Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen vai vaaraton?

Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen? 90 % on vaarattomia

Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen on keskeinen kysymys monille sydämen tykytyksestä kärsiville. Useat tekijät vaikuttavat sydämen sähköiseen järjestelmään ja aiheuttavat epämiellyttäviä tuntemuksia. Oireiden tunnistaminen auttaa vähentämään turhaa huolta ja ohjaa hakemaan apua oikeaan aikaan. Tarkat tiedot yleisimmistä vaaranmerkeistä ja riskitekijöistä löytyvät alta.

Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen vai vaaraton?

Rytmihäiriöt voivat liittyä moniin eri tekijöihin, ja niiden vaarallisuuden arviointi riippuu usein oireiden tyypistä, kestosta sekä sydämen yleisestä terveydentilasta. Suurin osa ihmisten kokemista sydämen muljahduksista on täysin vaarattomia, mutta on olemassa tiettyjä hälytysmerkkejä, jotka vaativat välitöntä lääkärin arviota.

Noin 4 prosentilla aikuisväestöstä esiintyy eteisvärinää, joka on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö.^[1] Vaikka se ei itsessään ole hengenvaarallinen, se lisää merkittävästi aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti. Siksi on kriittistä oppia erottamaan harmiton stressin aiheuttama tykytys vakavammista sydänperäisistä oireista.

Mutta on yksi tietty oire, jota moni pitää vain väsymyksenä, vaikka se on todellisuudessa rytmihäiriöiden punainen vaate - palaan tähän tarkemmin myöhemmin kohdassa, jossa käsitellään rasitusoireita.

Vaaraton rytmihäiriö: Kun sydän vain muljahtaa

Vaaraton rytmihäiriö tuntuu tyypillisesti yksittäisenä muljahduksena tai hetkellisenä sydämen pysähdyksen tunteena, jota seuraa voimakkaampi lyönti. Kyseessä on useimmiten lisälyönti, joka on hyvin yleinen ilmiö jopa täysin terveillä ihmisillä. Tällaiset tuntemukset korostuvat usein levossa, kuten nukkumaan mentäessä, jolloin muu melu ja kiire väistyvät.

Arviolta yli 90 prosenttia satunnaisista lisälyönneistä on täysin hyvänlaatuisia.^[2] Ne eivät vaurioita sydäntä eivätkä ennusta sydänkohtausta. Stressi, kofeiini, nautintoaineet ja liian vähäinen uni ovat tyypillisiä laukaisijoita, jotka saavat sydämen sähköisen järjestelmän herkäksi.

Sydän lyö ohi. Se säikäyttää. Olen itsekin maannut illalla sängyssä ja tuntenut, kuinka sydän tekee pienen voltin rinnassa. Se tuntuu siltä kuin hissi putoaisi hetkeksi vatsanpohjassa. Aluksi pelkäsin, että jokin on pahasti vialla. Mutta kun huomasin oireiden liittyvän suoraan liialliseen kahvinjuontiin ja kiireiseen työviikkoon, opin luottamaan siihen, että sydämeni on terve. Se vain ilmoitti, että nyt on aika hidastaa.

Vaarallisen rytmihäiriön hälytysmerkit

Rytmihäiriö muuttuu vaaralliseksi silloin, kun se vaikuttaa sydämen kykyyn pumpata verta aivoille ja muille elimille. Jos tunnet sydämen tykytyksen yhteydessä huimausta, pyörryttävää oloa tai peräti menetät tajuntasi, kyseessä on vakava tilanne. Sydänperäinen pyörtyminen on yksi vahvimmista merkkejä siitä, että rytmihäiriö on hengenvaarallinen.

Vaarallisia merkkejä ovat myös rintakipu ja voimakas hengenahdistus tykytyksen aikana. Jos sydämen syke nousee levossa ilman syytä yli 150 lyöntiin minuutissa ja tila jatkuu pitkään, sydänlihas voi rasittua liikaa. Eteisvärinässä syke on tyypillisesti epätasainen ja usein nopea, mikä tuntuu rinnassa jatkuvana epäjärjestyksenä.

Muistatko aiemmin mainitsemani oireen, jota ei saa ohittaa? Tässä se on: jos rytmihäiriö alkaa tai pahenee nimenomaan fyysisen rasituksen aikana, se on aina otettava vakavasti. Terveessä sydämessä rasitus yleensä poistaa vaarattomat lisälyönnit sykkeen noustessa. Jos taas juoksu- tai hiihtolenkillä sydän alkaa muljahdella tai rinnassa tuntuu puristusta, kyseessä voi olla merkki sydänlihassairaudesta tai sepelvaltimotaudista. Älä kokeile rajojasi tässä tilanteessa. Pysähdy heti.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jokainen uusi ja häiritsevä rytmihäiriö on syytä tutkia kertaalleen lääkärin toimesta. Vaikka oire paljastuisi vaarattomaksi, diagnoosi tuo mielenrauhaa, mikä itsessään vähentää stressiperäisiä oireita. Tutkimukset alkavat yleensä lepo-EKG:llä, eli sydänsähkökäyrällä.

Nykyaikaiset pitkäaikaisrekisteröinnit, eli niin sanotut Holter-tutkimukset ^[3], paljastavat rytmihäiriöitä 24–48 tunnin ajalta. Noin 60–70 prosenttia oireista saadaan kiinni näillä tutkimuksilla. Joskus oireet ovat niin harvinaisia, että tarvitaan viikon mittaisia seurantoja. Tärkeintä on, että lääkäri voi verrata tuntemuksiasi sähkökäyrän tapahtumiin.

Noin kymmenen prosenttia ensiapukäynneistä liittyy sydämen tykytyksiin ja muljahteluun. On täysin ymmärrettävää hakea apua, jos olo tuntuu turvattomalta. Kuitenkin vain murto-osa näistä tapauksista vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Silti - on parempi tarkistuttaa sydän kerran liian usein kuin kerran liian vähän.

Vaaraton vs. Vaarallinen: Vertailutaulukko oireista

Vaaraton rytmihäiriö

- Ei aiheuta huimausta, rintakipua tai suorituskyvyn laskua.

- Yksittäiset muljahdukset tai taukolyönnit, jotka menevät nopeasti ohi.

- Esiintyy yleensä levossa, rentoutuessa tai runsaan kahvinjuonnin jälkeen.

- Kestää muutamia sekunteja tai tuntemukset ovat satunnaisia.

Vaarallinen rytmihäiriö

- Pyörrytys, tajunnan hämärtyminen, rintakipu tai hengenahdistus.

- Jatkuva, erittäin nopea tai täysin epätasainen tykytys rinnassa.

- Alkaa usein fyysisessä rasituksessa tai jatkuu häiritsevänä pitkään.

- Voi kestää minuutteja, tunteja tai vaatii lääketieteellistä keskeyttämistä.

Matin kokemus: Stressi ja sydämen muljahtelu

Matti, 45-vuotias it-asiantuntija Helsingistä, alkoi tuntea iltaisin sydämen voimakkaita muljahduksia projektin loppusuoralla. Hän pelkäsi sydänvikaa ja alkoi tarkkailla sykettään jatkuvasti, mikä lisäsi ahdistusta.

Hän yritti ensin poistaa oireet nukkumalla enemmän, mutta muljahdukset jatkuivat silti häiritsevinä. Eräänä iltana hän säikähti niin pahasti, että harkitsi ambulanssin soittamista.

Lääkärin tutkimuksissa kävi ilmi, että Matin sydän oli rakenteellisesti terve. Muljahdukset olivat vaarattomia lisälyöntejä, joita liiallinen kofeiini (6 kuppia päivässä) ja stressi provosoivat.

Matti vähensi kahvinjuontia 2 kuppiin ja aloitti säännöllisen kävelyn. Kuukauden kuluttua oireet vähenivät 80 prosenttia, ja hän oppi olemaan välittämättä satunnaisista muljahduksista.

Leenan herätys: Eteisvärinä hiihtoladulla

62-vuotias Leena Rovaniemeltä huomasi hiihtolenkillä, että syke nousi poikkeuksellisen korkealle ja olo tuntui huterolta. Hän ajatteli sen olevan vain huono päivä tai alkava flunssa.

Hän yritti jatkaa hiihtämistä reipasta tahtia, mutta rinnassa alkoi tuntua ahdistavaa puristusta ja huimaus paheni. Leenan oli pakko istua alas hankeen tasaamaan oloaan.

Hän hakeutui päivystykseen, jossa diagnosoitiin eteisvärinä. Leena tajusi, ettei oireiden läpi puskeminen ollut viisasta, vaan sydän yritti kertoa vakavasta rytmihäiriöstä.

Lääkityksen ja rytminsiirron jälkeen Leenan elämänlaatu parantui merkittävästi. Hän palasi ladulle, mutta tarkkailee nyt sykemittarilla, että rytmi pysyy tasaisena.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa lääkärin antamaa diagnoosia tai hoitosuunnitelmaa. Jos koet voimakasta rintakipua, hengenahdistusta tai olet menettänyt tajuntasi, soita välittömästi hätänumeroon 112. Rytmihäiriöiden syy ja vaarallisuus on aina varmistettava ammattilaisen tekemillä tutkimuksilla.