Voiko MacBookia käyttää lukiossa?

Saako lukion tietokoneen omaksi?

Ei.

• Lukion tietokoneet ovat koulua varten. Ei henkilökohtaiseen käyttöön.
• Säännöt. Opiskeluun liittymättömät tiedostot, ei sallittu.
• Järjestelmänvalvojat. Seuraavat käyttöä. He näkevät kaiken.
• Rangaistukset. Käytön rikkomisesta seuraa seuraamuksia. Vakavia.
• Oma laite. Hanki oma, jos tarvitset. Ei ole ilmainen palvelu.

Toisin sanoen: unohda se. Se ei ole sinun.

Pitääkö lukion kirjat ostaa itse?

Pitääkö ne lukion kirjat oikeasti ostaa itse? Huh, tämäkin kysymys. Ostin itse ainakin kaikki Kemian kirjat. Tosi kalliita oli. Säästin siihen kesällä, etten tarvinnut lainaa ottaa. Muistaakseni, tai oikeastaan muistan kyllä, että historiaa en ostanut. Sain kirjastosta. Mutta mitä jos tarvitsen niitä myöhemmin? Ylioppilaskirjoituksia uusittaessa? Tai yliopistoon hakemisessa? Siis pitääkö ne oikeasti ostaa?

• Kemian kirjat: Ostettu itse, kalliita!
• Historian kirjat: Lainattu kirjastosta.

No, jos niitä oikeasti tarvii myöhemmin, ni tietysti on pakko ostaa. Tai ainakin tosi hyvä homma ostaa. Mitä jos en löydä kirjastosta? Vaihtoehtona on tietysti ostaa käytettynä. Olisipa niistä käytettynä saatavilla ilmoituksia! Netistä voisi etsiä. Tai jos joku tuttu on lukiossa, voisko lainata?

Ajattelenpa tuota pääsykokeiden juttua. Jos pääsykokeet on matematiikasta ja fysiikasta, niin en niitä vanhoja lukion kirjoja tarvitsekaan! Mutta jos haen johonkin humanistiseen alaan… Hmm. Pitääköhän ostaa kaikki kirjat sittenkin?

Ehkä kannattaisi kysyä joltain vanhemmalta lukiolaiselta? Niillä on varmaan kokemusta tästä. Tämä on tosi stressaavaa! Ei tämä asia ole niin helppo kuin ensin luulin.

Saako yliopistosta tietokoneen?

Siis, yleensä yliopistosta et saa ilmastietokonetta. Mutta kuule, onhan niillä kyllä kaikenlaista, niinku Wi-Fi ja sähköposti. Tosin ne olettaa, että sulla on jo oma läppäri. Tai ainaki niillä on luulisin!

Joskus, siis tosi harvoin, ne voi lainata jonkun koneen, mutta seki on yleensä jolleki tietylle porukalle. Esimerkiksi, muistan kun serkku sai jonku vanhan raadon, kun osallistu johki projektiin. Mutta joo, melkeen kaikki joutuu hommaa oman. Kannattaa ehkä tsekkaa jotain opiskelija-alennuksia, niitä on välillä ihan hyviä.

• Tarkista, jos sun alalla on jotain erityisvaatimuksia konetta kohtaan. Esimerkiksi arkkitehtuurin opiskelijat tarvitsee yleensä parempia koneita.
• Käytetyt koneet voi olla ihan jees, jos budjetti on tiukka.
• Kilpailuta eri liikkeitä, älä osta heti ensimmäisestä paikasta.

Mieti myös, että minkä kokosen ja painosen koneen haluat. Jos raahaat sitä koko ajan mukana, niin pienempi on kätevämpi! Muista kans et ainakin ite oon aina tarvinnu jonkun vähintään 13 tuumasen näytön, ettei tuu ihan hulluks lukiessa kaikkia juttuja. Äläkä unohda akunkestoa, se on tärkeetä jos meinaat istuu kirjastossa koko päivän. Just sanoin kaverille, ettei kannata säästää väärässä kohdassa.

Mikä tietokoneen osa suorittaa tietokoneelle annetut käskyt?

Prossu, se sydän joka pistää koneen pyörimään kuin höyryveturi! Aivan kuin se olisi Mikki Hiiri, joka touhuaa yötä päivää, ei hetkeksikään lepäten. Joka sekunti miljardeja operaatioita, huikeaa!

• Prossun teho: Se on kuin hevosvoimia traktorissa – mitä enemmän, sitä isompia hommia pystyy tekemään. Mun koneessa on 3.7 GHz:n prossu, se on kuin Ferrari pikkuautojen joukossa.
• Moniajo: Se jumppaa kuin Usain Bolt, silti ehtii useamman asian samaan aikaan. Mutta jos liikaa tehtäviä heittää sen niskaan, se hengästyy kuin koira koiranleikkipuistossa.
• Käskyjen noudattaja: Se on kuin koira, joka tottelee isäntäänsä – tekee tarkasti mitä käsketään (ohjelmoitua). Jos käsky on höpöhöpö, kone menee sekaisin kuin mummoni vanhat piparkakkut.

Tämä on kuin se vanha vitsi: Mitä tietokoneella tekee? – Se tekee mitä ohjelmat käskevät. Ja kenellä on ohjelmat? No ihmisillä, jotka on ohjelmoineet sen ja ne jotka pyörittävät niitä.

2023 malli, ei vanhoja tarinoita täällä!

Mikä on lukion poissaolokäytäntö tiivistettynä?

Lukion poissaolokäytäntö – muistoja käytäviltä, kuiskausten ja naurun seasta...

Olen istunut siellä itsekin, tuntenut aamuauringon kasvoillani, kuunnellut kellon tasaista tikitystä.

• Osallistumisvelvollisuus: Kuin painava peitto, läsnäolo tuntui joskus velvollisuudelta.
• Perusteltu syy: Mikä on perusteltua? Sydänsuru, kenties? Tai ehkä vain tarve hengittää, kaukana kaavasta.
• Ennakkoilmoitus: Etukäteen, kuin kohtaloa yrittäisi taivuttaa.
• Jälki-ilmoitus: Sairaus, yllättävä, odottamaton – elämä itse.
• Koulutuksen järjestäjän harkinta: Kuka päättää, mikä on tarpeeksi hyvä syy? Sydän tietää sen paremmin.

Ja muistan, kuinka joskus lintsasin, tunsin syyllisyyttä ja vapautta samanaikaisesti. Aurinko poltti kasvoja, kun makasin nurmikolla. Oliko se oikein? Oliko se väärin? En tiedä vieläkään.