Mistä leuan naksuminen johtuu?

0 katselukertaa
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt ovat yleisin syy leukanivelen äänille, joista kärsii noin 31 % aikuisväestöstä maailmanlaajuisesti. Suomessa varsinaista hoidon tarvetta on noin 7-9 % väestöstä, ja ongelma on naisilla merkittävästi yleisempi kuin miehissä. Noin 8-31 % aikuisista narskuttelee hampaitaan yön aikana, ja päiväsaikaan puristelua esiintyy 22-30 % väestöstä.
Kommentti 0 tykkäystä

mistä leuan naksuminen johtuu? TMD ja purentaelimistön häiriöt

Purentaelimistön vaivat ja lihasjännitys herättävät monesti huolta, kun mistä leuan naksuminen johtuu nousee puheenaiheeksi arjessa. Tämän ilmiön taustatekijöiden ja yleisten toimintahäiriöiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, milloin oireet vaativat tarkempaa ammattilaisen arviota.

Mistä leuan naksuminen johtuu - lyhyt vastaus

Leuan naksuminen voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä sille useinkaan ole vain yhtä selkeää syytä. Tavallisimmin äänet leukanivelessä johtuvat purentaelimistön toimintahäiriöistä (TMD), purentalihasten jännityksestä, hampaiden narskuttelusta tai nivelvälilevyn sijaintimuutoksista.

Äänet voivat tuntua pelottavilta, mutta ne ovat erittäin yleisiä. Kliinisissä tutkimuksissa jopa 90 % ihmisistä havaitaan jonkinlaisia purentaelimistön muutoksia tai löydöksi[1] ä. Jos naksumiseen ei liity kipua, se on useimmiten täysin vaaratonta. Tilanne vaatii tarkempaa tutkimusta vasta silloin, kun leuka alkaa kipeytyä, jäykistyä tai lukkiutua.

Muistan elävästi oman ensimmäisen kosketukseni tähän vaivaan vuosia sitten. Istuin hiljaisessa kirjastossa syömässä omenaa, kun leuastani kuului niin luja pamaus, että pelkäsin sen murtuneen. Leukaa alkoi särkeä, ja olin aivan varma, että nivel oli pysyvästi vaurioitunut. Paniikki oli valmis. Hammaslääkärissä kuitenkin selvisi, että kyse oli vain stressin laukaisemasta lihaskireydestä, joka oli vetänyt nivelen hieman epätasapainoon. Se oli helpottava mutta herättävä oppitunti siitä, miten herkästi keho reagoi kuormitukseen.

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) ja nivelongelmat

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt, joista käytetään lääketieteellistä lyhennettä TMD, ovat yleisin syy leukanivelen äänille. Tilastojen valossa noin 31 % aikuisväestöstä kärsii TMD-vaivoista maailmanlaajuisesti. Suomessa varsinaista hoidon tarvetta arvioidaan olevan noin 7-9 % väestöstä, ja ongelma on naisilla merkittävästi yleisempi kuin miehillä. [3]

Kun leuka naksuu suuta avatessa tai sulkiessa, kyse on usein leukanivelen sisäisestä mekaanisesta ilmiöstä, tarkemmin sanottuna nivelvälilevyn (diskus) paikaltaanmenosta. Normaalisti tämä pieni rustoinen levy liukuu pehmeästi luupintojen välissä. Jos leukanivelen toimintahäiriö oireet tai purentalihakset ovat kireät tai leukanivelen kapseli on löysä, välilevy voi luiskahtaa eteenpäin nivelnastan edelle.

Kun avaat suusi - esimerkiksi haukotellessa tai syödessä - nivelnasta joutuu hyppäämään takaisin tämän eteen siirtyneen välilevyn päälle. Tämä hyppäys aiheuttaa tyypillisen naksahduksen tai napsahduksen. Joskus välilevy voi liikkua niin paljon, ettei se enää palaudu paikalleen, jolloin leuka saattaa lukkiutua tai suun avaaminen rajoittuu huomattavasti.

Lihasjännitys ja bruksismi naksumisen taustalla

Aina naksumisen syy ei ole itse nivelessä, vaan sitä ympäröivissä kudoksissa. Purentalihasten jännitystilat voivat vetää alaleukaa virheelliseen linjaan, mikä muuttaa nivelen normaalia liikerataa. Erityisen suuri rooli tässä on hampaiden narskuttelulla ja leukojen yhteen puremisella, jota kutsutaan bruksismiksi.

Noin 8-31 % aikuisista narskuttelee hampaitaan yön aikana, ja päiväsaikaan tapahtuvaa leukojen kiristelyä esiintyy noin 22-30 % väestöstä.[4] Tämä jatkuva, usein tiedostamaton puristus ylikuormittaa purentalihaksia. Lihakset väsyvät ja menevät kuona-aineiden kertyessä jumiin, mikä tuntuu leuan jäykkyytenä aamuisin. Pitkään jatkuessaan tämä epätasapaino alkaa kuluttaa myös itse leukaniveltä ja voi johtua aiheuttamastaan leuan naksuminen ja kipu -tilasta.

Purentalihaksemme ovat suhteessa kokoonsa kehon voimakkaimpia lihaksia, ja ne reagoivat herkästi henkiseen kuormitukseen. Kun stressitaso nousee, puremme hampaat yhteen - joskus kirjaimellisesti. Tämä staattinen jännitys heijastuu usein myös niska-hartiaseudulle, aiheuttaen sitkeää päänsärkyä ja jopa korvakipuja.

Miten erottaa vaaraton naksuminen hoitoa vaativasta?

Tämä seuraava asia yllättää ja rauhoittaa useimpia ihmisiä: pelkkä leuan naksuminen ilman muita oireita vaatii harvoin mitään radikaaleja hoitotoimenpiteitä. Nivelääniä esiintyy jossain elämänvaiheessa jopa puolella väestöstä, ja usein ne häviävät itsestään ajan myötä.

On kuitenkin olemassa selkeitä merkkejä, jolloin onko leuan naksuminen vaarallista ja vaatii tarkempaa suhtautumista. Jos huomaat jotakin seuraavista oireista, on suositeltavaa hakeutua asiantuntijan arvioon: Kipu ja särky: Naksumiseen liittyy selkeää kipua leukanivelessä, kasvoilla, ohimoilla tai korvan alueella. Liikerajoitukset: Suun avaaminen on vaikeaa, leuka tuntuu jäykältä tai suu ei aukea normaalisti (normaali avaus on vähintään 40 millimetriä). Lukkiutuminen: Leuka jää jumiin joko suuta avatessa tai sulkiessa, tai se täytyy kutkutella käsin oikeaan asentoon. Äänen muuttuminen rahinaksi: Naksumisen sijaan nivelestä kuuluu hankaavaa tai rahisevaa ääntä (krepitaatio), mikä voi viitata nivelen kulumiseen eli artroosiin.

Jos leuan oireet mietityttävät enemmän, lue lisää aiheesta Mistä leukakipu johtuu?

Leuan naksumisen ja TMD-vaivojen hoitovaihtoehdot

Purentaelimistön ongelmien ja leuan naksumisen hoitoon on saatavilla monia eri menetelmiä. Hoidon valinta riippuu aina oireiden vaikeusasteesta ja niiden aiheuttajasta. Lähes kaikissa tapauksissa aloitetaan kevyillä, peruutettavilla menetelmillä.

Omahoito ja liikeharjoitukset

• Tehdään säännöllisesti leuan rentoutus- ja venytysharjoituksia, vältetään sitkeitä ruokia ja käytetään tarvittaessa lämpö- tai kylmäpakkauksia

• Täysin ilmainen, turvallinen ja helposti kotona toteutettava menetelmä, jolla saadaan usein hyvä vaste

• Lihasjännityksen laukaiseminen, leuan liikeratojen normalisointi ja kivun lievitys

Purentakiskohoito

• Hammaslääkäri valmistaa yksilöllisen, yleensä muovisen kiskon, jota käytetään hampaiden päällä öisin narskuttelun estämiseksi

• Erittäin tehokas suojaamaan hampaita halkeamilta ja vähentää monilla aamuisia päänsärkyjä sekä lihaskireyksiä

• Hampaiden suojaaminen kulumiselta, purentavoimien tasaaminen ja leukanivelen kuormituksen vähentäminen

Fysioterapia ja manuaalinen hoito

• Erikoistunut fysioterapeutti käsittelee ja hieroo purentalihaksia sekä suun sisä- että ulkopuolelta ja ohjaa täsmäharjoitteita

• Tarjoaa nopeaa helpotusta pahoihin lihasjumeihin ja auttaa korjaamaan laajemmat ryhtivirheet, jotka voivat ylläpitää vaivaa

• Puremalihasten, niska-hartiaseudun ja kaulan alueen toimintahäiriöiden sekä kireyksien hoito

Purentavaivojen hoidossa ensisijainen suositus on aina konservatiivinen ja peruutettavissa oleva hoito, sillä noin 80-90 % potilaista saa näistä menetelmistä riittävän avun.[5] Omahoito ja fysioterapia sopivat erinomaisesti lihasperäisiin ongelmiin, kun taas purentakisko on paras ratkaisu yölliseen narskutteluun. Raskaampia ja peruuttamattomia hoitoja, kuten kirurgiaa tai hampaiston laajaa hiomista, tarvitaan vain erittäin harvoin.

Harrin matka leukanivelvaivojen kanssa: Kireydestä rentouteen

Harri, 34-vuotias ohjelmoija Helsingistä, kärsi kuukausia jatkuneesta leuan voimakkaasta naksumisesta ja sitkeästä ohimopäänsärystä. Istumatyön tuoma stressi ja hampaiden tiedostamaton yhteen pureminen pahensivat tilannetta viikko viikolta.

Ensimmäisenä ratkaisuna Harri yritti vain sitkeästi hieroa omia poskiaan ja venyttää suutaan väkisin auki aina naksumisen kuuluessa. Tämä omatoiminen ja liian raju repiminen kuitenkin vain ärsytti niveltä entisestään, jolloin leuka alkoi särkeä myös syödessä.

Käännekohta tapahtui asiantuntevan hammaslääkärin vastaanotolla, joka selitti Harrille naksumisen mekanismin ja kielsi nivelen väkivaltaisen provosoimisen. Harri ymmärsi, että pelkän venyttämisen sijaan leukanivelen ympärille tarvittiin rentoutta ja hallittua liiketottumusta.

Harri sai yökäyttöön purentakiskon ja alkoi tehdä päivittäin kevyitä, ohjattuja kielen asennon rentoutusharjoituksia. Kuukauden kuluessa aamupäänsäryt loppuivat kokonaan, leuan liikerata tasoittui ja häiritsevä pamaus muuttui tuskin huomattavaksi, pehmeäksi naksahdukseksi.

Lopetus ja pääkohdat

Naksuminen ilman kipua on yleensä vaaratonta

Jos leuan naksumiseen ei liity särkyä tai leuan jumiutumista, kyseessä on useimmiten hyvänlaatuinen ilmiö, joka ei vaadi kalliita hoitoja.

Stressi ja bruksismi ovat merkittäviä taustatekijöitä

Hampaiden narskuttelu ja leukojen yhteen pureminen stressaavissa elämäntilanteissa ylikuormittavat purentalihaksia ja voivat vetää leukanivelen epätasapainoon.

Suosi aina keveitä ja peruutettavia hoitomuotoja

Noin 80-90 % purentavaivoista kärsivistä saa täyden avun helpoista menetelmistä, kuten omahoidosta, fysioterapiasta tai purentakiskosta.

Erityistapaukset

Onko leuan naksuminen vaarallista?

Pelkkä leuan naksuminen tai napsuminen ei ole vaarallista, jos siihen ei liity kipua, särkyä tai suun avaamisen rajoittumista. Se on hyvin yleinen nivelääni, joka johtuu useimmiten nivelvälilevyn pienestä liikahtamisesta paikaltaan.

Miksi leuka naksuu erityisesti syödessä tai haukotellessa?

Syödessä ja haukotellessa alaleuka tekee laajimmat liikkensä, jolloin leukanivelen nasta joutuu liukumaan pitkälle eteenpäin. Jos nivelvälilevy on siirtynyt hieman paikaltaan, nivelnasta hyppää sen yli näissä ääriasennoissa, mikä aiheuttaa naksahduksen.

Minkä lääkärin tai asiantuntijan puoleen pitäisi kääntyä leuan naksumisen vuoksi?

Ensisijainen osoite leuan naksumisen ja purentavaivojen tutkimiseen on hammaslääkäri. Hammaslääkäri osaa arvioida purennan, hampaiden kulumisen ja valmistaa tarvittaessa purentakiskon. Myös purentaelimistön vaivoihin (TMD) erikoistunut fysioterapeutti on erinomainen apu lihaskireyksien hoidossa.

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleisen tiedon tarjoamiseen eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää diagnoosia tai hoitosuositusta. Jokaisen ihmisen purentaelimistö ja oireet ovat yksilöllisiä. Jos kärsit voimakkaasta leukakivusta, suun avausrajoituksesta tai leuan lukkiutumisesta, hakeudu aina hammaslääkärin tai lääkärin arvioon oikean hoidon varmistamiseksi.

Lähdeviite

  • [1] Terveyskirjasto - Kliinisissä tutkimuksissa jopa 90 % ihmisistä havaitaan jonkinlaisia purentaelimistön muutoksia tai löydöksiä
  • [3] Terveyskirjasto - Suomessa varsinaista hoidon tarvetta arvioidaan olevan noin 7-9 % väestöstä, ja ongelma on naisilla merkittävästi yleisempi kuin miehillä
  • [4] Terveyskirjasto - Noin 8-31 % aikuisista narskuttelee hampaitaan yön aikana, ja päiväsaikaan tapahtuvaa leukojen kiristelyä esiintyy noin 22-30 % väestöstä
  • [5] Terveyskirjasto - Purentavaivojen hoidossa ensisijainen suositus on aina konservatiivinen ja peruutettavissa oleva hoito, sillä noin 80-90 % potilaista saa näistä menetelmistä riittävän avun