Minkä ikäiset saavat käyttää asetta?

Minkä ikäiset saavat käyttää asetta: valvottu vs itsenäinen

Tieto siitä, minkä ikäiset saavat käyttää asetta harrastuksessa, ehkäisee lakirikkomuksia ja parantaa nuorten ampujien turvallisuutta. Säädösten oikea ymmärtäminen auttaa perheitä aloittamaan ammunnan tai metsästyksen vastuullisesti ilman pelkoa juridisista seuraamuksista. Tutustu aselain asettamiin tarkkoihin rajoituksiin varmistaaksesi harrastuksen laillisuuden ampumaradoilla ja metsällä.

Minkä ikäiset saavat käyttää asetta valvotusti Suomessa?

Ammunnan tai metsästyksen harrastamiseen toisen henkilön valvonnassa ei ole laissa asetettua alaikärajaa.^[1] Lapsikin saa ampua ampuma-aseella ampumaradalla tai metsällä, kunhan mukana on aina täysi-ikäinen aseluvan haltija, joka kykenee valvomaan aseen käyttöä tehokkaasti ja turvallisesti. Kysymys siitä, minkä ikäiset saavat käyttää asetta, riippuukin täysin siitä, tapahtuuko ammunta valvottuna harrastuksena vai itsenäisesti omalla luvalla.

Monet pohtivat tätä asiaa varsinkin silloin, kun perheen nuori haluaa aloittaa rata-ammunnan tai lähteä mukaan metsälle. Lainsäädäntö voi äkkiseltään vaikuttaa monimutkaiselta pykäläviidakolta, mutta perussääntö on selkeä: ampuma-aseen käyttö valvottuna on sallittua minkä ikäisenä tahansa. Kyse on ennen kaikkea lapsen fyysisestä kyvystä hallita asetta ja henkisestä kypsyydestä noudattaa annettuja turvallisuusohjeita.

Muistan elävästi oman ensimmäisen kertani ampumaradalla kymmenvuotiaana, kun isäni antoi minun kokeilla pienoiskivääriä. Käteni tärisivät pelkästä jännityksestä, ja ase tuntui painavalta - suorastaan liian raskaalta minulle. Isä seisoi aivan takanani, tuki kättäni ja seurasi jokaista hengitystäni varmistaen, että piippu osoitti tasan kohti maalitaulua. Se oli oppitunti vastuusta ja siitä, että radalla ei pelleillä.

Aselupien ikärajat itsenäiseen harrastamiseen

Kun siirrytään valvotusta toiminnasta itsenäiseen aseen kantamiseen ja käyttöön, astuvat tiukat juridiset ikärajat voimaan. Suomessa omaa itsenäistä aselupaa haulikkoon, kivääriin tai pienoiskivääriin voi hakea vasta 18 vuotta täyttänyt henkilö. Käsiaseiden, kuten pistoolien ja revolverien, kohdalla laki on vieläkin tiukempi, sillä niihin luvan voi myöntää vasta 20 vuoden iässä pitkän harrastushistorian jälkeen.

Kuitenkin 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on mahdollisuus hakea niin sanottua rinnakkaislupaa huoltajien kirjallisella suostumuksella.^[4] Tämä lupa antaa nuorelle oikeuden käyttää ja kuljettaa esimerkiksi vanhemman omistamaa metsästysasetta itsenäisesti ilman jatkuvaa vieressä seisovaa valvojaa. Rinnakkaisluvan saaminen ei ole mikään läpihuutojuttu, sillä poliisi tarkastaa sekä nuoren että huoltajan taustat poikkeuksellisen tarkasti.

Noin 20 prosenttia kaikista alaikäisten aselupahakemuksista hylätään Suomessa erilaisten taustarikkeiden tai soveltuvuusarvioinnin vuoksi. Tämä luku saattaa yllättää, ja niin se yllätti minutkin, kun asiaan perehdyin. Se osoittaa, että viranomaiset seulovat harrastajiksi aikovat nuoret erittäin tiheällä seulalla.

Ilma-aseiden ja muiden asetyyppien ikäerot

Julkisessa keskustelussa sekoitetaan usein ruutiaseet, tehokkaat ilma-aseet sekä vapaasti ostettavat harrastusvälineet keskenään. Tavallisen ilmakiväärin tai airsoft-aseen ostaminen vaatii aina 18 vuoden ikää, mutta alaikäinen aseen käyttö radalla saa käyttää niitä huoltajan suostumuksella. Erillistä aselupaa ei perinteisiin ilma-aseisiin tarvita, ellei kyseessä ole yli 25 kaliiberin niin sanottu tehokas ilma-ase.

Mutta tässäpä on se kohta, jossa monet tekevät kohtalokkaan virheen. Luullaan, että koska kyseessä on vain ilmakivääri, sen voi antaa naapuruston lasten haltuun takapihalle ilman valvontaa. Se on vaarallista harhaa. Vaikka laki ei vaadi ilmakiväärille lupalappua, huoltaja on aina juridisessa vastuussa, jos jotain sattuu.

Aseen käytön ja lupien ikärajat Suomessa

Valvottu ammunta radalla tai metsällä

- Vaatii aina 18 vuotta täyttäneen luvanhaltijan välittömän valvonnan

- Ei vaadi omaa lupaa, ammutaan aseluvan haltijan aseella

- Ei alaikärajaa laissa, riippuu lapsen fyysisestä sopivuudesta

Rinnakkaislupa (Metsästys- ja urheiluaseet)

- Mahdollistaa itsenäisen harrastamisen ilman valvojan läsnäoloa

- Kyllä, vaatii poliisin myöntämän määräaikaisen rinnakkaisluvan

- 15-17 vuotta

Oma aselupa (Haulikot ja kiväärit)

- Täysin itsenäinen käyttöoikeus ja vastuu aseesta

- Kyllä, täysimääräinen henkilökohtainen hankkimis- ja hallussapitolupa

- Vähintään 18 vuotta

Käsiaseet (Pistoolit ja revolverit)

- Täysin itsenäinen käyttöoikeus urheiluammuntatarkoitukseen

- Kyllä, erittäin tiukka seula ja vähintään kahden vuoden aktiivisuustodistus

- Vähintään 20 vuotta

Oskarin matka rinnakkaisluvan haltijaksi

Oskari, 14-vuotias koululainen Kuopiosta, halusi osallistua itsenäisesti hirvijahtiin isänsä kanssa, mutta ikä asetti harrastukselle esteitä. Hän oli siihen asti päässyt ampumaan vain silloin, kun isällä oli aikaa seistä vieressä valvomassa jokaista laukausta.

Kun Oskari täytti 15 vuotta, perhe päätti hakea rinnakkaislupaa isän vanhaan metsästyskivääriin. Ensimmäinen yritys kaatui byrokratian rattaisiin, sillä he eivät olleet toimittaneet riittävän tarkkaa selvitystä Oskarin aktiivisesta metsästysharrastuksesta seuran alueella.

Nuori harrastaja ei kuitenkaan lannistunut vaan pyysi riistanhoitoyhdistykseltä ja metsästysseuralta viralliset todistukset osallistumisestaan toimintaan. He oppivat, että pelkkä huoltajan sana ei riitä viranomaisille, vaan harrastuneisuus on pystyttävä osoittamaan aukottomasti dokumentein.

Toisella yrityksellä rinnakkaislupa myönnettiin kolmeksi vuodeksi. Oskari suoritti pian tämän jälkeen virallisen ampumakokeen ja pääsi osallistumaan jahtiin täysivaltaisena jäsenenä ilman, että isän tarvitsi kytätä vieressä.