Saako työmatkasta palkkaa?

Saako työmatkasta palkkaa? Kilometrikorvaukset ja päivärahat

Työmatkaan liittyvät korvaukset herättävät usein kysymyksiä palkasta ja matkakuluista. Oikean tiedon omaksuminen auttaa välttämään taloudellisia menetyksiä ja varmistamaan omien oikeuksien toteutumisen matkojen aikana.

Saako työmatkasta palkkaa? Lain ja käytännön perusteet

Saako työmatkasta palkkaa? Vastaus riippuu siitä, tapahtuuko matkustaminen säännöllisenä työaikana vai vapaa-ajalla. Työaikalain mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi, ellei sitä samalla pidetä varsinaisena työsuorituksena. Jos matkustat tavallisen työpäiväsi puitteissa, saat matka-ajalta normaalia palkkaa, mutta vapaa-ajalla matkustamisesta laki ei velvoita maksamaan palkkaa. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos asiasta on sovittu erikseen työehtosopimuksessa tai työsopimuksessasi.

Työmatkaan liittyvä palkkaus ja korvaukset voivat liittyä moniin eri tekijöihin, ja matka-ajan määrittely herättää usein kysymyksiä. Monissa yrityksissä noudatetaan alan yleissitovaa työehtosopimusta, jossa on sovittu vapaa-ajalla tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta joko perustuntipalkalla tai erillisellä matka-ajan korvauksella. Jos tällaista sopimusta ei ole, työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksetaanko työmatkasta palkkaa esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin tehdyistä matkatunneista.

Milloin matkustaminen luetaan työajaksi?

Matka-aika luetaan virallisesti työajaksi vain silloin, kun itse matkustaminen on osa työsuoritusta tai kun liikutaan työpäivän aikana kohteesta toiseen. Tyypillisiä esimerkkejä ovat huolto- ja asennustyöntekijät tai kotihoidon työntekijät, jotka siirtyvät päivän aikana asiakkaan luota toiselle. Tavallinen asiantuntijan tai toimistotyöntekijän matka kotoa tilapäiselle asiakaskohteelle ei sen sijaan ole työaikalain silmissä työaikaa, vaikka matka tehtäisiin työnantajan määräyksestä.

Insinööriliiton ja muiden asiantuntijajärjestöjen selvitysten mukaan vapaa-ajan matkustus muodostaa merkittävän kuormitustekijän monille asiantuntijoille. Muistan omalta uraltani tilanteen, jossa istuin sunnuntai-iltana junassa matkalla maanantaiaamuiseen asiakastapaamiseen toiselle puolelle Suomea. Läppäri oli auki ja valmistelin esitystä, mutta ilman etukäteissopimusta esihenkilön kanssa tuo työmatkan ajalta maksettava korvaus tai matka-aika olisi mennyt puhtaasti omasta vapaa-ajastani. Jos aiot tehdä töitä matkan aikana, sovi aina etukäteen, että nämä tunnit kirjataan tehdyksi työajaksi.

Työmatkakustannukset ja työnantajan velvollisuudet

Vaikka työnantaja ei maksaisi matka-ajalta palkkaa, sen on korvattava matkustamisesta aiheutuneet suorat kustannukset. Työnantaja on velvollinen maksamaan työmatkasta aiheutuneet kulut, jos ne perustuvat työnantajan edellyttämään matkustamiseen tilapäiselle työntekemispaikalle. Näitä ovat esimerkiksi juna- ja lentoliput, majoitus sekä Verohallinnon määrittelemät verovapaat työmatkakustannukset työnantaja huomioimat korvaukset.

Verohallinto vahvistaa vuosittain enimmäismäärät, joita työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaasti matkalaskua vastaan. Vuonna 2026 verovapaa kilometrikorvaus ja päiväraha oman auton käytöstä on 0,55 euroa kilometriltä. Kotimaan osapäiväraha on 25 euroa, jos matka kestää yli 6 tuntia, ja kokopäiväraha on 54 euroa matkan kestäessä yli 10 tuntia. ^[2] Jos työnantajasi ei jostain syystä maksa näitä korvauksia, voit vähentää todelliset kulut omassa veroilmoituksessasi tulonhankkimiskuluina, jolloin omavastuun ylittävä osuus pienentää verotettavaa tuloasi.

Miten vapaa-ajan matkustaminen korvataan?

Jos matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, korvauksen määrä ja muoto riippuvat täysin sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työsopimuksen ehdoista. Laissa ei ole määräyksiä matka-ajan rahallisesta korvaamisesta, joten ilman erillistä sopimista matkustaminen jää korvauksettomaksi.

Monilla aloilla, kuten tietoalalla tai suunnittelualalla, on sovittu, että säännöllisen työajan ulkopuoliselta matka-ajalta maksetaan yksinkertainen peruspalkka. Joissakin sopimuksissa matka-aika korvataan vapaa-aikana, jolloin matkustetut tunnit voi pitää palkallisena vapaana myöhemmin. On kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että matka-ajan tunteja ei yleensä lasketa ylityökertymään, eli niistä ei makseta ylityökorotuksia (kuten 50 tai 100 prosentin korotusta), ellei asiasta ole erikseen sovittu. Matkustaminen ei saa myöskään loukata työaikalain mukaisia pakollisia vuorokausi- ja viikkolepoaikoja.

Työmatkan korvaaminen eri tilanteissa vuonna 2026

Työmatkoihin liittyvät palkanmaksuvelvollisuudet ja kulukorvaukset vaihtelevat sen mukaan, milloin ja miten matka tehdään.

Matkustaminen säännöllisenä työaikana

• Ei muodostu ylityötä, ellei työpäivän kokonaispituus ylitä kahdeksaa tuntia varsinaisen työn vuoksi
• Työnantaja maksaa normaalin säännöllisen työajan palkan matkan ajalta
• Oikeus verovapaisiin kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin, jos Verohallinnon etäisyys- ja aikaehdot täyttyvät

Matkustaminen työajan ulkopuolella (Vapaa-ajalla)

• Laki ei tunne matka-ajan ylityökorvauksia; TES voi määrätä korvauksen tasatuntipalkkana tai vapaana
• Ei lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta; määräytyy täysin työehtosopimuksen (TES) tai työsopimuksen mukaan
• Työnantajan on korvattava välittömät matkakustannukset ja maksettava matkalaskua vastaan päivärahat

Matkustaminen osana varsinaista työsuoritusta

• Matka-aika kerryttää ylityötunteja ja oikeuttaa lainmukaisiin korotettuihin ylityöpalkkoihin
• Koko matka-aika on virallista työaikaa ja siltä maksetaan täysi palkka
• Päivittäiset siirtymiset kohteiden välillä oikeuttavat kilometrikorvauksiin oman auton käytöstä

Mikon matka-ajasta syntynyt erimielisyys ja sen ratkeaminen

Mikko, 34-vuotias ohjelmistoasiantuntija Helsingistä, määrättiin komennukselle asiakkaan toimipisteeseen Ouluun. Koska kyseessä oli varhainen maanantaiaamun palaveri, Mikko matkusti Ouluun sunnuntai-iltana junalla ja käytti matkaan viisi tuntia vapaa-ajastaan.

Ensimmäisessä matkalaskussaan Mikko merkkasi sunnuntain matka-ajan ylityötunneiksi odottaen saavansa korotettua palkkaa. Työnantaja hylkäsi laskun vedoten siihen, ettei matka-aika ole työaikalain mukaista työaikaa, mikä turhautti Mikkoa suuresti.

Mikko päätti tarkistaa asian yrityksen noudattamasta tietoalan työehtosopimuksesta. Hän huomasi, että TES määrää vapaa-ajan matkustamisesta korvauksen tasatuntipalkkana, mutta ei ylityökorotuksena, ja matkan ajalta kuuluu hakea myös päivärahaa.

Lopulta matkalasku korjattiin: Mikko sai viideltä tunnilta normaalin yksinkertaisen tuntipalkan ja matkasta maksettiin lisäksi Verohallinnon mukainen osapäiväraha, jolloin molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä.