Mistä johtuu jalkojen leposärky?

Jalkojen leposärky: Valtimotauti vai laskimovika?

Öinen jalkojen leposärky ei ole aina pelkkää päivän rasituksesta johtuvaa lihasjumia. Taustalla on usein vakava verenkiertohäiriö tai neurologinen syy, jonka tunnistaminen ajoissa suojaa alaraajojen terveyttä. Tutustu tarkemmin kivun syihin ja tunnista oireet, jotka vaativat välitöntä hoitoa.

Mistä johtuu jalkojen leposärky ja miksi se vaatii tarkempaa huomiota?

Jalkojen leposärky voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä pelkän oireen perusteella voi tehdä varmaa johtopäätöstä taustasyystä. Usein kyseessä on kuitenkin alaraajojen huono verenkierto, joka johtuu esimerkiksi suonikohjuista tai valtimoiden ahtautumisesta, mutta myös aiemmat suonikohjuleikkaukset voivat vaikuttaa hermojen toimintaan ja verenkiertoon.

Tämä on tärkeää. Monet ajattelevat automaattisesti, että öinen jalkasärky on vain päivän rasituksen aiheuttamaa lihasjumia. Valitettavasti (ja näen tämän vastaanotolla liian usein) pelkkä lepo ei aina riitä ratkaisuksi, jos taustalla on verisuoniperäinen tai neurologinen syy. Tilastojen mukaan noin 30-40 prosenttia aikuisväestöstä kärsii jonkinasteisesta pintalaskimoiden vajaatoiminnasta, ja yli 65-vuotiaista jopa viidenneksellä on alaraajojen valtimotauti.^[1] Mutta tässä piilee yksi kriittinen ero, jonka lähes kaikki sekoittavat - palaan siihen tarkemmin vertailuosiossa alempana.

Verenkierron häiriöt: Valtimoiden ahtauma ja suonikohjut

huono verenkierto jaloissa on yksi merkittävimmistä syistä, miksi jalat särkee levossa. Kun kudokset eivät saa riittävästi happirikasta verta tai laskimoveri pakkautuu alaraajoihin, syntyy tyypillinen leposärky, joka korostuu erityisesti iltaisin tai makuuasennossa.

Rehellisesti sanottuna verisuoniperäisten vaivojen erottaminen toisistaan voi aluksi tuntua turhauttavalta. Toinen särky helpottaa jalkoja nostamalla - toinen taas pahenee siitä välittömästi. Olen vuosien varrella huomannut, että potilaat kuvailevat kipua usein samalla tavalla: jomottavaksi ja raskaaksi. Kuitenkin mekanismit ovat täysin päinvastaiset.

Valtimoiden ahtauma oireet ja hapenpuute

Alaraajojen tukkiva valtimotauti aiheuttaa tilanteen, jossa ahtautuneet valtimot eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta jalkateriin ja pohkeisiin. Alkuvaiheessa oireena on tyypillisesti katkokävely, mutta taudin edetessä kipu ilmaantuu myös levossa - erityisesti yöllä makuuasennossa.

Kipu herättää. Kun menet makuulle, painovoima ei enää auta verta virtaamaan alaspäin kohti varpaita. Katkokävelyn esiintyvyys on yli 65-vuotiailla noin 8 prosenttia, ja hoitamaton valtimoperäinen lepokipu on vakava merkki raajaa uhkaavasta hapenpuutteesta. ^[2] Jos joudut laskemaan jalan sängyn reunan yli saadaksesi kivun hellittämään, kyseessä on erittäin todennäköisesti valtimoperäinen ongelma. Huomioi: mikäli jalka muuttuu äkillisesti kylmäksi, kalpeaksi ja erittäin kivuliaaksi, hakeudu välittömästi päivystykseen.

Laskimovajaatoiminta ja suonikohjut leposärky

Laskimovajaatoiminnassa laskimoläpät eivät sulkeudu kunnolla, jolloin veri virtaa takaisinpäin ja nostaa painetta alaraajojen suonissa. Tämä aiheuttaa näkyviä suonikohjuja, turvotusta sekä iltaa kohden pahenevaa särkyä ja kiristävää tunnetta.

Toisin kuin valtimotaudissa, suonikohjut leposärky öisin tai iltaisin tuntuu ennemminkin paineen tunteena kuin terävänä hapenpuutteena. Kuumottava tunne pohkeissa. Kun istut koko päivän työpöydän ääressä tai seisot kovalla lattialla, neste kertyy nilkkoihin, ja särky alkaa vasta kun vihdoin istahdat sohvalle.

Hermoperäiset syyt ja suonikohjuleikkauksen jälkeiset vaikutukset

Aiemmat suonikohjuleikkaukset ja muut alaraajojen toimenpiteet voivat vaikuttaa sekä paikalliseen verenkiertoon että ihonalaisten hermojen toimintaan. Lisäksi ääreishermojen sairaudet, kuten polyneuropatia tai levottomat jalat -oireyhtymä, aiheuttavat usein leposärkyä muistuttavia tuntemuksia.

Tämä yllättää monet. Moni olettaa, että onnistuneen suonikohjuleikkauksen jälkeen kaikki jalkavaivat ovat ikuisesti ohi. Todellisuudessa - ja olen nähnyt tätä käytännössä lukemattomia kertoja - pinnallisten laskimoiden käsittely voi joskus ärsyttää lähellä kulkevia tuntohermoja. Seurauksena voi olla pistelyä, puutumista tai paikallista hermosärkyä vielä kuukausia toimenpiteen jälkeen.

Yleisesti suositellaan täydellistä lepoa, jos jalkaa särkee toimenpiteen jälkeen. Mutta kokemukseni mukaan liiallinen paikallaanolo itse asiassa hidastaa toipumista ja jäykistää pohjelihaspumppua. Kevyt kävely vilkastuttaa verenkiertoa turvallisesti, kunhan noudatat kirurgin antamia ohjeita tukisukkien käytöstä. Lisäksi levottomat jalat -oireyhtymästä kärsii 5-10 prosenttia aikuisista, ja sen aiheuttama pakottava tarve liikutella jalkoja sekoitetaan usein varsinaiseen kipuun. ^[3]

Miten erotat vaarattoman lihassäryn vakavammasta oireesta?

Oireen ajoitus, kivun luonne ja se, mikä tilannetta helpottaa, auttavat erottamaan lihasperäisen, verisuoniperäisen ja hermoperäisen säryn toisistaan. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua aina, jos särky jalkasärky öisin on uutta, toistuvaa tai herättää yöunilta.

Muistan erään tapauksen urani alkuvaiheilta, jolloin arvioin potilaan pohjekivun pelkäksi rasitusvammaksi kuuntelematta tarkemmin oireen vuorokausirytmiä. Se oli opettavainen virhe. Potilaan kipu alkoi aina tarkalleen 20 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen, mikä paljasti myöhemmin alkavan verenkiertohäiriön. Sen jälkeen olen aina kysynyt ensimmäisenä: mitä teet, kun kipu iskee?

Seuraavat hälytysmerkit vaativat aina ammattilaisen arviota: Toispuoleinen turvotus ja kuumotus: Voi viitata syvään laskimotukokseen eli veritulppaan, joka vaatii välitöntä tutkimusta. Kipu helpottaa jalkaa riiputtamalla: valtimoiden ahtauma oireet ovat tyypillinen merkki valtimoverenkierron riittämättömyydestä. Ihon värimuutokset tai haavaumat: Sinertävä, kalpea tai ohut iho jalkaterässä kertoo heikentyneestä kudosten hapensaannista. Lihasheikkous tai laaja puutuminen: Viittaa hermopinteeseen selässä tai ääreishermoston häiriöön.

Valtimoperäinen, laskimoperäinen ja hermoperäinen leposärky vertailussa

Tässä on se kriittinen ero, jonka mainitsin alussa: vaikka kaikki kolme syytä aiheuttavat kipua levossa, niiden käyttäytyminen on täysin erilaista.

Valtimoperäinen leposärky

• Terävä tai polttava kipu erityisesti jalkaterässä ja varpaissa
• Yöllä makuuasennossa ja jalkoja koholle nostettaessa
• Jalkojen laskeminen sängyn reunan yli tai pystyasentoon nouseminen
• Vaatii aina kiireellistä tai nopeaa verisuonikirurgista arviota

Laskimoperäinen särky (suonikohjut)

• Tylppä jomotus, paineen tunne ja raskaus erityisesti pohkeissa ja nilkoissa
• Iltaa kohden pitkän seisomisen tai istumisen jälkeen
• Jalkojen nostaminen koholle, kevyt kävely ja lääkinnällinen hoitosukka
• Kiireetön lääkärin arvio, ellei mukana ole äkillistä toispuoleista turvotusta

Hermoperäinen särky

• Sähköiskumainen, pistelevä tai polttava tunne, usein sukka-alueella tai säteillen
• Levossa iltaisin ja öisin, joskus peiton kosketuskin tuntuu epämiellyttävältä
• Kevyt liikehdintä (erityisesti levottomissa jaloissa) tai kohdennettu lääkitys
• Perusterveydenhuollon arvio syyn selvittämiseksi ja oireiden hallitsemiseksi

Mikko, 58: Kun pohjekipu ei ollutkaan pelkkää ikääntymistä

Tamperelainen rakennusmestari Mikko kärsi kuukausia öisestä jalkaterän särystä, jonka hän kuittasi raskaiden työpäivien ja vanhojen työkenkien syyksi. Särky herätti hänet lähes joka yö aamuyön tunteina.

Aluksi Mikko yritti helpottaa oloa nostamalla jalat tyynyjen päälle ja hieromalla pohkeita. Tämä kuitenkin pahensi kipua niin paljon, että hän joutui lopulta istumaan sängyn laidalla jalat lattialla saadakseen nukuttua.

Vaimon kehotuksesta Mikko hakeutui lääkäriin, jossa nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus paljasti alaraajojen valtimoiden ahtauman. Lääkäri selitti, että jalkojen nostaminen esti vähäisenkin veren pääsyn varpaisiin.

Pallolaajennuksen, tupakoinnin lopettamisen ja säännöllisen kävelyharjoittelun ansiosta Mikon yösäryt poistuivat kokonaan kolmessa kuukaudessa, ja hän pystyy jälleen nukkumaan täysiä öitä.

Sari, 44: Suonikohjuleikkauksen jälkeinen yllättävä hermopistely

Helsinkiläinen toimistotyöntekijä Sari kävi lämpökatetrihoidossa vaikeiden suonikohjujen vuoksi. Itse toimenpide sujui hyvin, mutta kolmen viikon kuluttua säären sisäsyrjälle ilmaantui polttavaa leposärkyä.

Sari pelästyi kyseessä olevan vaarallinen veritulppa ja lopetti kaiken liikkumisen kahdeksi viikoksi. Liikkumattomuus kuitenkin jäykisti nilkkaa ja teki jalasta entistä raskaamman tuntuisen iltaisin.

Jälkitarkastuksessa verisuonikirurgi sulki tukoksen pois ultraäänellä ja totesi kyseessä olevan pinnallisen tuntohermon ohimenevä ärsytys toimenpidealueella.

Sari palasi asteittain päivittäisiin kävelylenkkeihin ja käytti tukisukkaa ohjeen mukaan. Hermoperäinen pistely rauhoittui itsestään neljän kuukauden kuluessa.