Onko veressä bakteereita?

Hiljainen tunkeilija: Onko veressä bakteereita ja milloin huolestua?

Veri mielletään usein steriiliksi ympäristöksi, linnakkeeksi, jossa taudinaiheuttajilla ei ole sijaa. Tämä mielikuva on kuitenkin osittain harhaanjohtava. Vaikka terveen ihmisen veren pitäisikin pysyä pääosin bakteerittomana, lyhytaikaisia bakteereiden esiintymisiä verenkierrossa tapahtuu säännöllisesti.

Ajatelkaapa esimerkiksi hampaiden harjausta. Harjaus voi aiheuttaa pieniä ienvaurioita, joiden kautta suun bakteerit pääsevät hetkellisesti verenkiertoon. Samoin käy esimerkiksi suoliston bakteereille suoliston limakalvon läpäisevyyden hetkellisesti lisääntyessä esimerkiksi kovan fyysisen rasituksen aikana. Nämä bakteerit eivät kuitenkaan yleensä aiheuta sairastumista, sillä elimistömme puolustusjärjestelmä on valmiudessa. Maksa ja perna toimivat tehokkaina suodattimina, jotka poistavat bakteerit verenkierrosta ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa ongelmia. Immuunijärjestelmän solut, kuten makrofagit ja neutrofiilit, partioivat verenkierrossa ja tuhoavat tunkeilijoita.

Tasapaino voi kuitenkin järkkyä. Jos bakteerit pääsevät lisääntymään veressä kontrolloimattomasti – esimerkiksi heikentyneen immuunipuolustuksen tai vakavan infektion seurauksena – tilanne muuttuu vakavaksi. Tällöin puhutaan sepsiksestä eli verenmyrkytyksestä. Sepsiksen oireita ovat muun muassa korkea kuume, vilunväreet, nopea syke, hengitysvaikeudet ja sekavuus. Sepsis on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

On tärkeää erottaa toisistaan ohimenevä bakteerien esiintyminen veressä ja sepsis. Vaikka bakteerit voivat hetkellisesti päästä verenkiertoon ilman vakavia seurauksia, sepsiksessä kyse on hallitsemattomasta tulehdusreaktiosta, joka voi johtaa elinvaurioihin ja jopa kuolemaan.

Jos epäilet sepsistä, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon. Nopea diagnoosi ja hoito ovat elintärkeitä selviämisen kannalta. Älä siis vähättele äkillisiä ja voimakkaita oireita, vaan ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.