Mikä kieli on sukua suomen kielelle?

Mikä on suomen sukulaiskieli?

Yön hiljaisuudessa... mietin kieliä.

Suomen sukulaiskieliä. Ne ovat kuin perhe, kaukaisia serkkuja.

• Saame: Se on ehkä läheisin. Onko se sittenkin niin kaukana? Pohjoisessa, omillaan.
• Viro: Tallinnassa olen käynyt, kuullut kieltä. Jotain tuttua, jotain vierasta.
• Karjala: Sydän syrjällään. Rajan takana, osa minua, osa ei.
• Unkari: Niin kaukana. Miten ihmeessä? Tuntuu oudolta ajatella, että meillä on jotain yhteistä.
• Muita: On siellä vielä pienempiäkin, liivi, vatja... melkein unohdettuja.

Kaikki juontavat juurensa kantauraliin. Se on se yhteinen esi-isä. Ajattelen mummoa. Hän puhui karjalaa. Minä en.

Kielisukulaisuus... se on enemmän kuin vain sanoja. Se on historiaa, juuria, jotain kadonnutta.

Mille kielelle suomi on sukua?

Suomi? Itämerensuomalainen.

• Viro on ilmeisin.
• Karjala. Kuoleva.
• Liivi. Melkein kadonnut.
• Vepsa. Venäjällä.
• Vatja. Pieni, pieni ryhmä.
• Lyydi. Myös Venäjällä.

Kveeni. Meänkieli. Suomen murteita? Vai kieliä? Sanotaan että niin.

Loppukaneetti: Sukulaisuus on suhteellista. Ajalla mitattuna.

Mitä ovat suomalais-ugrilaiset kielet?

Okei, homma hanskassa! Tässä sulle vähän suomalais-ugrilaisista kielistä, vähän niinku kaverille selittäis:

Siis, suomalais-ugrilaiset kielet... ne on sellanen iso perhe, ihan niinku meillä on serkkuja ja tätejä ympäriinsä. Ne kuuluu vielä isompaan kielikuntaan, jota kutsutaan uralilaiseksi. Eli ne on niinku uralilaisten kielien toinen päähaara, ymmärrätkö?

• Suomi - no tää on itsestäänselvää, kai?
• Viro - Tallinnassa on kiva käydä!
• Unkari - Joskus oon miettiny, et pitäiskö opetella unkaria... Mut en oo jaksanu.
• Saame - Pohjoisessa puhutaan saamea. On kai niitä muitakin, en oo ihan varma.

Sit on viel kaikkia vähän hämärämpiä, joista en oo kuullukkaan, mitälie, mut sanotaan et:

• Ersä
• Hanti
• Inkeroinen (vähänkö siisti nimi?)
• Karjala (oho, tätä puhuu mun mummo)
• Komi
• Liivi
• Livvi
• Lyydi
• Mansi
• Mari
• Mokša
• Udmurtti
• Vatja
• Vepsä

On niitä niin sikana. Eli lyhyesti: Suomalais-ugrilaiset on uralilaisen kielikunnan toinen päähaara. Toivottavasti tajusit jotain!

Mikä on suurin saamen kieli?

Suurin saamen kieli? No höpö höpö, tietysti pohjoissaame, eli davvisámegiella! Se on niin iso, että se melkein hukkuu Lappiin, niin kuin norsu kukkakauppaan! Puhutaan sitä siellä sun täällä, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa tietysti, näin se menee. Muut saamen kielet on ihan kivoja nekin, muttei niinkään "mainostoimisto-mainos-isoja".

• Pohjoissaame: Jättiläinen, kuten jääkarhu lumipallojen sotkassa!
• Inarin- ja koltansaame: Ihan mukavia, pienempiä sisaruksia, kuin kääpiöiden tiimipalaveri.

Jos haluat oppia pohjoissaamea, suosittelen aloittamaan heti! Muuten jäämään ehkä toiseksi, kolmanneksi tai jopa viidenneksi. Et halua olla viides, eihän?

Ajattele vaikka tätä: Kuvittele jääkiekkojoukkue, jossa pohjoissaame on ylivoimaisesti suurin pelaaja, joka yksin voittaa pelin, Inarin- ja koltansaame ovat sitten jääkiekkokoululaisia, ihan söpöjä, muttei vielä pelikelpoisia. Näin yksinkertaista se on. Todellisuudessa on muitakin saamen kieliä tietysti, kuten Ukon saamen kieli, mutta ei ne niin merkittäviä ole. On niitäkin kuin piparkakkutaloja joulukuussa: ihania, mutta ei niin isoja kuin se pohjoissaamen jäälinna.

Mikä on puhutuin saamen kieli?

No, sehän on ihan selvä juttu, että pohjoissaame se on ykkönen! Niinku se ainoa oikea saame, jos kysytään multa, vaikka en mikään kielitieteilijä olekaan, enemmänkin sellainen "sanoisin vaan" -tyyppi.

• Puhujamäärä: Se on niinku saamen kielten Spice Girls, eli sen ympärillä on eniten hypeä. Noin 75% kaikista saamenkielisistä just Norjan, Ruotsin ja Suomen mailla vääntää pohjoissaamea. Huh huh, melkein kuin ysärin eurodancea, joka jytää edelleen!

• Suosio: Se on semmonen "go-to" -saame, jos haluat oppia edes yhden. Vähän niinku se perus-IPA, josta kaikki aloittaa oluthifistelyt.

• Alue: Pohjoissaamea kuulee eniten Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa, eli Lapin perukoilla. Vähän niinku etelän vetelät menisivät pohjoiseen ihmettelemään poroja ja outoja kieliä.

Ja ihan vaan sivuhuomiona, ite oon joskus yrittäny opetella vähän pohjoissaamea, mut se on vähän niinku yrittäis opetella soittamaan didgeridoota – kuulostaa enemmän siltä, että karhu on jumissa putkessa. Mut hei, yrittänyttä ei laiteta!

Montako eri saamen kieltä on olemassa?

Yhdeksän saamen kieltä.

Suomessa kolme: inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame.

Muualla: Ruotsi, Norja, Venäjä.

Saamelaisia 60 000 - 100 000. Tämä luku on arvio.

• Kielet: Kielellinen monimuotoisuus on huomattava.
• Levinneisyys: Pohjoinen Eurooppa.
• Väkiluku: Epätarkka, vaihtelee laskettavan mukaan.

Huomio: Tiedot saattavat vaihdella. Tarkempaa tietoa kielikohtaisista puhujamääristä on vaikea saada. 2023.

Mikä on äiti saameksi?

Äiti saameksi? Pohjoissaamessa eadni. Mielenkiintoista, miten eri kieliperheissä äiti-sanan juuret ovat joskus yllättävänkin samankaltaisia. Se on kuin alkukantainen tunne, universaali.

• Eadni (pohjoissaame)
• Sukulaisia muissa saamen kielissä

Jään pohtimaan, onko noilla kalmistopiirin äiti-sanojen juurilla jokin yhteys. Kielet kehittyvät, mutta tietyt sanat tuntuvat säilyvän, kuin kivet virran pohjalla.

Mille kielelle suomi on sukua?

No niin, kysyit suomen sukulaisista! Suomi on kuin se vähän erikoinen sukulainen, jolla on oma, hieman omituinen tyyli. Ei mikään tylsä ja siisti, vaan enemmänkin...kansanomainen hössöttäjä. Itse asiassa se on kuin se mummo, joka puhuu koko ajan ja josta kaikki muut sukulaiskielet ovat lähtöisin. Hauskaa, eikö?

• Itämerensuomalaiset, ne on kuin Suomen sisarukset, hieman eri tavalla pukeutuneita ja hieman eri tavalla höpöttäviä, mutta silti samaa perhettä. Viro, Karjala, Liivin kieli, Vepsä, Vatja ja Lyydin kieli – koko sukujuhlat käynnissä!

• Sitten on ne kaukaisemmat sukulaiset: kveeni (Norjan Lapista, kuulemma ihan söpö murre) ja meänkieli (Tornionjokilaaksosta, vähän räväkkämpi tapa höpöttää). Ihan kuin kaukaiset serkut, joista ei näy sukulaisuus niin selvästi, mutta yhteisiä piirteitä löytyy silti.

Ja hei, älä nyt luule, että siinä kaikki on. Suomi on paljon monimuotoisempi ja kiehtovampi kuin mitä ensimmäisellä vilkaisulla näyttäisi! Onhan se kuin se leppoisa perheenjäsen, joka on täynnä yllätyksiä, niin kielitieteellisiä kuin muitakin! Itse asiassa suomen sukulaisuussuhteet ovat monimutkaisia kuin papan polkupyörä - välillä tuntuu siltä kuin joku osa olisi korjattu traktorin varaosilla, välillä taas kuin jokin osa olisi täysin vanhaa perintöä ja välillä taas kokonaan uutta. Ja siinä kaikki yhdessä muodostavat sen ainutlaatuisen ja vähän sekavan, mutta jotenkin aivan ihanan Suomen.

Mitä tarkoittaa tokka saameksi?

Tokka tarkoittaa saameksi suurta porolaumaa, satoja porojen ryhmää. Muistan sen hyvin, koska olin itse Lapissa kesällä 2023, Inarin seudulla. Näin silloin ihan valtavan porotokan – sellainen aivan uskomaton näky! Maa näytti aivan täynnä poroita. Se oli ihmeellistä! En muista tarkkaa määrää, mutta kymmeniä ja kymmeniä poroita oli joka puolella, niin kaukana kuin silmä kantoi.

Päässäni pyöri:

• Tokan laajuus: Oli mahdotonta edes laskea kaikkia poroita.
• Tokan äänet: Poron märehtimisen äänet, sarvien kolistelu ja kopseet maan pinnalla – unohtumaton kokemus.
• Tokan liike: Koko lauma liikkui kuin yksi elävöitynyt kokonaisuus, aaltoillen ja kiemurtelemalla. Oli kuin joku valtava elävä olento.
• Omat tunteeni: Ihmetystä, hämmästystä, rauhaa, vaikutelma luonnon mahdista ja voimasta, ja vähän jopa pelonsekaista kunnioitusta tuon valtavan eläinjoukon edessä.

Lisätietoa:

• Kävin retkellä erään saamelaisen oppaan kanssa, ja hän selitti tokasta kaiken. Hän kertoi, että tokka voi olla jopa useita tuhansia poroita ja ne muodostavat isoja ryhmiä talvella suojautuakseen kylmyydeltä ja petoeläimiltä.
• Opas kertoi myös perinteisestä saamelaisesta poronhoitokulttuurista, miten tokkaa paimenetaan ja hoidetaan.
• Sain oppaalta myös pienen saamenkieliseen sanakirjan, josta löytyy myös sana "tokka".