Mitä pitää tehdä kun puhelin katoaa?

Puhelin kadonnut? Mitä tehdä nyt?

Puhelin katosi! Syyskuun 17. päivä, Helsingin keskustassa. Panikoivaa. Ensimmäiseksi soitin operaattorille, suljin liittymän. Onneksi muistin tallentaa IMEI-koodin ylös.

Seuraavaksi poliisille. Ilmoitus tehtiin sähköisesti, helppoa ja nopeaa. Tunnus oli kätevä siinä. Mietin, että jos olisin laittanut sen pilvipalveluun, olisin saanut nopeasti käyttööni.

Sitten alkoi tuskaisa odottelu, onneksi omavastuu oli suht pieni, 50€. Uuden puhelimen hankinta maksoi sen sijaan 700€. Sen jälkeen olenkin pitänyt IMEI:tä tallennettuna useassa paikassa! Ja pilvessä. Ei enää samaa virhettä.

Kannattaako dieselautoa enää ostaa?

Dieselautojen kannattavuus on monimutkainen kysymys, joka riippuu monista tekijöistä. Yksinkertainen 15 000 km vuosittainen ajokilometrimääräraja on liian yksioikoinen. Se ei huomioi esimerkiksi polttoaineiden hintojen vaihtelua, autojen tekniikan kehitystä tai ympäristövaikutuksia.

• Polttoaineen hinta: Dieselin ja bensiinin hinnan erolla on merkittävä vaikutus. Jos diesel on huomattavasti kalliimpaa kuin bensiini, voi bensiiniauto olla edullisempi, vaikka ajokilometrit olisivat suuria. Tämänhetkisen tilanteen tarkka analyysi vaaditaan.

• Ajokilometrit: Suuret ajokilometrit ovat edullisia dieselille, mutta kustannusanalyysi vaatii huolellista kilometrien lukumäärän arviointia sekä polttoaineen kulutusarvojen huomiointia. Itse olen esimerkiksi ajautunut tilanteeseen, jossa työmatkat muuttuivat lyhyemmiksi ja dieselautoni käyttö oli pitkällä aikavälillä kalliimpaa.

• Teknologia: Dieselmoottorit ovat kehittyneet, mutta päästövaatimukset tiukkenevat jatkuvasti. Uudemmissa dieselautoissa on usein tehokkaat päästönhallintateknologiat, mutta korjaukset ja huolto voivat olla kalliita. Vanhemmissa autoissa päästöt voivat olla ongelmallisia.

• Ympäristövaikutus: Dieselin ympäristövaikutukset ovat kiistatta suuremmat kuin bensiinin. Tämä on eettinen näkökulma, joka ei rahaa säästä, mutta on tärkeä huomioida. Ympäristötietoisuus lisääntyy ja se heijastuu valintoihimme. Itselleni ympäristövaikutukset ovat usein ratkaiseva tekijä autoa valittaessa.

Yhteenvetona: Vuonna 2024 dieselauto voi olla kannattava vain suurilla ajokilometreillä ja edellyttäen, että diesel on hinnaltaan kilpailukykyistä bensiiniin nähden. Näiden lisäksi tulevat vielä käyttöikään ja huoltoihin liittyvät kustannukset, sekä eettiset ja ympäristölliset näkökulmat. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta – jokaisen on tehtävä oma harkintansa.

Milloin dieselin käyttö loppuu?

Milloin dieselit katoaa? 2035 on se raja uusien autojen osalta, eikös? EU:n juttu. Vanhat saa vielä ajella, mutta 2050 pitäisi olla kaikki päästötöntä. Miten ihmeessä? Sähköautojen latauspisteitä on ihan liian vähän vielä. Meilläkin tarvitaan ainakin kolme lisää. Mietin sitä tänään, kun menin kauppaan. Bensiinikin on kallista! Ei raaski ajaa enää edes omalla autolla. Julkisilla pitäisi mennä, mutta aikataulut on niin sekavia...

• Uusia dieselautoja ei saa enää myydä 2035 jälkeen EU:ssa.
• Vanhat dieselit saa edelleen käyttää.
• 2050 tavoite on päästötön liikenne.
• Liikennemuodon muutos vaatii paljon latauspisteitä.
• Hinnat nousee. Pitäisikö myydä oma auto?
• Julkisen liikenteen kehittämistarve on ilmeinen.

Ajattelin just sitä, että pitääkö meidän hankkia sähköauto vaikka tämä oma vasta on vähän ajettu. Mutta mitä jos latauspaikkaa ei ole lähellä? Ahdistavaa. Entä jos sähkö katkeää? Kaikki on niin epävarmaa. Onko dieselien lopettaminen edes realistista? Pitääkö meidän kaikki ostaa pyörä? No ei. Mutta polkupyöräily on hyväksi. Pitää alkaa enemmän pyöräillä. Pitääkö mun suunnitella uusi reitti töihin pyörällä? Entäs talvella?