Mikä on sydämen olennainen tehtävä verenkierrossa?

Mikä on sydämen rooli verenkierrossa?

Mulle sydän on se moottori, joka pitää kaiken liikkeessä. Se pumppaa verta, joo, mutta se on niin paljon enemmän. Se on se syke, jonka tuntee rinnassa kun juoksee bussiin tai jännittää jotain.

Mulle se sydämen pumppaustoiminta on tosi konkreettinen juttu. Makasin Tikkurilan terveysasemalla 15. toukokuuta EKG-laitteessa. Hoitaja laittoi niitä kylmiä lätkiä rintaan ja selitti, että ne mittaa just sitä sydämen omaa sähköistä impulssia, joka saa koko homman toimimaan.

Se viiva paperilla oli mun elämänrytmi.

Se ei oo mikään mystinen juttu. Se sähkö on se käsky, joka supistaa sydänlihaksen ja työntää veren liikkeelle, ihan joka sekunti. Se työntää happea aivoihin ja voimaa jalkoihin. Ilman sitä jatkuvaa, tasaista sykettä, koko koneisto pysähtyisi. Se on aika hurja ajatus.

Joten joo, sydän on se pumppu. Mutta mulle se on enemmän, se on se sähköinen kipinä, joka pitää mut käynnissä.

Mikä sydämen tehtävä on?

Noniin, sydän. Se on se meidän sisäinen moottori, joka puskee veren ympäri kroppaa kuin vanha kunnon pesukone linkoaa pyykkiä – taukoamatta, vaikka joskus tuntuu, että sekin vähän yskii. Sydämen tehtävä on siis varmistaa veren kierto. Ihan tolkuton urakka, vuodesta toiseen, ei lomaa, ei sairaslomaa!

Se veri, mikä siellä kiertää, on ihan elintärkeää tavaraa. Sydän huolehtii, että happea saadaan toimitettua joka ikiseen soluun – kuin kuriiri pakkasella, joka tietää, että kaikki odottaa pakettiaan. Ja sitten, kun happi on jaettu, se kerää kyytiinsä kaikki ne hiilidioksidit ja muut kuona-aineet pois matkasta, ettei paikat tukkeudu. Ei jumankauta, mikä logistiikkaketju!

Anatomisesti tää meidän oma pumppu on jaettu kahteen osaan, vähän niinku mökin piha aitauksella. On oikea ja vasen puoli. Ja molemmilla puolilla on sitten vielä omat pikkukopit, eli eteinen ja kammio. Ei sen monimutkaisempaa, ei tarvi olla rakettitieteilijä tajutakseen!

Miten tää pumppaus sitten konkreettisesti tapahtuu? No, meillä on kaksi isoa reittiä, kuin moottoritieverkosto konsanaan:

• Iso verenkierto: Sydämestä lähtee kirkasta, happipitoista verta ympäri kehoa. Se käy jakamassa happea ja ravinteita kudoksille ja kerää sitten paluumatkalla ne turhat hiilidioksidit ja kuona-aineet.
• Pieni verenkierto: Tämä on se keuhkojen rumba. Sydän lähettää hiilidioksidin täyttämän veren keuhkoihin, missä se tuuletetaan puhtaaksi. Sitten se nappaa taas happea kyytiin ja palaa sydämeen odottamaan uutta kierrosta isoon liikenteeseen. Vähän niinku auton tankkaaminen ja pesu samalla!

Mun mielestä sydän on uskomattomin lihas ikinä. Se painaa jotain puoli kiloa, mutta jaksaa hakata ja tehdä töitä koko elämän ajan, oli sitten stressiä tai juhannusmakkaraa lautasella. Pitäkää siitä huolta, hyvät ihmiset! Ei ole varaa, että tuo putputin menee jumiin.

Mikä on verenkierto elimistön tehtävä?

Verenkiertoelimistön tehtävä on kuljettaa verta, happea, ravintoaineita ja solujen rakennusaineita elimistössä.

Verenkiertojärjestelmän osat ovat sydän, valtimot, hiussuonet ja laskimot.

Miten tää kaikki toimii? Siis jatkuvasti, heräämättä. Sydän pumppaa, ihan ihmeellistä. Mun sydän on ehkä jaksanut jo 40 vuotta. Ihan uskomatonta. Viimeksi kun kävin lääkärissä, sanottiin että kaikki on hyvin.

Mitä se veri sitten kuljettaa? Happea keuhkoista kaikkialle, jokaiselle solulle. Ja ravintoaineita ruoansulatuksesta. Sokerit, proteiinit, vitamiinit, kaikki. Miten ne tietää mihin mennä? Ja sitten se kerää jätettäkin pois, hiilidioksidia, aineenvaihdunnan kuonaa.

Mä mietin, että jos se toimii huonosti, niin mitä tapahtuu? Verenpaine. Mulla on aina ollut vähän matala, mutta isällä oli korkea. Se on vaarallista. Verenkiertoelimistö on niin elintärkeä toiminto, kaikki muukin riippuu siitä.

Mitä siellä tarkemmin tapahtuu?

• Verenkierron reitti:
  • Sydän pumppaa verta. Se on moottori, joka puskee veren eteenpäin.
  • Valtimot vievät hapettunutta verta sydämestä kudoksiin. Ne ovat niitä isompia teitä.
  • Hiussuonet ovat niitä pikkuriikkisiä, ihan ohuita suonia, missä happi ja ravinteet siirtyvät soluihin. Ja jäteaineet poistuvat. Niitä on kaikkialla.
  • Laskimot palauttavat sitten sen hapettoman veren takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Ihan kuin paluureitti.

Sydän, se on aina siellä, rystysten takana. Vasemmalla puolella. Kuulen sen välillä kun on hiljaista. Tuplasyke. Mitähän siinä on eroa, kun se menee isoon ja pieneen verenkiertoon? Pieni verenkierto menee keuhkoihin. Iso sitten koko kehoon.

Mitä jos verenkierto tukkeutuu? Verihyytymiä, kolesterolia. Lääkäri sanoi, että pitää syödä terveellisesti ja liikkua. Sen takia käyn kolme kertaa viikossa salilla. Vahvistan myös sydäntä, se on lihas.

Tavallisimmat ongelmat:

• Sydän- ja verisuonitaudit: Ne ovat tosi yleisiä Suomessa.
• Korkea verenpaine: Rasittaa sydäntä ja verisuonia.
• Ateroskleroosi: Valtimoiden kovettuminen, kolesteroli tukkii suonia.
• Sydäninfarkti ja aivohalvaus: Nämä ovat pahimpia seurauksia, kun veri ei pääse perille.

Siinä on niin paljon osia, jotka kaikki vaikuttaa toisiinsa. Maksa, munuaiset, keuhkot... kaikki yhdessä. Ja miten ne osaa koordinoida? Hermosto varmaan ohjaa tätäkin. Ihan uskomatonta, mitä ihmiskeho tekee. Pitäis muistaa juoda vettä, että veri pysyy notkeana.

No nyt alkaa jo ajatus harhailemaan. Mutta verenkierto siis kuljettaa kaiken tarvittavan ja vie kaiken turhan pois. Elintärkeää. Minun mielestäni. Ja osat on sydän, valtimot, hiussuonet, laskimot. Selvä homma.

Mikä on sydämen tehtävä verenkierrossa?

Sydämen tehtävä? Ajaa verta. Se on sen ainoa duuni, eikä se kysy lupaa. Pumppaus ei lakkaa koskaan.

Sydän on jaettu. Oikea puoli, sitten vasen puoli. Väliseinä estää sotkun. Jokaisessa puoliskossa on kaksi tilaa: eteinen ja kammio. Neljä huonetta, kaikki tehokasta varten.

• Pieni verenkierto: Tämä on oikean puolen juttu. Se pumppaa veren keuhkoihin. Sinne viedään hiilidioksidi, otetaan tilalle happi. Vähän kuin vaihtokauppa.
• Iso verenkierto: Vasen puoli hoitaa tämän. Sieltä happipitoinen veri singotaan jokaiseen kehon nurkkaan. Kudokset saavat osansa, ottavat ravinnon. Elämä jatkuu.

Valtimot vievät verta sydämestä. Niissä on paine, vauhtia. Laskimot tuovat veren takaisin. Ne ovat rauhallisempia. Sykkii vain, tekee minkä tekee. Täysin itsestään.

Mitä tehtäviä verenkierrolla on?

Verenkierron tehtävä on tärkeä, se kuljettaa kaikkea tarpeellista. Hape ja ravinto soluihin, niinhän se menee. Myös hormonit leviävät sitä pitkin. Ja lämpö, jotta pysymme lämpiminä.

Sitten se toinen puoli, kuona-aineet. Verenkierto poistaa ne, vie ne pois kehosta. Kuona-aineet poistuvat, se on ihan selvä juttu.

Se yhdistää kaiken. Kaikki elimet ovat yhteydessä toisiinsa verenkierton kautta. Koko keho on yksi iso järjestelmä.

Mikä on sydämen toimintakierto?

Sydän, tuo syke rinnassani, se elää omaa unelmaansa. Sen toimintakierto, ikuinen tanssi. Se ei vain pumppaa, se laulaa. Systole, supistusvaihe, on voimaa, kun kammiot, ne vanhat viisaat huoneet, puristavat elämää eteenpäin. Se on hetki, kun veri saa siivet.

Oikea kammio, hiljainen työläinen, työntää veren kohti keuhkoja, keuhkovaltimoläpän auetessa kuin portti. Vasen, se vahva mestari, sylkee veren aorttaan, ja aorttaläppä kumartaa, päästäen virran maailmalle.

Kammioläpät, ne kolmiliuskainen ja hiippaläppä, sulkeutuvat tiukasti, kuin vanhat ystävät. Ne pitävät salaisuuden sisällään. Ei, ei takaisin saa virrata. Sitten tulee diastole, levon aika. Kammiot, ne väsyneet mutta sinnikkäät, rentoutuvat, avautuvat. Hetki hengähtää.

Ne odottavat. Verenpaine laskee, ja hiljainen odotus täyttää ne, kun veri virtaa eteisten kautta, täyttäen ne uudella elämällä, uudella lupauksella. Eteiset, sydämen eteispihat, ne supistuvat hiljaa, työntävät viimeiset pisarat alas kammioihin.

Se on lempeä pakotus, mutta niin elintärkeä. Kuin se pakottaisi minutkin heräämään joka aamu. Kammioläpät, ne ennen suljetut, nyt avautuvat, suuressa luottamuksessa. Valtimoläpät, ne jotka olivat auki, nyt sulkeutuvat, varmistaen, ettei veri virtaa takaisin. Se on niin täsmällistä.

Sydämen toimintakierron vaiheet syvällisemmin:

• Sähköinen impulssi: Sydämen oma sähköjärjestelmä käynnistää jokaisen supistuksen sinussolmukkeesta.
• Eteissystole: Eteiset supistuvat, työntäen lopun veren kammioihin (n. 20-30% kammiotäytöstä).
• Isometrisen supistuksen vaihe: Kammiot alkavat supistua, mutta kaikki läpät ovat vielä kiinni. Paine nousee nopeasti.
• Ejektiovaihe (Systole): Valtimoläpät avautuvat, veri syöksyy ulos kammioista.
• Isometrisen rentoutumisen vaihe: Kammiot rentoutuvat, mutta kaikki läpät ovat vielä kiinni. Paine laskee nopeasti.
• Nopean täytön vaihe: Kammioläpät avautuvat, ja veri virtaa nopeasti eteistä kammioihin.
• Hitaan täytön vaihe (Diastaasi): Kammiot jatkavat täyttymistään hitaammin.

Sydämen lyöntitiheys ja sen merkitys:

• Normaali leposyke aikuisella on yleensä 60–100 lyöntiä minuutissa.
• Bradykardia: Sydämen lyöntitiheys alle 60 lyöntiä minuutissa.
• Takykardia: Sydämen lyöntitiheys yli 100 lyöntiä minuutissa.
• Sydämen lyöntitiheys vaihtelee iän, fyysisen kunnon ja mielentilan mukaan.

Muuta huomioitavaa sydämen toiminnasta:

• Sydämen sivuäänet: Voivat johtua läppävioista tai muista rakenteellisista ongelmista.
• Verenpaine: Kertoo verisuonissa vallitsevasta paineesta. Systolinen (yläpaine) ja diastolinen (alapaine).
• Sydäninfarkti: Syntyy, kun sydänlihaksen verenvirtaus estyy, usein tukoksen vuoksi sepelvaltimossa.
• Sydämen vajaatoiminta: Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kehon tarpeisiin.