Mihin Suomen verorahat käytetään?

[Mihin suomen verorahat käytetään]: 27,1 miljardia hyvinvointiin

Tieto siitä, mihin suomen verorahat käytetään, selkeyttää julkisen talouden toimintaa ja yhteisten varojen jakautumista koko yhteiskunnassa. Kansalaisten aktiivinen verotietoisuus lisää suoraa ymmärrystä julkisten palveluiden todellisista kustannuksista sekä valtion merkittävimmistä prioriteeteista arjessa. Tarkastele budjetin pääkohteita ja rahoituksen suuntaamista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Mihin Suomen verorahat käytetään?

Suomen verorahoilla rahoitetaan yhteiskunnan keskeisimmät peruspilarit: julkiset palvelut, laaja sosiaaliturva, infrastruktuuri ja sisäinen sekä ulkoinen turvallisuus. Kerätyt varat jaetaan eri hallinnon tasoille siten, että ne näkyvät suoraan kansalaisten arjessa aina sairaanhoidosta teiden kunnossapitoon. Julkiset menot voivat kuitenkin liittyä moneen erilaiseen tekijään, eikä kokonaisuus riipu vain yhdestä hallinnonalasta.

Järjestelmän rahoitus on laaja kokonaisuus. Suomessa veroja ja veronluonteisia maksuja kerätään vuosittain kymmeniä miljardeja euroja, ja pelkästään valtion budjetin menot asettuvat noin 90-92 miljardin euron tasolle. Veroja maksetaan tulojen, kulutuksen ja omaisuuden perusteella, ja jokainen ostos tai palkka kantaa kortensa tähän yhteiseen kekoon. Mutta minne ne eurot tarkalleen vaeltavat sen jälkeen, kun ne poistuvat tililtäsi?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointialueet

Suurin osa suomalaisten maksamista verorahoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä erilaisten sosiaalitukien maksamiseen. Sote-uudistuksen jälkeen vastuu näistä palveluista siirtyi suoraan hyvinvointialueille, joiden rahoitus puolestaan tulee tällä hetkellä valtion kautta kerätyistä verovaroista. Tämä lohko nielaisee yli puolet julkisista varoista, sillä väestön ikääntyminen lisää jatkuvasti hoidon tarvetta.

Valtionavustukset hyvinvointialueille muodostavat valtion budjetista poikkeuksellisen suuren osan - esimerkiksi valtionavustukset hyvinvointialueille kattavat noin 27,1 miljardia euroa kokonaismenoista. Nämä rahat valuvat suoraan sairaaloiden toimintaan, lääkärikäynteihin, vanhustenhoitoon ja pelastustoimeen. Lisäksi valtionavustukset kotitalouksille sekä siirrot Kelalle ja muille sosiaaliturvarahastoille kattavat noin 21,2 miljardia euroa, joilla rahoitetaan muun muassa lapsilisät, opintotuet, työttömyyskorvaukset ja eläkkeet. ^[2]

Yksittäisille perheille vaativan erikoissairaanhoidon tai pitkäaikaisen hoivapaikan kustannukset olisivat täysin mahdottomia kantaa ilman yhteistä verorahoitusta. Julkinen järjestelmä varmistaa, ettei kenenkään hoito jää kiinni lompakon paksuudesta.

Koulutus, varhaiskasvatus ja kunnat

Suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti tunnettu, ja sen maksuttomuus aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti taataan verorahoilla. Vaikka sote-palvelut siirtyivät pois kunnilta, kunnilla on yhä erittäin tärkeä rooli paikallisen arjen pyörittämisessä. Kunnat rahoittavat toimintaansa omalla kunnallisverollansa sekä valtion maksamilla valtionosuuksilla.

Valtion kautta kunnille ja kuntayhtymille ohjataan suoraan noin 5,9 miljardia euroa valtionavustuksina tukemaan paikallista toimintaa. ^[3] Tämän lisäksi peruskoulut, päiväkodit, lukiot ja ammattikoulut imevät merkittävän osan kuntien omista verotuloista. Korkeakoulutus ja tieteellinen tutkimus rahoitetaan puolestaan suoraan valtion opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista. Laadukas opetus ei siis ole ilmaista - se on vain maksettu ennakkoon yhteisistä varoista.

Yhteiskunnan turvallisuus, puolustus ja infrastruktuuri

Turvallisuus ja yhteiskunnan toimiva infrastruktuuri ovat asioita, joita pidämme usein itsestäänselvyyksinä, kunnes jokin menee vikaan. Puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos ja oikeusjärjestelmä pitävät huolta siitä, että Suomi pysyy vakaana ja turvallisena maana asua. Viime vuosina epävakaa maailmantilanne on vaatinut yhä suurempia taloudellisia panostuksia tälle sektorille.

Maanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden menot ovat kasvaneet merkittävästi - esimerkiksi pelkästään Puolustusministeriön hallinnonala haukkaa valtion menoista noin 6,3 miljardia euroa, mikä liittyy muun muassa suuriin hävittäjähankintoihin ja varautumiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön osuus on noin 3,8 miljardia euroa, joilla rahoitetaan teiden rakentaminen, rataverkoston ylläpito sekä julkisen liikenteen tuet. Tämän lisäksi tulevat valtionvelan korkomenot, jotka vaativat noin 3,2 miljardia euroa vuodessa. ^[6]

Mutta onko tässä jokin koukku? Kyllä - suuri osa teiden kunnossapidosta kärsii silti korjausvelasta, vaikka summat kuulostavat valtavilta. Verorahoja joudutaan jatkuvasti priorisoimaan eri kohteiden välillä.

Hallinnon tasojen vastuunjako sote-uudistuksen jälkeen

Valtio

• Valtion ansiotulovero, pääomatulovero, arvonlisävero ja valmisteverot
• Maanpuolustus, poliisitoimi, yliopistot, väyläverkosto, valtionvelan hoito ja etuuksien rahoitus
• Kerää suurimman osan kulutusveroista ja jakaa rahoitusta muille tasoille

Hyvinvointialueet

• Suorat valtionavustukset valtion budjetista, ei omaa verotusoikeutta
• Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, hammashuolto, sosiaalityö ja pelastuslaitos
• Uusi hallinnon taso, joka vastaa ihmisten kriittisimmistä sote-palveluista

Kunnat

• Kunnallisvero, kiinteistövero ja valtion maksamat kunnalliset valtionosuudet
• Varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot, kaavoitus, paikallinen elinkeinotoimi ja kulttuuri
• Vastaa sote-uudistuksen jälkeen puhtaammin sivistyksestä ja elinvoimasta

Matin yrittäjämatka ja verorahoituksen konkretia

Matti, 42-vuotias ohjelmistoalan yrittäjä Tampereelta, koki pitkään turhautumista maksaessaan yrityksensä veroja ja omia korkeita mätkyjään. Hänestä tuntui, että rahat katosivat byrokratian mustaan aukkoon ilman mitään konkreettista vastinetta.

Ensimmäinen herätys todellisuuteen tuli, kun Matin yritys yritti hyödyntää laajaa julkista kehitystukea ilman ulkopuolista apua. Monimutkainen hakuprosessi ja epäselvät kriteerit johtivat hylkäykseen, mikä lisäsi hänen ärtymystään entisestään.

Breakthrough eli todellinen käännekohta tapahtui kuitenkin perhe-elämän kautta, kun Matin poika aloitti alakoulun ja Matti itse joutui urheiluvamman vuoksi julkisen erikoissairaanhoidon leikkausjonoon. Hän alkoi tutkia julkisia palveluita uudesta vinkkelistä.

Matin polvileikkaus ja fysioterapia sujuivat erinomaisesti, ja poika sai koulusta laadukasta tukea oppimisvaikeuksiinsa. Matti laski saaneensa hoidosta ja koulutuksesta tuhansien eurojen arvoisen hyödyn, mikä muutti hänen asenteensa verotusta kohtaan resilientimmäksi.