Mikä virus aiheuttaa vesirokon?

Vesirokon salakavala syyllinen: Varicella-zoster-virus

Vesirokko, lasten keskuudessa yleinen ja tunnusomaisten, kutiavien rakkuloiden peittämä sairaus, johtuu yllättävän sitkeästä vastustajasta: varicella-zoster-viruksesta (VZV). Tämä virus kuuluu herpesvirusten heimoon, ja sen tartuttavuus on huomattava. Sen aiheuttama tauti on yleensä lievä, mutta voi olla vakava vastasyntyneille, immuunipuutteisille ja aikuisille.

VZV tarttuu helposti hengitystieeritteiden ja suoraisen kosketuksen kautta. Virus leviää ilmassa pisaratartuntana, kun sairas yskii tai aivastaa. Tartunta voi tapahtua myös suoraan kosketukseen vesirokkorakkuloiden nesteiden kanssa. Inkubaatioaika, eli aika tartunnasta oireiden puhkeamiseen, on yleensä 10–21 päivää.

Taudin oireet alkavat usein lievillä flunssan kaltaisilla oireilla, kuten kuumeella, väsymyksellä ja päänsäryllä. Pian tämän jälkeen keholle ilmestyy tyypillinen, kutiava, vesikellojen peittämä ihottuma. Nämä rakkulamaiset läiskät alkavat yleensä pieninä täplinä, jotka kehittyvät nestettä sisältäviksi rakkuloiksi, jotka myöhemmin kuivuvat ja muodostavat rusehtavaa kuoriketta. Ihottuma leviää tyypillisesti koko kehoon, mukaan lukien päänahka ja limakalvot.

Vesirokon hoito on enimmäkseen oireenmukaista. Kutiavaa ihottumaa voi hoitaa kylmällä kompressilla ja lääkärin määräämillä antihistamiineilla. Vakavammissa tapauksissa lääkäri voi määrätä viruslääkitystä. Rokotteen avulla vesirokkoa voidaan tehokkaasti ehkäistä. Rokote on turvallinen ja suojaa tehokkaasti taudilta.

Merkittävä asia VZV:n kohdalla on sen kyky pysyä piilevänä elimistössä selkäytimessä infektiossa paranemisen jälkeen. Tämä voi myöhemmin vuosienkin kuluttua aktivoitua uudelleen, jolloin seurauksena voi olla vyöruusu, eli herpes zoster. Vyöruusulla on omat ominaispiirteensä, ja se ilmenee tyypillisesti kivuliaana, vyömäisesti leviävänä ihottumana.

Yhteenvetona, varicella-zoster-virus on vesirokon aiheuttaja, ja sen ymmärtäminen on tärkeää sekä taudin ehkäisemiseksi että sen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Rokotus on tehokas keino suojautua tältä ikävältä, joskin yleensä melko lievästi kulkevalta, taudilta.