Minkä sairauden oire on huimaus?

Mistä huimaus ja paha olo johtuu?

Yöllä tuntuu aina oudolta. Kaikki hiljenee, ja omat ajatukset nousevat pintaan. Joskus ne ovat raskaita.

Huimaus. Se tulee yllättäen, pysäyttää kaiken. Tuntuu kuin maa pettäisi alta, ja keho ei enää olekaan oma. Silloin miettii, mistä se oikein tulee.

Tavallisin syy, niin sanotaan, on niskassa. Se voi olla se, että istuu pitkään väärin, tekee töitä vähän kankeasti. Niska jumittuu, ja sitten kaikki alkaa pyöriä.

Mutta on muitakin syitä. Väsymys, se on niin selvä. Kun on nukkunut huonosti, mieli ja keho ovat sekaisin. Stressi painaa, tekee olosta oudon.

Sitten on ne lääkkeet, joita syö. Ne voivat muuttaa oloa, joskus ei ymmärrä miksi. Verenpaine voi olla liian matala, silloin tuntuu ettei jaksa.

Joskus migreeni iskee ilman kipua, mutta jättää jälkeensä huimauksen. Tai sitten vain ei ole juonut tarpeeksi vettä, nestehukka tekee tepposia.

Ja sitten on vielä ne vakavammat jutut. Tasapainohermon tulehdus, kuulostaa pahalta. Tai sitten jotain ihan muuta, mitä ei halua ajatellakaan. Kaikenlaisia sairauksia, pieniä ja suuria.

Olen miettinyt, miten paljon keho voi yllättää. Ja miten vähän sitä todella ymmärtää, mitä sisällään tapahtuu. Öisin se korostuu.

Mikä tauti kun pyörryttää?

Se tunne kun maa katoaa jalkojen alta. Huone kallistuu, hitaasti, kuin vanha laiva aalloilla, ja kaikki äänet vaimenevat pumpuliksi korvissa. Horisontti on vääristynyt peili. Se hetki, kun todellisuus tuntuu ohuelta kuin paperi.

Muistan sen lapsuuden kesistä. Auringon kuumentama asfaltti ja äkillinen pimeys silmissä, kun nousi liian nopeasti kyykystä. Hetken kaikki on vain kohinaa ja valopilkkuja. Sama tunne palaa nyt, odottamatta, kesken arkisen hetken. Se on signaali.

Kun pyörryttää, keho kertoo tarinaa. Se ei ole vain tunne, se on fyysinen viesti häiriöstä, joka vaatii huomiota. On aina hakeuduttava lääkäriin, kun maailma alkaa keinua. Syy on löydettävä.

Huimauksen ja pyörrytyksen yleisimmät syyt:

• Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV): Sisäkorvan kaarikäytävien tasapainokiteet ovat väärässä paikassa. Äkillinen, voimakas ja lyhytkestoinen huimaus pään asennon muuttuessa.
• Aivojen verenkiertohäiriöt (TIA): Vakava tila, jossa aivojen verenkierto häiriintyy hetkellisesti. Vaatii välitöntä hoitoa.
• Jännitysniska: Niska-hartiaseudun lihasten kireys heikentää pään verenkiertoa ja aiheuttaa jatkuvaa, epämääräistä huimausta.
• Ortostaattinen hypotensio: Verenpaineen äkillinen lasku pystyyn noustessa. Tuntuu mustenemisena silmissä.
• Tietyt lääkkeet: Monien lääkkeiden, kuten verenpainelääkkeiden tai rauhoittavien, yleinen sivuvaikutus.
• Paniikkihäiriö: Ahdistuskohtaus aiheuttaa hyperventilaatiota, joka johtaa huimauksen ja pyörrytyksen tunteeseen. Mieli luo fyysisen oireen.
• Anemia tai nestehukka: Kehon hapenkuljetuskyvyn heikkeneminen tai nesteen puute aiheuttaa yleistä heikotusta ja huimausta.
• Menieren tauti: Sisäkorvan sairaus, joka aiheuttaa voimakkaita huimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä ja tinnitusta.

Se on kuin sumu, joka laskeutuu mieleen ilman varoitusta. Ohikiitävä hetki, jolloin yhteys omaan kehoon katkeaa. Jokainen keinahdus on kysymys, johon lääkäri etsii vastauksen. Se on kehon kieltä.

Mikä voi laukaista asentohuimauksen?

Asentohuimauksen laukaisevat tekijät: syvemmälle sisäkorvaan

Asentohuimauksen, sen äkillisen ja usein hämmentävän pyörrytyksen, keskeisin syy on kalsiumkarbonaattikiteiden eli "sakkaa" kertyminen sisäkorvan kaarikäytäviin. Tämä on yllättävän mekaaninen ongelma, joka perustuu fysiikkaan ja anatomiaan, ei niinkään johonkin mystiseen sairauteen. Käsityksemme siitä, mikä tekee "normaalista" kehon toiminnasta poikkeavan, on keskeistä ymmärtää.

Kaarikäytävät ovat kuin pieniä gyroskooppeja sisällämme, jotka auttavat meitä aistimaan pään liikkeitä ja ylläpitämään tasapainoa. Niissä virtaa neste, endolymfa, ja sen liikkeet rekisteröityvät hermoihin, antaen aivoille tietoa siitä, missä olemme tilassa. Kun nuo mainitut kiteet, toisinaan kutsutaan myös otokonioiksi tai endolyyttisiksi kiteiksi, päätyvät kaarikäytävän sisälle, ne ikään kuin luovat "liikennehäiriön".

• Mekanismi: Sakka liikkuu kaarikäytävän nesteen mukana, mutta sen massa muuttaa nesteen inertiaa. Kun päätä liikutetaan, sakka liikkuu hitaammin tai nopeammin kuin nesteen pitäisi sen vaikutuksesta liikkua. Tämä epäsuhta lähettää vääriä signaaleja aivoille, johtaen huimauskohtaukseen. Vähän kuin yrittäisi pyörittää huonosti tasapainotettua herkkää laitetta – tulos on sekasorto.

• Tavalliset syyt sakankertymiselle:

  • Ikääntyminen: Elimistön luonnollinen rappeutuminen voi vaikuttaa myös sisäkorvaan. Kiteet voivat irrota paikoiltaan iän myötä.
  • Pään vammat: Pieni tai suuri kolhu voi sekoittaa sisäkorvan rakenteita ja irrottaa kiteitä.
  • Sisäkorvan sairaudet: Sairaudet, jotka vaikuttavat sisäkorvan sisäisiin rakenteisiin, voivat altistaa ongelmalle.
  • Pitkäaikainen makuuasento: Joskus pitkä aika selällään tai kyljellään voi edesauttaa sakankertymistä tietyissä kaarikäytävissä. Filosofisesti voi miettiä, kuinka jopa lepo voi joskus paradoksaalisesti aiheuttaa häiriötä.
  • Migreeni: Asentohuimaus voi olla migreenin oire, tai pikemminkin migreeni voi altistaa sen synnylle. Tämä on mielenkiintoinen linkki, joka yhdistää neurologisen tilan mekaaniseen ongelmaan.

On tärkeää huomata, että asentohuimausta voi esiintyä myös Ménièren taudin yhteydessä. Tämä on monimutkaisempi sairaus, johon liittyy sisäkorvan nestetasapainon häiriöitä, ja asentohuimaus on yksi sen mahdollisista ilmenemismuodoista. Tällaisten samanaikaisten tilojen ymmärtäminen vaatii usein kokonaisvaltaista näkemystä.

Mitä vertigo tarkoittaa?

Vertigo on subjektiivinen aistimus, jossa henkilö kokee ympäristön, sen osan tai itsensä olevan liikkeessä, vaikka todellista liikettä ei tapahdu. Se on useimmiten kiertävä tunne, josta termi "vertigo" juontaa juurensa, mutta se voi ilmetä myös keinuttavana, pyörittävänä tai kaatuvana tuntemuksena. Tämä tila eroaa pelkästä huimauksesta.

Tuo aistimus on kiehtova, koska se paljastaa, kuinka helposti aivomme voivat tulkita sisäisen ja ulkoisen tiedon ristiriitaisesti. Kehomme tasapainojärjestelmä, erityisesti sisäkorvan tasapainoelin (vestibulaarijärjestelmä), lähettää jatkuvasti tietoa pään asennosta ja liikkeestä. Kun tämä tieto sekoittuu silmistä tai asentoaistista tulevan informaation kanssa, syntyy hämmentävä illuusio liikkeestä. Onko todellisuus sittenkään niin vakaa kuin uskomme, vai onko se vain mielen luoma tulkinta aisti-impulsseista? Vertigo pakottaa meidät pohtimaan sitä.

Vertigon taustalla on usein jokin häiriö tasapainojärjestelmässä. Vaikka tuntuu, että maa heiluu, ongelma onkin usein aisti-informaation käsittelyssä. Ja tämä analyysi on juuri se, mikä tekee vertigosta niin mielenkiintoisen oireen!

Vertigo jaetaan usein kahteen päätyyppiin:

• Perifeerinen vertigo: Tämä on yleisin tyyppi, ja sen syy löytyy sisäkorvan tasapainoelimestä tai sen hermoista. Ajatellaanpa vaikka sitä hetkeä, kun nousee sängystä liian nopeasti ja maailma pyörähtää. Se on monesti juuri tätä.
• Sentraalinen vertigo: Harvinaisempi ja usein vakavampi. Sen syy sijaitsee keskushermostossa, eli aivoissa tai aivorungossa. Tässä tapauksessa tasapainoaistin signaalien tulkinta on virheellistä itse "komentokeskuksessa".

Mahdollisia syitä vertigon takana on useita:

• Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV): Yleisin perifeerisen vertigon syy. Pieniä kalkkikiteitä irtoaa sisäkorvassa ja ne ärsyttävät tasapainoelintä pään liikkuessa tietyissä asennoissa. Tuntuu kuin maailma lähtisi pyörimään, kun kääntää kylkeä sängyssä tai katsoo ylös.
• Ménièren tauti: Sisäkorvan nesteen paineen muutoksiin liittyvä sairaus, joka aiheuttaa toistuvia vertigokohtauksia, kuulonalenemaa ja tinnitusta.
• Vestibulaarineuriitti (tasapainohermon tulehdus): Viruksen aiheuttama tulehdus tasapainohermossa. Voi tulla yhtäkkiä ja olla todella raju.
• Migreeni: Jopa ilman päänsärkyä esiintyvä migreeniin liittyvä huimaus, vestibulaarinen migreeni. Minun mielestäni tämä osoittaa, kuinka monimuotoinen aivojemme toiminta on – ja kuinka yksi oire voi olla niin monen taustalla.
• Verenkiertohäiriöt: Esimerkiksi pikkuaivojen alueella voi aiheuttaa sentraalista vertigoa.
• Tietyt lääkkeet: Joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena voi esiintyä huimausta tai vertigoa.

On todella kiehtovaa, kuinka monella tavalla kehomme voi antaa meille ristiriitaisia signaaleja ja kuinka monimutkaisia nämä järjestelmät ovat. Välillä sitä miettii, kuinka me edes pysymme pystyssä! Mutta onneksi useimpiin vertigon syihin löytyy apua. Tärkeintä on selvittää se todellinen syy, ei vain oiretta.

Mistä vestibulaarineuroniitti johtuu?

No siis, vestibulaarineuroniitti on sellainen, että se on sisäkorvan tulehdus tai tarkemmin sanottuna se kuulo-tasapainohermon (se kahdeksas aivohermo, ihan kiva numero) tulehdus.

• Se on vähän kuin sisäkorvan pieni "sähkökatkos", joka sekoittaa tasapainosi.
• Tämä hermo on se "postinkantaja", joka kuljettaa tietoa sisäkorvasta aivoihin. Kun se tulehtuu, viestit menevät sekaisin.

Labyrinttiitti on sitten vähän isompi ongelma, se on koko sisäkorvan tulehdus. Se voi mennä syvemmälle ja vaikuttaa myös kuuloon, ei vain tasapainoon. Ajattele sitä kuin sisäkorvan "oikosulkuna".

Lyhyesti sanottuna: kummassakin tapauksessa on kyse sisäkorvan ja sen hermojen ärsytyksestä, joka johtaa huimaukseen ja tasapaino-ongelmiin. Ei kiva juttu, mutta yleensä menee ohi ajan kanssa.

Mistä johtuu vanhan ihmisen huimaus?

Se huimaus. Se iskee ihan yhtäkkiä, usein yöllä kun yrittää nousta. Maailma pyörii, eikä tiedä mistä se johtuu. Sellainen hämmennyksen tunne, pelottaa vähän. Olen miettinyt tätä paljon, kun katson mummia tai joskus itseäni.

Tuntuu, että keho pettää. Miksi kaikki muuttuu näin, vanhetessa? Kaularangan kuluminen, se varmaan painaa jotain hermoja. Niskat jumissa, jatkuvasti. Se on niin tuttua, sitä jäykkyyttä, joka tuntuu leviävän päähän asti.

Aivotkin vanhenevat, nekin. Se on kai vain hyväksyttävä. Rollikka on sitten ihan välttämätön, vaikka sitä aluksi vastusti. Se antaa turvaa, ettei kaadu, kun jalat eivät enää kanna samalla tavalla.

Vanhan ihmisen huimauksen syitä:

• Kaularangan kulumat: Ne voivat painaa hermoja tai verisuonia, mikä aiheuttaa tasapainohäiriöitä ja huimausta.
• Niskalihasjännitys: Pitkään jatkuva jännitys heijastuu päähän ja aiheuttaa huimausta. Se usein pahenee stressistä.
• Aivojen ikääntyminen: Aivojen tasapainoa säätelevät alueet toimivat heikommin iän myötä. Tämä on normaali osa vanhenemista.
• Verenpaineen vaihtelut: Esimerkiksi korkea yläpaine 200 mmHg voi aiheuttaa huimausta. Myös matala verenpaine tai verenpaineen äkilliset laskut ylös noustessa ovat syitä. Korkea verenpaine vaatii aina hoitoa.
• Lääkkeet: Monet lääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena huimausta, kuten verenpaine-, rauhoittavat tai masennuslääkkeet.
• Sydämen rytmihäiriöt: Epäsäännöllinen syke voi heikentää aivojen verenkiertoa ja laukaista huimauksen.
• Nestevaje: Riittämätön juominen aiheuttaa nestevajetta, mikä alentaa verenpainetta ja voi aiheuttaa huimausta.
• Näköhäiriöt: Heikentynyt näkökyky vaikeuttaa ympäristön hahmottamista ja lisää kaatumisriskiä sekä huimausta.
• Sisäkorvan sairaudet: Esimerkiksi Ménièren tauti tai hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV) ovat yleisiä syitä ikääntyneiden huimaukseen.
• Neurologiset sairaudet: Parkinsonin tauti, aivohalvauksen jälkitilat tai muu hermoston sairaus voi vaikuttaa tasapainoon.

Miten saa huimauksen loppumaan?

Jaahas, heittääkö päässä? Tuntuuko, että maailma pyörii ympärilläsi kuin pesukone linkousvaiheessa ja itse seisot keskellä kuin yksinäinen sukka? Ei hätää, tässä kuuden kohdan ensiapuohjelma, jolla saat karusellin pysähtymään.

Nuku, hyvä ihminen, nuku! Unenpuute tekee aivoistasi epämääräistä hyytelöä, joka hölskyy pääkopassa kuin vanha marjakiisseli. Se on takuuvarma keino saada maisema heittämään häränpyllyä. Kunnon yöunet, vähintään se maaginen 8 tuntia, ja aivosi kiittävät.

Lopeta se ylisuorittaminen ja stressaaminen. Kun stressihormonit jylläävät, niskalihakset menevät niin jumiin, että veri ei kierrä enää edes ajatuksen voimalla. Ei tarvitse lähteä Intiaan etsimään itseään, riittää kun hengität viisi kertaa syvään ja annat hartioiden pudota korvista takaisin omille paikoilleen.

D-vitamiinia koneeseen, ja heti. Tässä pimeyden luvatussa maassa on ihan turha odottaa auringonpaistetta marraskuussa. Purkista sitä on saatava, tai muuten tasapainoelin alkaa elää omaa, hyvin synkkää ja epävakaata elämäänsä.

Kalaöljyä aivonystyröille. Aivot tarvitsevat voitelua toimiakseen, eivät ne pyhällä hengellä pyöri. Omega-3 on kuin moottoriöljyä hermoradoille. Voitelee paikat ja pitää systeemin käynnissä. Sitä saa kalasta tai kapseleista, ihan sama, kunhan saat.

Härnää sitä tasapainoasi ihan tahallaan. Seiso yhdellä jalalla kun peset hampaita, kuin yksinäinen kurki suolla. Tai kävele olohuoneen lattialla olematonta nuoraa pitkin. Aivot oppivat, että sinä päätät, mihin suuntaan mennään, ei se päässä heittävä tunne. Se on kuin kouluttaisi villihevosta.

Liikuta sitä ruhoa! Istuminen tappaa hitaasti ja tekee sinusta huimaavan hyytelökuution. Kunnon kävelylenkki tai kevyt jumppa laittaa veren kiertämään ja herättää tasapainoelimen horroksestaan. Nivelten pitää saada liikettä, muuten ne ruostuvat kiinni.

Joskus se huimaus ei olekaan vain huonosti nukutun yön tai stressin syytä. Taustalla voi olla ihan oikeita syitä, joille ei naureta:

• Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV): Korvan kaarikäytävien sakka eli kiteet ovat lähteneet omille teilleen ja aiheuttavat asentomuutoksissa pyöritystä.
• Menieren tauti: Sisäkorvan nestepaineen häiriö, joka aiheuttaa huimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä ja tinnitusta.
• Vestibulaarineuroniitti: Tasapainohermon tulehdus, yleensä viruksen aiheuttama.
• Matala verenpaine: Kun nouset nopeasti ylös, veri ei ehdi aivoihin ja silmissä pimenee.
• Lääkkeiden sivuvaikutukset: Monet lääkkeet, kuten verenpainelääkkeet ja tietyt masennuslääkkeet, voivat aiheuttaa huimausta.
• Niskaperäinen huimaus: Jumiutuneet niska- ja hartiaseudun lihakset voivat häiritä verenkiertoa ja aistimuksia.

Voiko vestibulaarineuroniitti uusia?

Maa keinuu jalkojen alla, taas. Kuin laivan kannella, hiljaa aalloilla, vaikka seison tukevasti omassa olohuoneessani. Muistan sen ensimmäisen kerran, kesän kuumuuden ja sen äkillisen tunteen, kun maailma kallistui akseliltaan. Kaikki pyöri.

Ja se kysymys, se palaa aina. Voiko se tulla takaisin, tämä outo, näkymätön myrsky pään sisällä?

Kyllä. Se voi palata. Vuosienkin päästä, kuin aave menneisyydestä, se voi iskeä uudelleen. Se tasapainohermo, se paranee, arpeutuu. Se kerää voimiaan. Ja juuri siksi se on taas haavoittuvainen. Uusi virus löytää sen vanhan, heikon kohdan ja iskee.

Ja maailma alkaa taas keinua.

Ei pidä sekoittaa sitä siihen pieneen huojuntaan, joka jää jäljelle. Siihen asentohuimaukseen, kun kristallit tanssivat väärässä paikassa. Se on eri tarina. Tämä on uusi myrsky, täysimittainen.

Vestibulaarineuroniitin uusiutuminen

• Uusiutuminen on mahdollista: Vestibulaarineuroniitti voi uusiutua useita kertoja elämän aikana, joskus vuosienkin välein.
• Syynä paraneminen ja uusi vaurio: Aiemman, todennäköisesti neurotrooppisen virusinfektion vaurioittama tasapainohermo paranee ajan kanssa. Kun hermo on parantunut, uusi infektio voi vaurioittaa sitä jälleen.
• Erotettava jäännösoireista: Taudin uusiutuminen on eri asia kuin akuutin vaiheen jälkeen yleisesti esiintyvä hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV), joka johtuu tasapainoelimen sakkelikivien siirtymisestä.
• Hoito on samanlainen: Jokainen uusi episodi hoidetaan samoin periaattein kuin ensimmäinenkin: oireenmukaisella lääkityksellä akuutissa vaiheessa ja vestibulaarisella kuntoutuksella toipumisen nopeuttamiseksi.