Saako kuumeessa ulkoilla?

Saako kuumeessa ulkoilla? Ylikuormituksen ja jälkitautien riski

Moni pohtii, saako kuumeessa ulkoilla edes pienen happihyppelyn verran. Raitis ilma tuntuu houkuttelevalta, mutta lämpötilan vaihtelu ja fyysinen rasitus kuormittavat jo valmiiksi taistelevaa elimistöä merkittävästi. Lue tarkemmat perustelut, miksi ulos lähteminen hidastaa toipumista ja kasvattaa vakavien komplikaatioiden vaaraa.

Saako kuumeessa ulkoilla vai pitääkö pysyä sisällä?

Kuumeessa ulkoilua ei suositella, vaan ensisijainen hoito on lepo sisätiloissa. Kysymykseen ei kuitenkaan ole yhtä ehdotonta sääntöä kaikille, sillä sopiva toiminta riippuu aina kuumeen korkeudesta, yleisvoinnista sekä ulkoilun luonteesta.

Aikaisuun normaali aamulämpö on 95 prosentilla ihmisistä 35,9-37,3 astetta C, ja sen ylittyminen kertoo kehon taistelevan infektiota vastaan.^[1] Silloin elimistö käy jo valmiiksi ylikierroksilla, joten ulos lähteminen tuo helposti ylimääräistä kuormitusta. Rehellisesti sanottuna moni meistä sortuu ajattelemaan, että pieni happihyppely piristää - itsekin yritin kerran kävellä korttelin ympäri 38 asteen lämmössä, ja palasin kotiin täysin uupuneena sekä vilunväristysten kourissa. Mutta miksi juuri raitis ilma voi tuntua houkuttelevalta, vaikka se tekee hallaa? Kerron tästä yllättävästä ansasta tarkemmin toipumista käsittelevässä osiossa.

Miksi ulkoilu kuumeessa rasittaa elimistöä?

Ulkoilu kuumeessa kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä, koska kohonnut ruumiinlämpö nostaa leposykettä jo valmiiksi. Kylmä ulkoilma tai pienikin fyysinen ponnistelu pakottaa kehon tekemään lisätyötä lämmönsäätelyn ylläpitämiseksi, mikä hidastaa varsinaista paranemista.

Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka koville keho joutuu pelkästä lämpötilan vaihtelusta. Kun astut lämpimästä huoneesta viileään ilmaan, pintaverisuonet supistuvat ja hengitystiet joutuvat lämmittämään sisäänhengitysilmaa. Lisäksi flunssa ja ulkoilu viihtyvät ja monistuvat viileämmässä nenän limakalvolla tehokkaammin. Jos kuume on korkealla, vilustuminen ja yleiskunnon romahtaminen ovat todellisia riskejä - pahimmillaan rasitus voi altistaa jopa jälkitaudeille, kuten sydänlihastulehdukselle (myokardiitti), jonka toipilasaika kestää tyypillisesti 3-6 kuukautta.^[2] Kuulostaa hurjalta? Sitä se todellakin on.

Saunominen ja kuume - miksi se on huono yhdistelmä?

Moni pohtii myös, auttaako saunominen hikoilemaan taudin ulos, mutta kuumeisena saunaan ei pidä mennä. Kuuma löyly nostaa kehon lämpötilaa entisestään ja rasittaa sydäntä aivan kuten urheilusuorituskin.

Todellisuudessa hikoilu saunassa ei poista viruksia elimistöstä, vaan se ainoastaan kuivattaa kehoa ja lisää nestehukan riskiä. Jos haluat viilentää kuumaa oloa turvallisesti, tuuleta makuuhuonetta hetki tai käy nopeassa, haaleassa suihkussa. Pidä homma yksinkertaisena. Lämmin juoma ja peiton alla lepääminen auttavat kehoa säätelemään lämpöä luonnollisesti ilman vaarallisia lämpöpiikkejä.

Voiko kuumeisena mennä ulos pakollisille asioille?

Jos kuume on lievä ja olo kohtuullinen, aivan lyhyt ja rauhallinen pistäytyminen ulkona esimerkiksi koiran ulkoiluttamiseksi tai apteekkikäynnin vuoksi on yleensä mahdollista. Reippailu, pitkä kävely tai minkäänlainen riehuminen on kuitenkin jätettävä kokonaan väliin.

Tässä kohtaa moni tekee sen virheen, että pukeutuu liian kevyesti tai päinvastoin hikoilee itsensä märäksi paksujen toppavaatteiden alla. Kun hiki jäähtyy iholla tuulessa, vilustuminen pahenee nopeasti. Jos siis on aivan pakko käydä ulkona, pukeudu kerroksittain ja pidä tahti etanan hitaana. Kysy apua läheiseltä tai tilaa ruokaostokset kotiovelle, jos suinkin voit. Kuumeen aikana lepo on nimittäin tehokkain keino saada ruumiinlämpö laskemaan nopeammin.

Milloin ulkoilu ja liikunta on taas turvallista?

Ulkoilun voi aloittaa varovasti vasta sitten, kun sinulla on ollut vähintään yksi täysin kuumeeton päivä ilman kuumelääkkeiden apua. Aloita aina lyhyellä ja rauhallisella kävelyllä ennen kuin palaat raskaampaan rasitukseen.

Muistatko sen alussa mainitsemani ansan, miksi raitis ilma houkuttelee kesken toipumisen? Kun kuume laskee, olo tuntuu usein yllättävän pirteältä ja energiaa tuntuu riittävän - mutta elimistön puolustusjärjestelmä korjaa vielä vaurioita pinnan alla. Liiallinen into kostautuu helposti lämmön uudelleen nousemisena. Hyvä nyrkkisääntö (jota itsekin noudatan nykyään tarkasti kantapään kautta opittuani) on pitää yhtä monta lepopäivää kuin kuumepäiviä oli, ja jatkaa sen jälkeen kevyttä liikkumista kaksinkertaisen ajan oireiden kestoon nähden. Jos siis sairastit kaksi päivää, lepää kaksi päivää ja ota seuraavat neljä päivää tavallista rauhallisemmin.

Tärkeä huomio: Jos kuume nousee uudelleen laskettuaan, kestää yli 3-4 päivää tai sinulla ilmenee rintakipua, hengenahdistusta tai voimakasta uupumusta, keskeytä kuume ja ulkoilu heti ja ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

Toimintaohjeet eri tilanteissa: Lepo, kevyt ulkoilu vai saunominen?

Lepo sisätiloissa (Suositeltava kuumeen aikana)

• Nopeuttaa kuumeen laskua ja vähentää jälkitautien riskiä

• Tasainen huoneenlämpö ehkäisee vilustumista ja hikoilun jälkeistä kylmettymistä

• Pysyy mahdollisimman matalana, jolloin energia säästyy paranemiseen

Rauhallinen ulkoilu

• Turvallista vasta vähintään yhden täysin kuumeettoman päivän jälkeen

• Kylmä ilma ja tuuli vaativat keholta lisäenergiaa ja ärsyttävät hengitysteitä

• Nousee jo kevyessä kävelyssä, jos ruumiinlämpö on koholla

Saunominen tai reipas liikunta

• Vasta kun oireet ovat täysin ohi ja toipilasaika on pidetty

• Nostaa ruumiinlämpöä vaarallisesti ja lisää nestehukkaa

• Erittäin korkea rasitus, joka voi altistaa rytmihäiriöille ja sydänlihastulehdukselle

Liian aikainen kävelylenkki pitkitti flunssan

Mikko, 34-vuotias toimistotyöntekijä Tampereelta, tuskaili 38,2 asteen kuumeessa ja tunsi olonsa tukkoiseksi kahden sisäpäivän jälkeen. Hän pelkäsi kuntonsa romahtavan ja uskoi raittiin pakkasilman avaavan tukkoisen nenän.

Hän puki toppatakin päälleen ja lähti puolen tunnin rauhalliselle kävelylle lähipuistoon. Jo kymmenen minuutin jälkeen jalat tuntuivat lyijyltä, syke hakkasi kurkussa ja selkä hiostui kylmässä viimassa.

Kotiin palattuaan Mikko tajusi tehneensä virheen - hikoilu kylmässä ilmassa sai hänet tärisemään vilusta, ja illalla kuume pomppasi takaisin 38,8 asteeseen. Hän ymmärsi, ettei keho jaksa taistella sekä kylmyyttä että virusta vastaan yhtä aikaa.

Mikko pysyi seuraavat kolme päivää tiukasti peiton alla ja joi runsaasti vettä. Kun kuume viimein laski, hän piti vielä yhden täysin kuumeettoman lepopäivän ennen kymmenen minuutin happihyppelyä, ja toipui lopulta täysin ilman jälkitauteja.