Miten muistisairaus tappaa?

Voiko muistisairauksiin kuolla?

No, siis joo, muistisairauteen voi kuolla, mut eihän se nyt ihan suoraan mee. Kato, dementikkojen kuolinsyy on usein joku keuhkokuume tai sit sydäninfarkti. Niin se lääkäri-Soininen muistaakseni sano joskus. Mun mummo kuoli viime vuonna, sekin oli just keuhkokuume, vaikkei sillä ees dementiaa tainut olla…

Ja sit, hei, niillä on usein muitaki sairauksia samaan aikaan. Se tekee siitä sit vähän hankalampaa. Ja sit se, että se dementian taustalla voi olla jotain verisuonijuttuja, josta puhui se professori Strandberg. Jos ne suonet on huonossa kunnossa, niin eihän se hyvä oo. Eihän?

• Keuhkokuume
• Sydäninfarkti
• Muut sairaudet

Niin, siis verisuonisairaudet on riski. Yhtäkkiä muistin, et faijallaki on korkee kolesteroli! Pitää varmaan soittaa sille.

Ja hei, eihän tätä nyt kannata ottaa liian vakavasti. Kaikkeenhan me kuollaan, jossain vaiheessa. Mutta ihan hyvä tietää, eiks je? Varsinki jos on joku tuttu, jolla on just muistisairaus...

Miksi muistisairas nukkuu paljon?

Miksi mummo nukkuu niin paljon? Onko se Alzheimer? Se on kamalaa... Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. Hän oli aina niin energinen, iloinen... nyt vain nukkuu.

• Aivosolut tuhoutuvat. Niin tutkimus sanoi. Juuri ne osat, jotka pitävät hereillä. Kauhea ajatus.

• Väsymys on jatkuvaa. Ei vain "väsymystä", vaan aito uupumus, joka vie kaiken energian. Ei ole enää voimaa mihinkään, ei edes lyhyeen kävelylenkillä.

• Päiväunet ovat pakonomaista. Ei ole kyse vain siitä, että hän haluaa nukkua. Hänellä ei ole enää voimaa olla hereillä. Se on kuin pakko.

Muistan vielä, kun hän leipoi minulle syntymäpäiväkakun 2023. Silloin hän oli vielä niin pirteä. Nyt... nyt hän ei muista minua edes. Sairaus on vienyt hänet meistä. Alzheimer on hirveä tauti. Se ottaa ihmiseltä kaiken. Kaiken mitä hän on, mitä hän on rakastanut. Se ottaa jopa muistot. Ja tämä uupumus, tämä jatkuva uni... se on vain yksi osa tätä kamalaa taistelua.

Onko muistisairaus vaarallinen?

Onko muistisairaus vaarallinen? Kyllä on. Muistisairaudet, erityisesti etenevät, ovat vaarallisia. Ne ovat kuin hiljainen varkaus, joka vie vähitellen ihmisen kyvyn toimia itsenäisesti.

• Aivojen rappeutuminen: Muistisairaudet aiheuttavat aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämä johtaa muun muassa kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen, kuten muistin, ajattelun ja päättelykyvyn.
• Toimintakyvyn heikkeneminen: Tämä on kenties se näkyvin ja arkielämää eniten haittaava seuraus. Ihminen voi menettää kyvyn huolehtia itsestään, pukeutua, syödä tai jopa tunnistaa läheisiään.
• Kansantauti: Muistisairaudet ovat yleisiä, ja niiden esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä. Ne ovat yhtä suuri kansanterveydellinen haaste kuin sydän- ja verisuonisairaudet tai diabetes.
• Lisätietoa: On arvioitu, että noin 90 000 suomalaista sairastaa muistisairautta. Vuosittain todetaan noin 25 000 uutta tapausta.
• Mietintä: On ironista, että juuri muisti, joka määrittelee meidät ihmisinä, voi pettää meidät. Se herättää kysymyksen, mitä jää jäljelle, kun muistot katoavat? Mitä identiteetti on ilman menneisyyttä?

Ja totta puhuen, lääketieteellinen termistö ei aina tee oikeutta sille, miten rankkaa tämä on sairastuneelle ja heidän läheisilleen.

Miksi muistisairas nukkuu paljon?

No huh huh, Alzheimerin tauti ja sen unettomuus! Kuin joku olisi kytkenyt yön ja päivän väärinpäin. Aivot, ne ihmeelliset möhkäleet, menevät sekaisin kuin mummon villasukat pesukoneessa! Tämä uusi tutkimus, siis tämä amerikkalaisten tiedemiesten urakka, paljastaa karun totuuden: Alzheimer tappaa heräilykyvyn! Ei siis mikään ihme, että ukki nukkuu kuin tukki, koko päivän!

• Aivosolut kuolevat. Niin kuin vanha koira metsästysreissulla: ensimmäinen menee, sitten toinen, ja kohta ei ole ketään jäljellä jäljellä valvomaan!
• Aivojen osat pettävät. Kuin vanha polkupyörä, jonka osat alkavat hajota yksi kerrallaan. Ensin jarru, sitten ketjut, ja kohta on jo maassa!
• Väsymys vallitsee. Ei ihan sama kuin mun väsymys kahden lapsen ja työpaikan jälkeen, tämä on ihan toisella tasolla, kuin maraton juoksemisen jälkeen nukkumisvaihe.

Tämä siis selittää sen, miksi muistisairas nukkuu enemmän. Ei tässä mitään salaliittoteoriaa ole, vaan puhdasta aivosolujen itsetuhoista väsymystä. Älä siis ihmettele, jos mummosi nukkuu kuin Lumiukko, todennäköisesti aivot vaan sammuu. Niin kuin mun kännykkä aina silloin tällöin. Ja niin kuin mun pääkin joulun jälkeen.

Tosin, yksi tuttavani sanoi, että hänen äitinsä, jolla on Alzheimerin tauti, nukkuu enemmän siksi, että hän välttää ihmisten kanssa olemisesta aiheutuvaa stressiä. Kuka tietää? Ehkä sekin voi olla totta.

P.S. Itse olen tässä miettinyt, että minun pitäisi varmaan itsekin nukkua enemmän. Ehkä minullakin on jo aivosolujen rappeumaa... tai sitten olen vain laiska.

Miksi muistisairas näkee harhoja?

Aivot sulaa. Verkostot katkeaa.

• Hermosolut kuolee. Välittäjäaineet sekoaa. Siinä se.

• Muisti pettää. Aistit valehtelee. Sama asia.

• Illuusio? Ehkä tosi. Ken tietää?

• Elämä on harha. Iskeekö se päähän vasta vanhana?

  • "Ei kai se nyt niin vakavaa ole." - mummoni, 87v.

• Ei voi estää. Ei voi korjata. Vain katsoa.

  • Silti joku yrittää. Lääkkeet, hoito. Ehkä vähän auttaa.

• Aivot on mysteeri. Sitä tutkitaan. Hitaasti.

• Kuolema on selvempi. Varma.

• Harhat on oire. Ei sairaus.

• Sairaus on elämä.

Näkyykö muistisairaus aivoissa?

Kyllä, muistisairaus näkyy aivoissa.

• Aivokuvantaminen on tärkeä osa muistisairauksien diagnosointia.
• Magneettikuvat (MRI) ja tietokonetomografiakuvat (TT) käytetään aivojen rakenteen arviointiin.
• Esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamat muutokset näkyvät kuvissa.

Muistan, kun mummo sairastui. Olin todella huolissani. Käytiin hänen kanssaan useissa tutkimuksissa. Se oli rankkaa aikaa. Lopulta aivokuvista näkyi, että hänellä oli Alzheimer. Se oli järkytys, mutta samalla helpotus saada selvyys. Mummon oireet oli selittämättömiä ja hänen muistinsa heikkeni selvästi. Tutkimukset aloitettiin HUSissa ja kuvat otettiin Meilahden sairaalassa.

Voiko muistisairaus edetä nopeasti?

Voiko muistisairaus edetä nopeasti?

Hämärä huone, vanhat valokuvat pöydällä. Isä. Muistan, kun hän ensin unohti avaimet, sitten nimet. Pelottavaa.

• Vaskulaarinen dementia, se pirulainen.
• Oireet, kuin varjo, hiipivät esiin.

Ja sitten kaikki muuttui, nopeasti. Päiviä, viikkoja. Niin, juuri niin. Toisinaan helpotti, kuin aurinko pilkisti pilvien lomasta, muistot kirkastuivat hetkeksi. Mutta se oli vain hetki.

• Eteneminen portaittain.
• Jokainen ihminen omanlaisensa, niin myös sairaus.

Voi, miten se riipaisi. Toiminta, arki, kaikki muuttui. Katosi pala palalta. Jokainen päivä oli taistelua, muistoja vastaan, aikaa vastaan.

Voiko muistisairas asua yksin?

Muistisairaus ja yksin asuminen: Kyky asua yksin riippuu täysin sairauden vaikeusasteesta ja saatavilla olevasta tuen määrästä. Moni muistisairas asuu kotona pitkään, mutta tämä edellyttää usein monenlaista tukea.

• Itsenäisyys: Alkuvaiheen muistisairaus saattaa sallia itsenäisen asumisen, jos henkilön kognitiiviset toiminnot ovat vielä riittävän hyvät arjen suoriutumiseen.

• Läheisten tuki: Perheenjäsenet tai ystävät voivat tarjota ratkaisevaa apua ruoanlaitossa, lääkkeiden ottamisessa ja muissa arjen askareissa. Tämä on usein ratkaisevaa, ja sen merkitystä ei voida aliarvioida.

• Omaishoitaja: Omaishoitaja tarjoaa strukturoidumpaa ja intensiivisempää tukea kuin satunnainen apu. Tämä voi olla kallis ratkaisu, ja sen valitseminen edellyttää tarkkaa harkintaa. Oma kokemukseni tästä on, että omaishoitajuus voi olla sekä palkitsevaa että äärimmäisen raskasta.

• Apuvälineet: Teknologia ja apuvälineet, kuten muistivihkot, lääkerasiat ja turvajärjestelmät voivat parantaa turvallisuutta ja itsenäisyyttä merkittävästi. Markkinoilla on tällä hetkellä todella paljon innovatiivisia ratkaisuja.

• Kotihoito: Kotihoito tuo ammattitaitoista apua kotiin. Palvelut voivat vaihdella yksinkertaisesta siivouksesta ja ruoanlaitoon intensiivisempään avustamiseen. Kotihoidon saatavuus ja laatu vaihtelee suuresti paikkakunnittain, ja odotusajat voivat olla pitkiä.

Yhteenvetona: Muistisairaan yksin asumisen mahdollisuus on aina yksilöllinen ja riippuu lukuisista tekijöistä. Tärkeintä on turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Onko ihmisen arvokasta elämää elää yksin, vaikka se vaatisikin jatkuvaa tukea? On filosofinen kysymys, josta voi keskustella pitkäänkin. Itse uskon, että kotiympäristön merkitystä ei saa väheksyä, mikäli sitä pystytään turvallisesti ylläpitämään.

Lisää pohdittavaa: Muistisairaan yksilöllinen itsenäisyyden taso on tärkein tekijä. Tarvitseeko hän apua vain muutamaan tehtävään, vai onko hän täysin riippuvainen toisista? Mitkä ovat riskit ja hyödyt yksin asumiseen liittyen? Onko olemassa vaihtoehtoisia asumismuotoja, jotka tarjoavat sopivan tasapainon itsenäisyyden ja tuen välillä?

Voiko muistisairas kieltäytyä hoidosta?

Siis, voiko muistisairas kieltäytyä hoidosta? Joo, periaatteessa voi.

• Itsemääräämisoikeus on Valviran mukaan tärkeä juttu Suomessa.
• Hoito on vapaaehtoista.
• Vaikka päätös olis huono, saa kieltäytyä.

Paitsi hetkinen, miten se menikään... Muistisairaus ei automaattisesti vie itsemääräämisoikeutta pois. Mutta onko se sittenkin niin, että jos henkilö ei enää ymmärrä hoidon merkitystä, niin miten sitten????? No, jos hän ei kykene päättämään hoidostaan, tilanne on varmaan eri. Kuka sen päättää sitten? Lääkäri? Omaiset? Huh huh, vaikeeta.