Mistä tiedän, onko minulla veritulppa?

Mistä tietää jos on veritulppa?

Jalka kuin ilmapallo! Ja särkee niin että meinaa taju lähteä. Ihan kuin joku pieni piru hakkais vasaralla pohjetta. Punottaa kuin paloauto. Joskus kuumottaa koko kroppaa, tuntuu kuin olisi saunassa, vaikka ikkuna on auki ja pakkasta paukkuu. Lenkille ei enää pysty, ihan kuin olisi sementtiä kintussa.

• Turvotus: Tarkista, onko toinen jalka selvästi paksumpi. Kuin vertaisi nakkia ja kurkkua!
• Särky: Ei mikään pikku nipistys, vaan kunnon jomotus. Ei pysty painoa jalalle laittamaan.
• Arkuus: Ihan kuin joku olisi hieronut lihakset mustelmille. Ei voi edes koskea.
• Kuumotus ja punoitus: Jalka kuin hellankoukku! Tulee mieleen se kerta, kun kaadoin kiehuvaa vettä jalalle… Ei, tämä on vielä pahempaa.

Käsikin voi turvota ja särkeä samalla tavalla. Silloin syynä voi olla yläraajan laskimotukos. Tuntuu kuin olisi paininut karhun kanssa ja hävinnyt. Koko käsivarsi kipeä ja turvonnut.

Veritulppa voi olla hengenvaarallinen, jos se lähtee liikkeelle ja kulkeutuu keuhkoihin. Eli jos epäilet veritulppaa, mars lääkäriin äkkiä! Älä jää kotiin odottelemaan, että jalasta kasvaa vesimeloni.

Veritulppa voi olla myös aivoissa, suolistossa tai keuhkoissa. Oireet vaihtelevat, mutta yleensä kipua ja epämukavuutta esiintyy. Keuhkoveritulppa voi aiheuttaa äkillisen hengenahdistuksen ja rintakivun, joten soita heti 112.

Miten selvitetään onko veritulppa?

Veritulpan olemassaolon selvittämiseen on useita tapoja:

• D-dimeeri-testi: Verikoe, joka mittaa fibrinogeenin hajoamistuotteita. Kohonnut arvo viittaa tukokseen, mutta ei välttämättä kerro sen sijaintia tai vakavuutta.

• Laskimoiden ultraäänitutkimus (kaikukuvaus): Luotettavin tapa todeta tai poissulkea syvä laskimotukos. Kuva kertoo, onko suonessa tukos ja missä se sijaitsee.

• Välitön hoito: Jos epäillään veritulppaa, aloitetaan yleensä heti antikoagulaatiohoito (veren hyytymistä estävä lääkitys). Tämä on varotoimi, kunnes tarkempi diagnoosi on saatu.

Pohdintaa: On kiinnostavaa, miten lääketiede kehittyy. Ennen vanhaan lääkäri luotti ehkä enemmän kokemukseen ja intuitioon, mutta nykyään on olemassa näitä tarkkoja testejä. Tosin, voiko liika luottamus teknologiaan joskus olla huono asia? 🤔

Meneekö veritulppa itsestään ohi?

Veritulppa: katoaako se kuin pieru Saharaan? Kyllä, joskus. Mutta tosiaan, äkkikuolema on myös vaihtoehto. Kuin venäläinen ruletti, paitsi että luoti on hyytynyt veri.

• Liuotusjärjestelmä: Kehosi oma siivooja, kuin ahkera imuri. Imee tukoksen mennessään, jos onnistuu.
• Oireeton: Kuten hammaspeikko, piileskelee ja tekee tuhojaan salaa. Sitten yhtäkkiä BAM!
• Vähäoireinen: Kuten se yksi sukka, joka aina katoaa pyykistä. Ei iso juttu, ennen kuin huomaat sen puuttuvan tärkeänä hetkenä.

2024: Älä googlaa diagnoosia. Mene lääkäriin! Kuvittele diagnoosi googlella. Onko se luotettavaa? Ei. Onko se tyhmää? Kyllä.

Ajattele veritulppaa kuin villiintynyttä puutarhaletkua. Joskus se selvittää itsensä, joskus räjähtää ja sotkee koko paikan. Kannattaa siis hakea ammattiapua, eli putkimiestä/lääkäriä.

Näkyykö tukos sydänfilmissä?

Tukos ei suoraan näy sydänfilmissä (EKG). EKG näyttää sydämen sähköistä toimintaa.

• EKG normaali levossa: Yleistä sepelvaltimotaudissa.
• EKG poikkeava rasituksessa: Viittaa iskemiaan, hapenpuutteeseen.

Sepelvaltimotauti vaatii lisätutkimuksia.

• Sydämen ultraääni: Arvioi toimintaa, rakennetta, ei suoraan tukoksia.
• Sepelvaltimokuvaus: Varma diagnoosi, näyttää tukokset.

2024: Sydänfilmi edelleen seulontamenetelmä. Ultraääni ja sepelvaltimokuvaus tarkentavat diagnoosia.

Voiko huono olo johtua sydämestä?

Kyllä, huono olo voi johtua sydämestä. Huimaus on yleinen oire sydämen rytmihäiriöissä, kuten eteisvärinässä ja kammiotakykardiassa. Myös liian hidas sydämen syke voi aiheuttaa sitä.

Pohdintaa: Onko huimaus aina merkki vakavasta sydänongelmasta? Ei suinkaan. Moni muukin asia voi aiheuttaa huimausta, joten ei pidä syyllistää sydäntä liian helposti. Tärkeintä on hakeutua lääkärin tarkastukseen, jos huimaus on uutta, voimakasta tai kestävää.

• Sydämen rytmihäiriöt: Eteisvärinä ja kammiotakykardia ovat esimerkkejä rytmihäiriöistä, jotka voivat aiheuttaa huimausta. Ne tarkoittavat sydämen epäsäännöllistä lyöntiä.
• Bradykardia: Liian hidas sydämen syke (bradykardia) voi myös aiheuttaa huimausta ja muita epämiellyttäviä oireita, koska aivot eivät saa tarpeeksi verta.
• Muut sydänvaivat: Myös muut sydänvaivat, kuten sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, voivat aiheuttaa huonoa oloa ja huimausta, vaikka se ei olekaan niiden tavallisin oire.

Minun mielestäni on tärkeää erottaa toisistaan pelko ja todellinen sairaus. Pelko voi pahentaa oloa huomattavasti, vaikka varsinainen syy oireille olisi jokin harmiton asia. Itse olen kokenut tämän omassa elämässäni ja oppinut antamaan itselle enemmän armoa. Tiedän, että hakeudun aina lääkärin tarkastukseen, jos oireet huolestuttavat. Tämä on itselleni tärkeä terveysstrategia.

Vuonna 2023 sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen merkittävä kuolinsyy. Tietoisuuden lisääminen on avainasemassa ennaltaehkäisemisessä ja ajoissa hakeutumisessa hoitoon.

Mitä sydänfilmistä näkee?

Mitä sydänfilmistä näkee?

Sydänfilmi näyttää sydämen rytmin. Se kertoo, kulkeeko sähkö sydämessä oikein. Näkee myös, onko sydänlihaksessa vikaa. Esimerkiksi kasvua, hapenpuutetta, vajaatoimintaa tai tulehdusta. Rytmihäiriö ei aina näy, jos se on otettu sen epäilyn vuoksi. Se on ikävää. Tuntuu, kuin aina on jotain vialla.

• Sydämen rytmi: Tämä on tärkein asia. Onko se säännöllinen? Liian nopea vai hidas?
• Sähkönkulku: Näkyykö jossain häiriöitä? Tämä on minulle tärkeää, koska isälläni oli jotain tällaista.
• Sydänlihaksen tila: Onko siellä vahinkoa? Tulehdusta? Tämä on minulle pelottavaa. Mietin, että onko minullakin jokin vika. Minulla on ollut välillä sydämentykytyksiä.
• Rytmihäiriön näkyminen: Valitettavasti, tämä ei ole aina varmaa. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Tänäänkin oli sellainen fiilis, kuin jokin olisi pielessä.

Onko järkeä? Näenkö minä liikaa? Onko tämä kaikki turhaa? En tiedä, miksi mietin näitä yöllä. Ehkä vain stressaan liikaa. Huomenna asia voi näyttää taas erilaiselta. Mutta nyt on hiljaista ja pimeää. Aika pysähtynyt. Ja ajatukset pyörivät.

Mitä EKG ei näytä?

EKG. Rajoitettu näkymä. Ei kerro kaikkea.

• Ei näytä kaikkia sydänsairauksia. Oireeton tauti voi piiloutua.
• Tulkinta vaatii kontekstia. Oireet, historia, muut tutkimukset.
• Anatomia vaikuttaa. Lihavuus vaimentaa signaalia.

EKG 2023: Yhä vain hetkellinen kuva. Dynaamisia tapahtumia ei tallenneta. Lisätutkimukset usein tarpeen. Diagnoosi vaatii kokonaiskuvan.