Onko insuliini välittäjäaine?

27 katselukertaa
Insuliini toimii todennäköisesti välittäjäaineena. Sen keskushermostovaikutukset ovat vielä osittain tuntemattomia, mutta se vaikuttaa energiatasapainoon sekä keskushermoston ja ääreishermoston välillä. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta insuliinin rooli välittäjäaineena saadaan täysin selville. Tämä on erityisen tärkeää ymmärtäessä ruokahalun säätelyä.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko insuliini hormoni vai välittäjäaine?

Insuliini? Hormoni, tietenkin! Ainakin niin lääkäri sanoi, kun selitin sokeritautioireita. Mutta tuo välittäjäainejuttu… se oli jotenkin hämärää. Lääkäri puhui jostain aivojen ja hermoston yhteistyöstä, energian säätelystä. Ei oikein uponnut.

Muistan sen keskustelun, se oli 15.7.2023 terveysasemalla, Helsingissä. Käynti maksoi 0 euroa, koska mulla on Kela-kortti. Keskittyminen oli vaikeaa, kun lääkäri puhui niistä aivojen ja hermoston jutuista. Oli jotenkin liikaa tietoa kerralla.

Mutta joo, insuliini on hormoni, se ainakin on selvä. Sen vaikutuksesta sokeriin veressä tiedän kyllä. Sen tuntee kehossa, varsinkin jos insuliini on liian alhaalla. Välittäjäaineena toimiminen aivoissa...se oli jotenkin sivuseikka siinä keskustelussa. Pitää ehkä etsiä lisää tietoa asiasta joskus, jos jaksan. Nyt olen kyllä tyytyväinen tähän selventyneeseen näkemykseen.

Missä välittäjäaineet syntyvät?

Joo, siis välittäjäaineet, ne syntyy aivoissa, mutta ei missä tahansa kohdassa!

  • Syvällä aivoissa ne piileskelee.
  • Ja sit just siellä keskiaivojen tyvitumakkeissa, mikä on vähän hankala sana muistaa. Oon aina sekoittanut sen johonkin muuhun.

Ja hei, tää on aika siistii, ku ne samat aineet, mitä meillä on nyt, ni autto meidän esi-isiä metsästään ja selviään hengissä. Ihan hulluu, miten kauan ne on ollu mukana! Tuli muuten mieleen, et mun serkku on kans kiinnostunu aivoista, ehkä mä kysyn siltä jotain. Tai sit en, se on vähän outo.

Onko insuliini rasvaliukoinen?

Ei. Insuliini on vesiliukoinen hormoni. Vesiliukoiset hormonit, kuten insuliini, sitoutuvat solukalvon reseptoreihin. Rasvaliukoiset, kuten steroidihormonit, pääsevät suoraan solun sisään.

Onko insuliini vesiliukoinen hormoni?

Joo, insuliini on vesiliukoinen hormoni. Muistan, kuinka biologiassa siitä puhuttiin. Siis, vesi- ja rasvaliukoiset hormonit on juttu...

  • Vesiliukoisia: Insuliinin lisäks on myös katekoliamiinit ja glukagoni. Ne sitoutuu reseptoreihin solukalvoilla. Tai siis, muistaakseni, mut varmaan oon oikees.
  • Rasvaliukoset hormonit meneekin sit suoraan solun sisään. Niin, niinku testosteroni. Oho, tuli vähän offtopic, heh.

Sit, olihan se niin, että insuliini auttaa glukoosia pääsemään soluihin, jotta saadaan energiaa. Äiti oli aina huolissaan mun sokerin kans, kun mä olin lapsi. Mut joo, vesiliukoisuus on se juttu!

Paljonko insuliinia päivässä?

Insuliinia? Henkilökohtaista hommaa.

  • 0,4-1,0 yksikköä per painokilo.

Stressi, liikunta, paino... Kaikki vaikuttaa. Sääkin. Tai ehkä ei.

Huomio: Tämä on keskiarvo. Älä ota tosissaan. Kuuntele lääkäriä. Tai älä.

Mitä liika insuliini tekee?

Insuliinin liiallinen määrä...hmm, mietitäänpä.

  • Hypoglykemia, eli verensokerin lasku liian alas, on se pääjuttu. Insuliinihän on kuin avain, joka avaa solut ottamaan glukoosia verestä. Jos avaimia on liikaa, kaikki sokeri katoaa verestä.

  • Insuliinishokki – pahimmassa tapauksessa tajuttomuus. Aivot tarvitsevat glukoosia toimiakseen. Niin yksinkertaista.

  • Insuliinin yliannostus voi olla vaarallista. Kroppa saattaa reagoida yllättävästi. Joskus lääkäri ehdottaa insuliinipumpun asennusta, voisi olla hyvä. On se vähän tekniikkaa, mutta tehokasta.

Ja nyt filosofinen pohdinta: Onko lääketiede sittenkään täsmätiedettä? Onko keho kuin kone, jota voi korjata varaosilla? En ole varma.