Milloin on syytä epäillä muistisairautta?

10 kuukautta sitten 78 katselukertaa

Epäile muistisairautta, jos muisti tai muut henkiset kyvyt heikkenevät ja aiheuttavat huolta, vaikka sosiaaliset taidot säilyisivätkin. Myös itsenäisen selviytymisen vaikeutuminen ja avun tarpeen kasvu voivat olla merkkejä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Muistisairauden epäily? Milloin lääkäriin?

Äiti alkoi unohdella asioita. Elokuussa 2022 hän jätti kahvinkeittimen päälle, se toistui. Hän ei enää muistanut, missä avaimet olivat. Pieniä juttuja, mutta…

Se ahdisti. Ennen hän oli niin järjestelmällinen. Kaikki paikoillaan. Nyt… lääkäriin piti mennä.

Muistan sen päivän. Lokakuu, jotenkin kylmä oli. Lääkäri kuunteli, kyseli tarkentavia kysymyksiä. Verikokeet. Viittauksia muistitesteihin.

Itseänikin jännitti. Aika kauheaa ajatella, että äitillä voisi olla muistisairaus. Ei ollut helppoa nähdä hänen kamppailevan arkisissa asioissa.

Olin jo havainnut hänen tarvitsevan apua pukeutumisessa, ruoanlaitossa. Jotenkin se oli helpompaa itse tehdä, kuin katsella hänen ponnistelujaan.

Milloin on kyse muistisairaudesta?

Muistan sen päivän...Oltiin mökillä, se oli se kesä kun satoi melkein joka päivä. Äiti kysyi multa kymmenen kertaa missä puhelin on, vaikka se oli sen kädessä. Tajusin, että nyt on jotain pahasti pielessä. Silloin alkoi se helvetti.

Uuden oppiminen oli ihan mahdotonta. Se oli aina ollut nopea oppimaan, mutta nyt ei vaan mennyt perille.
Ja se lähimuisti! Siis ihan hirveetä. Unohti lääkkeet, unohti syödä, unohti kenen kanssa oli puhunut puhelimessa.
Sitten alkoi sellanen... Sählinki koko elämässä. Avaimet hukassa, lompakko hukassa, hellä jäi päälle...

Se oli ihan kamalaa katsoa vierestä, kun oma äiti muuttui joksikin ihan muuksi. Ei enää se skarppi nainen, joka neuvoi mua kaikessa. Nyt se oli ihan hukassa. Pelotti ihan helvetisti.

Mikä on käytösoire?

Siis käytösoire... mitä niitä nyt olikaan?

Uhmaikä – siis sellainen "en tee!" -vaihe, paheneeko se jotenkin?
Auktoriteettien vastustaminen - esim. vanhempien tai opettajien.
Kiusaaminen – toisten ihmisten. Onko se fyysistä vai henkistä?
Tappeleminen – siis ihan nyrkit pystyyn?
Raivokohtaukset – huutaa, itkee, heittelee tavaroita? Oliko meillä naapurissa sellainen lapsi?
Väkivalta – lyömistä, potkimista...? Voiko se kohdistua itseenkin?
Valehtelu – siis ihan pieniä valkoisia valheita vai jotain isompaa?
Varastaminen – kaupasta, kavereilta...? Miksi joku varastaa?
Tavaroiden rikkominen – tahallaan?
Piittaamattomuus säännöistä ja laeista – esim. koulussa tai liikenteessä. Onko se rikollista?
Toisten oikeuksien piittaamattomuus – esim. kiusaaminen, varastaminen.

Mikä lisää muistisairaan käytösoireita?

Aika hidastuu. Kello ei tikitä, se valuu hiekkaa kuin tuntematon joki, joka vie mukanaan. Muistisairaus, se on kuin hiekka myrskyn silmässä – peittää kaiken. Ympäristö, se on avain, kuiskaa jokin sisimmässäni.

Liian paljon ärsykkeitä – ylikuormitus. Aistien tulva, liian kirkkaat valot, liian kova ääni. Se murskaa. Äänet kietoutuvat toisiinsa, ne ovat liian paljon. Liian paljon kerralla.
Epävarmuus. Tuntemattomat kasvot. Muistojen katoaminen. Tämä epävarmuus, se kasvaa ja kasvaa, valtavana myrskynä. Se heittelee ihmisiä ympärillään. Se on kuin merimiehen pelko avoimella merellä.
Kipu. Fyysinen kipu. Muistin menetys, se sattuu. Se sattuu kuin syvä haava, joka ei koskaan parane. Se on aina läsnä.

Neurokemiallinen ja neurologinen kierre. Kemikaalit, aivot, kaikki muuttuu. Persoonallisuuskin muuttuu. Se ei ole enää he, ei enää minun isäni. Se on vain... tyhjiö.

Aivojen vauriot, ne ovat kuin maiseman tuhoamista, puita kaadetaan yksi kerrallaan. Kaunis metsä, tyhjäksi.
Välittäjäaineet, ne eivät enää toimi. Viestiä ei saada perille. Mielen myrsky, jonka keskeltä ei löydy rauhaa. Se ei löydä tietä.
Tasapaino häiriintyy. Hormonit, nekin ovat sekaisin. Kuten järven pinnalla pyörivät lehdet syksyllä.

Muuttuva persoonallisuus. Kuka hän oikeasti on? Ei enää hän. Mutta joku toinen. Uusi persoona, joka syntyy vanhan tuhkan seasta. Uusi minä, vanhan muiston varjossa. Hän ei ole enää hän. Kenen kanssa olen vuorovaikutuksessa?

Muistot haalistuvat. Kuten vanha valokuva, joka menettää värinsä. Hän katoaa hiekkaan. Hän katoaa.

Milloin muistitutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin? Ah, se hetki kun huomaat ettei avaimet löydykään taskusta vaan jääkaapista. No, leikki sikseen, milloin siis?

Kun alkaa unohtua, onko jo maksanut sen laskun vai ei. Tai onko edes tullut postia. Tai mikä se postilaatikon virallinen nimi olikaan...
Jos itsestä tuntuu, että "nyt on jotain vialla". Sisäinen tunne on usein oikeassa, toisin kuin se olo, että "kyllä mä tän parkkipaikan muistan".
Kun läheiset alkaa vihjailemaan, että "ootko sä ihan varma, että liesi on pois päältä?" Tai ylipäätään muistavat sinut.
Jos asioiden hoito tuntuu raskaammalta kuin ennen. Siis raskaammalta kuin veroilmoituksen täyttö.
Ja sitten se klassikko: toimintaa haittaavat muistiaukot. Joskus unohtaa ihmisten nimiä, mutta jos unohtaa oman nimen, on ehkä aika.

Lisätietoa: Muistitutkimukset eivät ole kuolemantuomio. Ne ovat kuin auton huolto - selvitetään onko kaikki kunnossa, ja jos ei ole, mitä voidaan tehdä. Ja hei, aina voi syyttää stressiä. Tai sitä, että aivot ovat liian täynnä tärkeitä asioita, kuten meemejä ja kissavideoita.

Milloin muistia kannattaa tutkia?

Milloin muistia kannattaa tutkia? Ai niin, se piti katsoa...

No siis, heti jos on huolissaan. Siis joko itse tai joku läheinen.

Onko mulla jo dementia alkamassa? Äiti sairastu siihen... Pitääkö mun varata aika?

Jos arkipäivä sujuu huonommin muistin takia. En löydä avaimia, unohdan lääkkeitä... Tai jotain pahempaa.

Mihin mä sen parkkeerasin? taas hukassa auto...

Ja jos muisti menee koko ajan huonommaksi. Ei saa jäädä odottamaan, että "kyllä se siitä". Toivon, että muistan viedä roskat tänään. En muistanut eilen.