Mitä jos ruumiinlämpö on 35?

Mikä on vaarallinen alilämpö?

Vaarallinen alilämpö, eli hypotermia, tarkoittaa kehon lämpötilan laskua alle 35 °C. Se on hengenvaarallinen tila, joka voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin. Jos kehon lämpötila laskee alle 30 °C, tajunta katoaa. Lämpötilan laskiessa alle 25 °C, seurauksena on kuolema. Suomessa kuolee kymmeniä ihmisiä vuosittain alilämpöön.

Ennen kuin opin tämän kaiken faktoista, koin itse melkein sen miltä tuntuu kylmässä menettää otteensa todellisuudesta. Se oli viime talvena, maaliskuun alkua, olin yksin Käsivarren erämaassa. Lähdin aamulla, keli oli kiva, aurinko paistoi, mutta luvattu tuuli nousi iltapäivällä ihan jäätäväksi. Olin suunnitellut pienen päiväreissun, mutta eksyin pahasti.

Puhelimen akku hyytyi kylmässä, eikä karttasovellus toiminut. Hanskat kastuivat, kun yritin repiä laavusta puuta. Kosteus ja tuuli, se on petollinen yhdistelmä. Ensin tuli sellainen raastava kylmyys, kädet muuttuivat tunnottomiksi, ei oikein saanut enää sormiin voimaa. Tuntui, että olin ihan jäässä, mutta jotenkin päässä pyöri, että ei tässä mitään.

Sitten se alkoi, se sekavuus. Mietin, miksi en pystynyt päättämään, menisinkö oikealle vai vasemmalle. Kävely oli hidasta ja horjuvaa. Muistan ajatelleeni, että eipä ole kiire minnekään. Sellainen välinpitämättömyys iski. Se pelotti jälkikäteen eniten, kun tajusin, että olin ollut todella vaarassa, mutta siinä hetkessä olin vain rauhallinen. Onneksi löysin lopulta takaisin ladulle ja mökille.

Sillä kertaa pääsin onnellisesti perille. Jalkani olivat melkein jäätyneet, ja kesti pitkään ennen kuin tunto palasi kokonaan. Se kokemus opetti kovaa kautta. Nyt tiedän, että oikeasti vaarallinen alilämpö on paljon petollisempi kuin luulet. Se vie kyvyn ajatella selkeästi ja tehdä järkeviä päätöksiä, mikä tekee siitä niin tappavan.

Hypotermian riskitekijät

• Liian vähäinen tai märkä vaatetus: Varsinkin tuulisessa ja kosteassa säässä kehon lämpö katoaa nopeasti.
• Väsymys ja uupumus: Keho ei pysty säätelemään lämpöä yhtä tehokkaasti, kun voimavarat ovat vähissä.
• Nestehukka: Vaikuttaa kehon lämmönsäätelyyn heikentävästi.
• Tietyt sairaudet ja lääkkeet: Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, tietyt rauhoittavat lääkkeet voivat altistaa.
• Alkoholin ja huumeiden käyttö: Ne laajentavat verisuonia, kiihdyttävät lämmönluovutusta ja heikentävät arvostelukykyä.
• Vanhukset ja pienet lapset: Heidän kehon lämmönsäätelynsä on luonnostaan heikompaa.

Hypotermian oireita (paitsi lämpötila)

• Lievä hypotermia (32-35 °C): Voimakas vapina, kylmänhun tunne, tahaton liikehdintä, heikentynyt arviointikyky, kalpeus.
• Keskivaikea hypotermia (28-32 °C): Vapina lakkaa, lihasjäykkyys, sekavuus, puheen sammaltaminen, hidastunut sydämen syke ja hengitys, tajunnantason lasku.
• Vaikea hypotermia (alle 28 °C): Tajuttomuus, pupillien laajeneminen, sydämen rytmihäiriöt, hengityksen heikkeneminen tai pysähtyminen, kliininen kuolema.

Mitä tehdä, jos epäilet hypotermiaa? (Ensiapu)

• Soita hätänumeroon 112. Kerro tilanne selkeästi ja pysy linjalla ohjeita odottaen.
• Siirrä henkilö lämpimään ja tuulettomaan paikkaan. Jos mahdollista, pois kylmältä alustalta, esimerkiksi maasta.
• Poista märät vaatteet ja peittele kuivilla, lämpimillä peitoilla tai vaatteilla. Käytä lämpimän eristyksenä mitä tahansa saatavilla olevaa materiaalia.
• Tarjoa lämmintä, sokeripitoista juotavaa, jos henkilö on tajuissaan ja pystyy nielemään. Ei alkoholia tai kofeiinia, sillä ne voivat pahentaa tilaa.
• Vältä hieromista tai äkkinäisiä liikkeitä. Ne voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.
• Seuraa elintoimintoja. Jos tajuttomana, aseta kylkiasentoon. Jos hengitys pysähtyy, aloita paineluelvytys välittömästi.

Mikä on liian matala ruumiinlämpö?

Hypotermia: ruumiinlämpö alle 34 astetta. Elimistö turtuu. Mieli horjuu. Päätökset muuttuvat järjettömiksi.

• Nykytila: Kehon keskilämpötila laskee vaarallisesti.
• Oireet: Sekavuus, tuntohäiriöt, motoriikan heikkeneminen.
• Riski: Lämpötilan laskiessa kriittisesti elintoiminnot heikkenevät. Tavoite: lämpö ylös. Nopeasti.

Voiko ruumiinlämpö olla 34?

Yöllä tuntuu hiljaiselta. Ajatukset pyörii... 34 astetta on liian matala. Ihmisen normaalilämpö on lähellä 37 astetta, sen tiedän.

On totta, että jokainen on erilainen. Joku voi olla vähän viileämpi, toinen taas kuumempi. Se ei ole ihme.

• Yksilöllinen vaihtelu on suurta. Ei ole yhtä oikeaa numeroa.
• Lämpötila muuttuu päivän mittaan. Pieni heitto on normaalia.

Mutta jos ruumiinlämpö on 34 astetta, se on jo hypotermiaa. Siihen pitää suhtautua vakavasti. Sitä ei pidä sekoittaa normaaliin vaihteluun.

Olen lukenut, että jopa puolen asteen muutos voi tuntua. Päivän aikana se voi nousta ja laskea. Se on luonnollista. Mutta 34, se on jotain muuta. Se ei tunnu oikealta. Sellainen kylmyys... se saa miettimään. Miksi keho reagoisi niin? Onko se merkki jostain syvemmästä? En tiedä. Vain mietin.

Mikä luokitellaan alilämmöksi?

Alilämpö määritellään kehon lämpötilaksi alle 36,5 °C. Tässä tilassa kehon normaali lämmönsäätelyjärjestelmä pettää, eikä se pysty ylläpitämään tasapainoista sisälämpötilaa. Kyseessä ei ole niinkään yksittäinen sairaus kuin oire monenlaisista syistä, joista jotkin ovat itsestään selviä ja toiset taas kätketympiä.

• Perustaso: Jos katsotaan fysiologista näkökulmaa, normaali ruumiinlämpö ihmisellä on noin 37 °C. Tästä alle meneminen, varsinkin jos se on jatkuvaa tai siihen liittyy muita oireita, on syytä ottaa vakavasti. Vaikka yksilöllistä vaihtelua toki on, 36,5 °C on yleisesti hyväksytty raja-arvo, jonka alittuminen viittaa alilämpöön.

• Oirekirjo: Alilämpöön liittyy tyypillisesti vilunväristyksiä, jotka ovat kehon yritys tuottaa lämpöä lihasten supistumisen avulla. Lisäksi väsymys on yleinen oire, sillä keho kuluttaa energiaa yrittäessään lämmetä. Heikkous tai yleinen voimattomuus voi myös seurata, kun kehon aineenvaihdunta hidastuu.

Alilämmön taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, joista on hyvä olla tietoinen. Syvemmälle sukeltaessa huomataan, että kyse voi olla esimerkiksi:

• Ympäristötekijöistä: Pitkäaikainen altistuminen kylmälle ilman riittävää suojaa on ilmeisin syy. Tässä ei ole mitään syvällistä filosofiaa, vain puhdasta fysiikkaa ja termodynamiikkaa – jos ulkopuolinen lämpötila on matalampi kuin kehon, lämpöä siirtyy pois.

• Hormonaalisista muutoksista: Kilpirauhasen vajaatoiminta on klassinen esimerkki, jossa aineenvaihdunta hidastuu ja kehon kyky tuottaa lämpöä heikkenee. Tämä onkin jo vähän kiinnostavampaa, miten pienet hormonitasapainon heilahtelut voivat vaikuttaa niin perustavanlaatuiseen toimintoon kuin ruumiinlämmön säätelyyn.

• Ravinnonsaannin puutteista: Riittämätön energiansaanti tai tietyt vitamiinien ja kivennäisaineiden puutokset voivat vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siten lämmönsäätelyyn. Keholla ei yksinkertaisesti ole polttoainetta.

• Sairauksista: Tietyt infektiot, neurologiset sairaudet tai jopa jotkin lääkkeet voivat häiritä kehon lämmönsäätelykeskusta aivoissa. Tässä miettii, kuinka herkkä järjestelmä kehomme on ja miten monimutkainen se on. Yksi pieni häiriö voi kaataa koko systeemin.

Jos alilämpö on toistuvaa tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita, on ehdottomasti syytä kääntyä lääkärin puoleen. Kyse voi olla jostain vaarattomasta, mutta yhtä hyvin jostain, mikä vaatii hoitoa. On helppo sivuuttaa oireita, mutta joskus juuri ne pienet merkit kertovat isommasta asiasta. Filosofinen pohdinta: Onko oireiden jättäminen huomiotta oman elämän vaalimisen laiminlyöntiä? No, todennäköisesti on.

Miksi kuumemittari näyttää alilämpöä?

Tuttu juttu toi alilämmön näyttävä kuumemittari. Kerran oli sellainen tilanne viime syksynä, joulukuun kylmillä. Olin täysin varma, että sain flunssan. Päätä jomotti ja koko kroppaa kolotti, mutta se hiton mittari näytti jotain 35,8 astetta. Ihan kuin olisin jäätelöbaarista juuri tullut.

Olin ihan turhautunut. Yritin sitä sitten niin kuin ohjeissa sanotaan, kainaloon ja pitämään tiukasti kiinni. Hiki tosiaan valui siinä kainalossa, sitä en tajunnut silloin. Kai se sitten sekoitti sen mittarin jotenkin. Laitoin sen takaisin paikalleen ja sama juttu, alilämpöä vaan. Oli pakko jättää se mittari silloin omaan arvoonsa ja menin vaan peiton alle lepäämään. Sitten pari päivää myöhemmin se tuntui jo paremmalta, mutta se mittari oli kyllä ihan mysteeri silloin. Se oli sellainen digitaalinen, uudehkon näköinenkin. Että kai nekin voi mennä rikki.

Tässä muutama juttu, miksi kuumemittari voi näyttää alilämpöä:

• Mittarin vika: Itse laite voi olla rikki tai sen anturi voi olla viallinen.
• Väärä asetus: Mittari ei ole kunnolla kiinni kainalossa tai muussa mittauskohdassa.
• Kosteus: Kainalo on hikinen, ja kosteus voi vaikuttaa mittaustulokseen negatiivisesti.
• Mittauspaikka: Eri mittauspaikoissa (kainalo, suu, peräsuoli) saadut lukemat ovat erilaisia. Kainalosta mitattu on usein hieman alhaisempi.
• Ympäristön lämpötila: Jos itse olet ollut kylmässä ympäristössä juuri ennen mittausta, se voi heijastua lukemaan.

Se tunne oli todella ärsyttävä, kun tunsi itsensä sairaaksi mutta mittari väitti muuta. Teki mieli heittää se seinään. Pitää muistaa ensi kerralla, että tarkistaa sen kainalon kuivuuden kunnolla.

Onko 35.3 alilämpö?

35.3 astetta ei ole alilämpöä. Kehon normaali lämpötila on yksilöllinen. Se liikkuu yleensä 35,5–37,5 celsiusasteen välillä.

• Aamulämpö: Useimmilla yläraja on 36,5–37,5 astetta.
• Normaali vaihtelu: Lämpötila vaihtelee päivän mittaan ja yksilöiden välillä.

Mikä on matala ruumiinlämpö?

Matala ruumiinlämpö viittaa kehon lämpötilaan, joka on alle 36,0 celsiusastetta. Vaikka "alilämpö" ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, termiä käytetään kuvaamaan tätä tilaa. Se ei automaattisesti merkitse sairautta tai ongelmaa.

Meillä on usein kapea käsitys "normaalista" kehon lämpötilasta, ajatellaan vaikkapa 37,0°C:ta. Totuus on, että normaali ruumiinlämpö vaihtelee paljon yksilöllisesti. Joidenkin ihmisten peruslämpö on luonnostaan hieman matalampi. Oma lämpöni on yleensä 36,2–36,5°C ilman kuumetta, ja se on aina ollut minulle ihan normaalia. Miten kiehtovaa onkaan, että jokainen keho on kuin oma ekosysteeminsä.

Yksilölliset erot ja monet ulkoiset sekä sisäiset tekijät vaikuttavat kehon lämpötilaan merkittävästi. Tässä joitakin yleisiä tekijöitä:

• Vuorokausirytmi: Lämpötila on tyypillisesti matalimmillaan varhaisin aamutunnein.
• Ikä: Iäkkäillä ja hyvin pienillä lapsilla voi olla matalampi peruslämpö.
• Hormonaaliset muutokset: Naisilla lämpötila voi vaihdella kuukautiskierron mukaan.
• Ympäristö: Kylmälle altistuminen luonnollisesti laskee kehon lämpötilaa.

Usein kiinnitämme huomiota vain kuumeeseen, eli lämpötilan nousuun. Kuitenkin myös lasku on huomioitava. Lievä matala ruumiinlämpö, ilman selkeää syytä kuten kylmettymistä tai hypotermiaa, ei yleensä ole vaarallista tai huolestuttavaa. Se on monelle yksilölle yksinkertaisesti normaali tila, oma peruslämpö. Ei kannata panikoida heti, jos mittari näyttää alle 36.

Toisinaan matala ruumiinlämpö voi kuitenkin olla merkki vakavammasta ongelmasta. Esimerkiksi hypotermia on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä hoitoa. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) voi laskea peruslämpöä. Tässä kohtaa analyytikko minussa herää – on tärkeää erottaa oma normaali vaihtelu todellisesta terveysongelmasta. Jos olo on huono tai epätavallinen, lääkärin arvio on aina paikallaan.

Kehomme on uskomaton järjestelmä. Se pyrkii jatkuvasti homeostaasiin, eli sisäiseen tasapainoon. Lämpötilan säätely on yksi hienoimmista esimerkeistä tästä kyvystä. Se, että meillä on joustava toleranssialue yhden tarkan numeron sijaan, kertoo järjestelmän sopeutumiskyvystä. Keho ei ole robotti, joka toimii yhdellä parametrilla. Se on monimutkainen ja älykäs kokonaisuus.