Onko tupakassa nikotiinia?

Onko tupakassa nikotiinia? Teollinen vs kääritty savuke

Onko tupakassa nikotiinia ja miten aine vaikuttaa elimistöön? Savukkeen todellinen koostumus ja palamisprosessi yllättävät monet tupakoitsijat. Tämän biologisesti voimakkaan aineen toimintamekanismien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan riippuvuuden nopeaa kehittymistä. Tutustu tarkempiin tietoihin ja vältä yleiset harhaluulot aineen imeytymisestä.

Nikotiinin esiintyminen tupakassa ja sen määrä savukkeessa

Kyllä, tupakassa on aina luonnostaan nikotiinia, sillä se on tupakkakasvin oma puolustusmekanismi tuhohyönteisiä vastaan. Asia voi kuitenkin liittyä moneen tekijään, ja tupakkatuotteet ja nikotiini vaativat eron tekemistä tuotteen sisältämän kokonaismäärän ja elimistöön todellisuudessa päätyvän osuuden välillä.

Yleinen harhaluulo on, että savuke sisältäisi vain pienen nimellisen määrän nikotiinia, koska tämä sekoitetaan usein pakkauksissa aikoinaan ilmoitettuun imeytyvään määrään. Todellisuudessa tavallinen teollinen savuke sisältää keskimäärin noin 10 milligrammaa nikotiinia, joka on varastoituneena kasvin lehtiin.^[1] Kun tupakka sytytetään, suurin osa tästä kokonaismäärästä kuitenkin tuhoutuu palamisprosessissa tai karkaa ilmaan sivusavuna, minkä vuoksi tupakoitsijan elimistöön asti päätyy vain murto-osa.

Teollisten ja itsekäärittyjen savukkeiden väliset erot

Teollisesti valmistetut savukkeet ja itse käärittävät vaihtoehdot eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakenteensa, tupakkamääränsä että kemiallisen koostumuksensa puolesta. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon käyttäjä altistuu nikotiinille ja muille haitallisille yhdisteille.

Itse käärittävät savukkeet, joissa paperiin kääritään hienoksi leikattua irtotupakkaa, sisältävät yleensä vähemmän tupakkaa kuin teollisesti valmistetut savukkeet. Tyypillisesti itsekäärityssä versiossa tupakan paino pyörii noin 0,4-0,75 gramman välillä, kun taas valmiissa savukkeessa sitä on enemmän.^[2] Vaikka tupakan määrä on pienempi, paljonko savukkeessa on nikotiinia tai miten irtotupakan palamisominaisuudet ja puuttuvat lisäaineet vaikuttavat, voivat johtaa siihen, että käyttäjä imee savuketta tiheämmin ja syvempään, jolloin imeytyvän nikotiinin määrä voi lopulta vastata teollista savuketta.

Miten nikotiini vaikuttaa ja imeytyy elimistöön?

Kun savuketta poltetaan, nikotiini vapautuu savussa olevien pienten tervahiukkasten mukana. Keuhkoihin päästyään se imeytyy erittäin tehokkaasti limakalvojen kautta suoraan verenkiertoon ja kulkeutuu aivoihin asti muutamassa sekunnissa.

Tämä seuraava osa yllättää useimmat, sillä harva tajuaa järjestelmän nopeutta. Yhdestä savukkeesta tupakoitsijan elimistöön imeytyy tyypillisesti vain noin nikotiinimäärä savukkeessa ollessa noin 1 milligramma.^[3] Tämä määrä on kuitenkin biologisesti erittäin voimakas. Se sitoutuu aivojen vastaanottimiin ja vapauttaa dopamiinia, mikä synnyttää lyhytaikaisen mielihyvän tunteen ja johtaa nopeasti vahvaan riippuvuuteen. Aluksi sitä luulee hallitsevansa tilannetta - mutta todellisuus iskee kasvoille heti, kun yrittää olla päivän ilman.

Eri tupakka- ja nikotiinituotteiden ominaisuuksien vertailu

Teollinen savuke

Imeytyy keuhkojen kautta erittäin nopeasti sekunneissa

Sisältää täyden määrän tiiviisti pakattua tupakkakasvia

Sisältää palamista edistäviä ja makua muokkaavia kemikaaleja

Itsekääritty savuke

Riippuu imujen syvyydestä ja paperin palamisnopeudesta

Käyttää vähemmän irtotupakkaa käärintätyylistä riippuen

Puolet vähemmän teollisia lisäaineita mutta runsaasti tervaa

Savuton nikotiinituote (kuten nikotiinipussit)

Imeytyy hitaammin suun limakalvoilta pitkän ajan kuluessa

Ei sisällä lainkaan tupakkakasvia vaan puhdasta nikotiinia

Koostuu pääasiassa täyteaineista, suolasta ja makuaineista

Heikin matka käärittävästä tupakasta eroon pääsemiseen

Heikki, tamperelainen kolmekymppinen toimistotyöntekijä, halusi säästää rahaa ja vähentää riippuvuuttaan siirtymällä teollisista savukkeista itsekäärittävään irtotupakkaan. Hän uskoi vakaasti, että pienempi tupakkamäärä auttaisi häntä lopettamaan asteittain.

Ensimmäinen yritys oli kuitenkin vaikea, sillä sormet olivat aamuisin kohmeessa ja kääriminen vei hermot. Mikä pahempaa, hän huomasi polttavansa itsekäärittyjä huomattavasti tiheämmin kuin vanhoja valmiita savukkeita.

Heikki tajusi, että elimistö vaati samaa tuttua nikotiiniannosta, jolloin hän kompensoi itsekäärityn tupakan pienempää kokoa vetämällä savua syvälle keuhkoihin. Lopulta hän ymmärsi, ettei tuotteen vaihtaminen poistanut itse riippuvuuden juurta.

Luopumalla kokonaan palamistuotteista ja siirtymällä suunniteltuun vieroitusohjelmaan Heikki onnistui lopulta puolittamaan nikotiininhimonsa kuukaudessa ja parantamaan unenlaatuaan huomattavasti.