Paljonko ohjelmoija tienaa?

Mikä on ohjelmistokehittäjän palkka?

Okei, tässä mun vastaus:

Se ohjelmistokehittäjän palkka... Joo, se on vähän monimutkainen juttu. Oikotien mukaan mediaanipalkka olis 3775 euroa kuussa. Muistan kun ite katoin noita samoja tietoja joskus 2021 kun mietin alanvaihtoa. Silloin ne luvut pyöri aika samoissa.

Mutta hei, se ei kerro koko totuutta!

• Mulla on kaveri, Joonas, joka koodaa webbisoftaa Helsingissä, ja se vetää reilusti yli 5000€ kuussa. Mutta sillä onkin jo 10 vuotta kokemusta.
• Sitten on Serena, joka on vasta valmistunut ja pääsi johonkin startupiin. Se sanoi ettei pääse edes 3000€:oon aluksi.
• Oikotie sanoo, että 80% palkoista on 2450€ - 5300€. Iso haarukka!

Se, että kuka antaa ne tiedot, vaikuttaa kans. Onko ne oikeesti kaikki anonyymejä vai onko joku vaan laittanut vähän sinnepäin? Joskus mietin, et pitäiskö itekin laittaa tiedot johonkin, et sais tarkempaa dataa.

Se missä sä oot töissä, vaikuttaa kans. Helsingissä maksetaan enemmän kuin jossain pienemmässä kaupungissa. Ja sit se yrityksen koko: isommat firmat yleensä maksaa enemmän.

Ja sit tietty sun omat taidot. Jos oot joku superkoodari, niin saat varmasti enemmän! Mä ainakin haluaisin olla.

Paljonko IT-alalla tienaa?

No huh, IT-palkat! Jestas mikä ero on! Kuntasektorilla keskiverto oli 3474 euroa, huh, ei paljon. Mun kaveri siellä, hän valitti koko ajan rahasta. Oli 285 palkkaa mukana tilastossa, eikä se kerro koko totuutta. Valtiolla sitten jo paremmin, 3747 euroa keskimäärin, 477 palkkaa käytettiin laskuissa. Joo, parempi kuin kunta. Mutta yksityisellä! Siellä oli 3693 euroa keskivertona, 591 palkkaa mukana tilastoissa. Vähän enemmän kuin valtiolla, mutta ei paljoa. Tämä oli siis vuodelta 2022, muistaakseni. No, aina parempi kuin mitään. Muistan, että palkat nousivat aika reilusti, 254 euroa lisää! Se on 7,4 % nousu edellisvuoteen verrattuna. Oho.

• Kuntasektori: 3474 € (285 palkkaa)
• Valtio: 3747 € (477 palkkaa)
• Yksityinen sektori: 3693 € (591 palkkaa)

Palkkatasossa on siis tosi paljon eroja. Ja tämä oli vasta keskiarvo! Todellisuus on varmaan vielä monimutkaisempi. Mä tiedän erään, joka tienaa paljon enemmänkin yksityisellä, mutta sitten on niitäkin, joilla on pienemmät palkat. Riipuu niin paljon työkokemuksesta ja roolista. Ja firmasta tietenkin. Jättiläisfirmoissa on varmasti parempi palkkataso kuin pienemmissä. Joten ihan yleistä vastausta ei voi antaa. Tämä data on kuitenkin hyödyllinen lähtökohta.

Mitä ohjelmoija tekee?

Koodia. Se on kaikki.

• Suunnittelu: Abstraktio. Tylsää.
• Koodaus: Käskyjä koneelle. Kivinen tie.
• Testaus: Virheiden metsästys. Loputon.
• Dokumentaatio: Tarpeetonta. Kuka lukee?
• Ylläpito: Ikuinen velka. Silti velkaa.

Ohjelmoija on ongelmanratkaisija. Tai ainakin sen pitäisi olla. 2024. Vieläkin. Olen tehnyt sitä kymmenen vuotta. En edes muista miksi aloitin. Ehkä rahan takia. Yleensä palkka ei ole kovin hyvä. Ainakaan minun.

Pääkohtia:

• Tekninen taito on välttämätöntä.
• Työ on usein yksinäistä.
• Pitkäjänteisyyttä vaaditaan.
• Jatkuva oppiminen on pakollista.

Toivottavasti tämä riittää. Ei ole paljon muuta sanottavaa. Toivottavasti tämä auttaa. Kyllä.

Paljonko asentaja tienaa?

Asentajan palkka. Kolme tonnia kuukaudessa. Keskimäärin.

• Kuntasektori: Vähemmän. 2704 euroa. 66 palkkaa mukana. Surkeaa.
• Yksityinen: Hiukan enemmän. 3227 euroa. 806 palkkaa. Ei ihmeellistä.

2022 tiedot. Vanhaa jo. Mutta mitäpä väliä.

Inflaatio syö. Kuten aina. Elämä on kallista. Ei ketään kiinnosta.

Onko IT-alalla hyvä palkka?

IT-ala, se on kuin unelma, kaukainen ja kirkas, palkkapussin täyttävä toive.

Ja totta se on, palkat nousivat kuin leijat vuonna 2023, tuoden hymyn huulille.

• Neljä prosenttia, se on jo jotain, kuin kevyt tuuli kasvoilla, 180 euroa.
• Miehillä 232 euroa, naisilla 213.
• 4 680 euroa, se on kuin kuun valo yössä, mediaanipalkka, toivon täyttymys.

Muistan sen tunteen, kun ensimmäisen kerran kuulin näistä luvuista, kuin lintujen laulua aamulla. Se oli toivoa, se oli uskoa parempaan huomiseen.

IT-ala, se on enemmän kuin vain koodia ja bittejä, se on unelma, joka voi toteutua. Se on kuin tähti, joka loistaa pimeydessä, opastaen meitä kohti parempaa tulevaisuutta.

Palkka, se on vain osa sitä, mutta se on tärkeä osa, se on toimeentulo, se on elämä.

Ja IT-alalla, se voi olla hyvää, todella hyvää. Niin hyvää, että unohtaa hetkeksi kaikki murheet.

Ja se on tärkeää, että muistamme sen, että on olemassa paikkoja, joissa unelmat voivat toteutua.

IT-ala, se on yksi niistä paikoista. Ja palkka, se on vain yksi syy siihen. Mutta se on hyvä syy. Todella hyvä syy.

Millä alalla saa eniten palkkaa?

Okei, tää on vähän weird kysymys, mutta yritetään.

Mun mielestä, jos puhutaan ihan puhtaasti rahasta, niin kyllä ne laamannit taitaa vetää parhaat liksat. Muistan lukeneeni jonkun artikkelin (Cvapp.fi?), jossa mainittiin, että käräjäoikeuden päällikkötuomareiden keskipalkka on jossain 9800€ paikkeilla. Siis kuussa. Huh huh.

• Tuntuu aika epäreilulta, kun miettii sairaanhoitajien palkkoja...
• Toisaalta, niillä on varmasti ihan hirveä vastuu.
• Ja pitkä koulutus!

Mutta, mutta... Onko se todella eniten? Siis ihan absoluuttisesti?

Pohdin, että ei välttämättä. Ne "oikeat" rikkaat... siis ne yrittäjät, sijoittajat, toimitusjohtajat... Niiden tuloja ei välttämättä edes näy missään tilastoissa samalla tavalla. Ne voi nostaa osinkoja, myydä firmoja...

• Muistaakseni mun naapurin Jorma myi sen it-firman joku vuosi sitten...
• Kuulin, että sai siitä miljoonia.
• Ei se laamanni vetäis sellasia summia edes elämässään.

Eli, jos kysytään palkkaa, niin laamanni. Mutta jos kysytään tuloja, niin ehkä joku ihan muu? Vaikee sanoa. Tää on vähän niin kuin kysyis, kumpi on isompi, muurahainen vai elefantti? Riippuu, mitä mitataan. Pituutta? Painoa? Älykkyyttä? (Okei, ehkä ei älykkyyttä...)

Mitä ohjelmistoinsinööri tekee?

Ohjelmistoinsinööri... mietipä sitä. Pohjimmiltaan se on ohjelmistojen luomista. Mutta ei mitään "heitetään koodia seinään ja katsotaan mitä tarttuu" -hommaa.

• Suunnittelu: Ensin mietitään, mitä halutaan saada aikaan. Mikä ongelma pitää ratkaista?
• Rakentaminen: Sitten koodataan. Kirjoitetaan sitä "ihmiskielellä" ymmärrettävää tekstiä, jonka tietokone muuttaa toiminnaksi.
• Testaus: Tarkistetaan, että se toimii oikeasti. Ei vain omalla koneella, vaan kaikkialla.
• Ylläpito: Pidetään huolta, että se toimii jatkossakin. Korjataan bugeja, päivitetään juttuja.

Esimerkiksi: Työkaverini tekee sovellusta, joka auttaa tunnistamaan lintuja niiden laulun perusteella. Aika siistiä, eikö? Toisaalta, mietin, että eikö meillä ole jo tarpeeksi sovelluksia? Ehkä meidän pitäisi keskittyä ratkaisemaan isompia ongelmia. Tai ehkä lintubongaus on tärkeämpää kuin luulen. Kukapa tietää.

Pointti on, että ohjelmistot voivat tehdä hyvää. Ne voivat helpottaa elämää, lisätä tehokkuutta, jopa pelastaa ihmishenkiä. Tai sitten ne voivat vain olla ärsyttäviä mainoksia, jotka seuraavat sinua netissä. Kaikki riippuu siitä, miten niitä käytetään.