketusnäyttö ei riittänyt, vaan koko käyttöliittymä vaati sormella käytettäviä suuria painikkeita ja kapasitiivista lasipintaa resistiivisen kalvon sijaan. Tämä oivallus johti myöhemmin kokonaan uuteen kehityssuuntaan.

Malli poistettiin vähin äänin myynnistä pienen valmistuserän jälkeen, mutta se antoi arvokasta kokemusta, jonka pohjalta luotiin myöhemmät menestysmallit kosketusteknologian saavuttaessa kypsyyden.