Mitä plastisiteetti tarkoittaa?

Mitä plastisiteetti tarkoittaa? Hermoverkkojen uusiutumista

Monet pohtivat arjessaan, mitä plastisiteetti tarkoittaa ihmisen henkisen suorituskyvyn kannalta. Tämän aivotoiminnan ilmiön ymmärtäminen auttaa välttämään yleisiä harhaluuloja aikuisiän aivojen treenaamisesta ja kehittämisestä. Oikean tiedon avulla suojelet aivoterveyttäsi ja hyödynnät solujen luonnollista potentiaalia arjen haasteissa. Tutustu tarkkoihin sääntöihin alta välttääksesi virheet.

Mitä plastisiteetti tarkoittaa?

Plastisiteetti tarkoittaa aivojen kykyä muokkautua, muuttaa rakennettaan ja sopeutua uusiin kokemuksiin tai ympäristön muutoksiin läpi elämän. Tämä ilmiö voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä aivojen toiminnasta voida tehdä suoria tai lopullisia johtopäätöksiä pelkän yksittäisen havainnon perusteella.

Aivomme koostuvat noin 100 miljardista hermosolusta, jotka kommunikoivat keskenään monimutkaisten verkostojen kautta. Vaikka aivot painavat vain noin kaksi prosenttia koko kehon painosta, ne kuluttavat jatkuvasti jopa 20 prosenttia kaikesta energiastamme.^[2] Tämä valtava energiankulutus johtuu siitä, että hermoverkot järjestelevät itseään jatkuvasti uudelleen. Oppiminen, muistaminen ja jopa aivovaurioista toipuminen perustuvat täysin tähän elävään joustavuuteen. Mutta tässä piilee myös eräs yllättävä sudenkuoppa - on olemassa yksi yleinen harhaluulo aikuisiän aivojen treenaamisesta, jonka lähes kaikki ymmärtävät täysin väärin, ja palaan tähän paljastukseen tarkemmin alla olevassa arjen tapoja käsittelevässä osiossa.

Verkosto muuttuu joka hetki. Se on kiehtovaa.

Aivojen plastisiteetti vs. materiaalien plastisuus

Tieteellisessä keskustelussa termi voi helposti aiheuttaa sekaannusta, sillä fysiikassa ja materiaaliopissa plastisuus tarkoittaa materiaalin kykyä muuttaa muotoaan pysyvästi ulkoisen voiman ansiosta ilman, että se palaa takaisin alkuperäiseen tilaansa. Kun puhumme aivoista, kyseessä ei ole staattinen muovimaisuus - vaan dynaaminen, jatkuvasti mukautuva biologinen prosessi.

Naisilla ja miehillä tämä kyky säilyy vanhuuteen saakka. Aluksi olin itsekin melko epäluuloinen sen suhteen, voivatko aivot todella muuttua enää keski-iän jälkeen. Vuosien työn ja havaintojen myötä jouduin kuitenkin muuttamaan käsityksiäni, sillä aivot eivät ole koskaan valmiit. Jos jokin aivoalue vaurioituu vaikkapa onnettomuudessa, naapurialueet voivat oppia ottamaan vaurioituneen osan tehtävät hoitaakseen. Tämä vaatii sitkeää työtä, mutta se osoittaa hermoston uskomattoman mukautumiskyvyn.

Synapsit muuttuvat kokemuksen mukaan

Hermosolujen väliset liitokset eli synapsit vahvistuvat, kun niitä käytetään toistuvasti, ja heikkenevät silloin, kun käyttö lakkaa. Lapsuudessa synapsien määrä saavuttaa huippunsa, jolloin yhdellä solulla voi olla jopa 15.000 yhteyttä, mutta nuoruusvuosina tästä määrästä karsitaan tarpeettomana noin 50 prosenttia. ^[3] Tätä prosessia kutsutaan synaptiseksi karsinnaksi, ja se tekee aivojen toiminnasta tehokkaampaa ja kohdistetumpaa.

Käytä sitä tai menetä se. Se on biologinen laki.

Miten aivot muovautuvat aikuisella?

Vanha uskomus siitä, että aivojen kehitys pysähtyy kokonaan aikuisiällä, on onneksi osoitettu virheelliseksi. Aikuisen aivot kykenevät luomaan uusia hermosoluja tietyillä alueilla, kuten hippokampuksessa, ja olemassa olevat reitit voivat järjestyä kokonaan uudella tavalla uusien haasteiden edessä.

Tämä vaatii kuitenkin oikeanlaista ärsytystä. Jos toistamme samoja rutiineja päivästä toiseen ilman mitään kognitiivista kitkaa, hermoverkot alkavat ikään kuin passivoitua. Muutos vaatii ponnistelua - ja joskus jopa pientä turhautumisen tunnetta - jotta aivot saavat signaalin tarpeesta rakentaa uusia reittejä.

Hermoverkkojen joustavuus käytännössä

Tässä tullaan siihen kriittiseen harhaluuloon, jonka mainitsin aiemmin: monet uskovat, että aivojen plastisuutta voi parantaa parhaiten pelaamalla tietokoneella monimutkaisia älypelejä. Tämä on kuitenkin virheellinen oletus. Todellisuudessa pelkät ruutupelit opettavat aivot vain hyviksi kyseisessä pelissä, mutta ne eivät paranna laajaa kognitiivista joustavuutta. mitä neuroplastisuus tarkoittaa ja miten tehokkain tapa stimuloida neuroplastisuutta on säännöllinen fyysinen liikunta yhdistettynä täysin uusien, monimutkaisten taitojen opetteluun, kuten vieraan kielen puhumiseen tai uuden soittimen soittamiseen.

Kun poistut mukavuusalueeltasi, aivosi heräävät eloon.

Arjen valinnat ja aivojen muovautuvuus

Plastisiteettia tukevat tavat

• Aerobinen harjoittelu lisää aivoperäisen kasvutekijän tuotantoa, mikä stimuloi uusien hermosolujen syntyä
• Syvä uni auttaa aivoja järjestelemään päivän aikana opittua tietoa ja vahvistamaan uusia synaptisia yhteyksiä
• Uusien reittien kulkeminen ja tuntemattomien asioiden opettelu pakottaa aivot luomaan kokonaan uusia hermoverkkoja

Plastisiteettia heikentävät tavat

• Jatkuva korkea kortisolipitoisuus voi surkastuttaa hermosolujen haarakkeita erityisesti muistille tärkeässä hippokampuksessa
• Liian lyhyet yöunet estävät kuona-aineiden poistumisen aivoista ja heikentävät kykyä painaa uusia asioita mieleen
• Saman kaavan toistaminen ilman henkisiä haasteita jättää olemassa olevat hermoverkot toimettomiksi, jolloin ne voivat vähitellen heikentyä

Matin matka uuden kielen parissa: Haasteesta onnistumiseen

Helsinkiläinen 45-vuotias IT-asiantuntija Matti huomasi muistinsa pätkivän kiireisen työarkensa keskellä. Hän pelkäsi kognitiivisen suorituskykynsä heikentyvän pysyvästi ja päätti aloittaa arabian kielen opiskelun, mutta alku oli erittäin turhauttavaa jatkuvien keskeytysten vuoksi.

Matti yritti aluksi opiskella pelkkien mobiilisovellusten avulla vartin päivässä junamatkoilla. Tämä ei tuottanut tuloksia, sillä meluisa ympäristö esti syvän keskittymisen ja uudet sanat unohtuivat melkein heti.

Matti muutti strategiaansa, sulki tietokoneensa illalla puoleksi tunniksi ja alkoi kirjoittaa merkkejä käsin paperille täydessä hiljaisuudessa. Hän huomasi, että motorisen liikkeen yhdistäminen visuaaliseen oppimiseen oli käänteentekevää.

Kahden kuukauden kuluttua Matti huomasi keskittymiskykynsä parantuneen myös työssä, ja hän pystyi muistamaan monimutkaisia koodirakenteita huomattavasti helpommin, mikä todisti aivojen mukautuneen uuteen haasteeseen.