Mikä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä?

0 katselukertaa
Vastaus kysymykseen mikä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä on koko valuma-alueen yhteisvaikutus sekä ihmistoiminnasta peräisin oleva liiallinen ravinnekuormitus. Suomessa ihmistoiminta tuottaa noin kolme neljäsosaa fosforikuormituksesta ja vajaat kaksi kolmasosaa typpikuormituksesta. Liiallinen ravinteiden määrä saa levät ja vesikasvit kasvamaan hallitsemattomasti, jolloin vesi samenee, sinilevät runsastuvat ja pohjat liettyvät.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä? Ihmistoiminnan osuus

Moni pohtii, mikä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja miksi kirkkaat vedet muuttuvat sameiksi. Kyseessä ei ole vain yksittäinen päästölähde, vaan laajempi kokonaisuus, joka vaikuttaa suoraan vesikasvillisuuteen ja pohjan kuntoon. Tutustu tarkemmin siihen, miten ravinteet muuttavat vesiluontoa ja millaisia seurauksia ilmiöstä syntyy.

Mikä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä?

Vesistöjen rehevöitymisen taustalla on useita rinnakkaisia tekijöitä, mutta perimmäinen syy on ravinteiden - erityisesti typen ja fosforin - liiallinen päätyminen veteen. Nämä ravinteet kulkeutuvat järviin, jokiin ja mereen pääosin maatalouden valumavesistä, jätevesistä sekä ilmalaskeumasta.

Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä päästölähteestä, vaan koko valuma-alueen yhteisvaikutuksesta. Suomessa ihmistoiminta aiheuttaa noin kolme neljäsosaa fosforikuormituksesta ja vajaat kaksi kolmasosaa typpikuormituksesta. [1] Kun vesi saa liikaa lannoitetta, levät ja vesikasvit alkavat kasvaa hallitsemattomasti. Seurauksena vesi samenee, sinilevät ja rihmalevät runsastuvat ja pohjat liettyvät. Mutta tässä piilee yksi salakavala mekanismi, jota moni ei tule ajatelleeksi - palaan siihen tarkemmin, kun käsittelemme pohjan hapettomuutta.

Vesistöjen rehevöitymisen syyt: mistä ravinteet tulevat?

Ravinnekuormitus jakautuu kahteen pääluokkaan: laajalta alueelta tulevaan hajakuormitukseen ja tarkasti paikannettavaan pistekuormitukseen. Suurin osa nykyisestä kuormituksesta on vaikeasti hallittavaa hajakuormitusta.

Maatalouden valumat ovat suurin yksittäinen kuormittaja

Maatalous on selvästi suurin ihmistoiminnasta johtuvan ravinnekuormituksen lähde. Lannoitteiden ja lannan ravinteet huuhtoutuvat pelloilta ojiin ja jokiin erityisesti syys- ja kevätsateiden aikana, kun kasvipeitteisyyttä on vähän. Ihmisperäisestä kuormituksesta maatalouden osuus on Suomessa noin 68 prosenttia fosforista ja 50 prosenttia typestä.

Totta puhuen maatalouden kuormituksen vähentäminen on osoittautunut huomattavasti vaikeammaksi kuin moni alun perin uskoi. Olen itse seurannut useita valuma-aluehankkeita, ja suurin turhautuminen liittyy säähän - yksi rankkasadekuuro voi huuhtoa pelto-ojista kuukausien suojavyöhyketyön tulokset suoraan alapuoliseen järveen. Vesi muuttuu hetkessä savenväriseksi. Pelkkä lannoituksen vähentäminen ei riitä, jos maan rakenne on tiivistynyt eikä vesi imeydy maaperään.

Jätevedet ja haja-asutuksen päästöt

Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet kuuluvat pistekuormitukseen, koska ne johdetaan vesistöihin yhden putken kautta. Suomessa suurten jätevedenpuhdistamoiden tekniikka on huippuluokkaa, ja ne poistavat jätevedestä tyypillisesti valtaosan fosforista.

Tilanne on kuitenkin toinen typen ja haja-asutuksen osalta. Typenpoisto on teknisesti haastavampaa, ja kaupunkien puhdistamot poistavat typestä merkittävän osan. [4] Lisäksi harvaan asutuilla alueilla ja mökeillä vanhentuneet saostuskaivot voivat päästää käsittelemättömiä ravinteita suoraan lähivesiin. Vaikka yksittäisen mökin päästö tuntuu pieneltä, tuhansien rantakiinteistöjen yhteisvaikutus näkyy nopeasti matalissa lahdissa.

Ilmalaskeuma ja metsätalouden vaikutus

Ravinteita sataa vesistöihin myös suoraan taivaalta ilmalaskeumana. Liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt kulkeutuvat tuulten mukana satojen kilometrien päähän ja laskeutuvat sateen mukana veteen.

Harvoin tullaan ajatelleeksi, kuinka suuri merkitys metsillä on suodattimena. Metsät sitovat valtaosan taivaalta tulevasta typestä, mutta metsänhakkuut, maanmuokkaus ja kunnostusojitukset vapauttavat maaperään sitoutuneita ravinteita sekä humusta. Metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta on vain muutamia prosentteja, mutta pienissä metsäjärvissä ja latvavesissä yksittäinen avohakkuu voi tummentaa ja rehevöittää veden vuosiksi eteenpäin.

Ravinteiden vaikutus vesistöihin ja sisäisen kuormituksen kierre

Kun ylimääräiset ravinteet käynnistävät levätuotannon, seurauksena on ketjureaktio, joka muuttaa koko vesistön ekosysteemin. Näkyvimpiä merkkejä ovat veden samentuminen, rihmalevien takertuminen rantoihin ja myrkyllisten sinilevälauttojen muodostuminen keskikesällä. Yleisesti ottaen ravinteiden vaikutus vesistöihin on moninaista ja pitkäkestoista.

Tässä kohtaa palataan aiemmin mainitsemaani salakavalaan mekanismiin: sisäiseen kuormitukseen. Kun valtavat levämassat kuolevat, ne vajoavat pohjaan. Pohjan hajottajabakteerit kuluttavat kaiken vapaan hapen hajottaessaan tätä orgaanista ainesta, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen.

Hapettomuus on käännekohta. Se muuttaa pohjasedimentin kemiaa niin, että pohjaan vuosikymmenten aikana sitoutunut fosfori liukenee takaisin veteen. Vesistö alkaa siis ruokkia itse itseään sisältäpäin, vaikka ulkoinen ravinnekuormitus pelloilta saataisiin katkaistua. Juuri tästä syystä kerran pahasti rehevöityneen järven tai merenlahden toipuminen kestää usein kymmeniä vuosia.

Miten rehevöitymistä voidaan ehkäistä ja hillitä?

Rehevöitymisen pysäyttäminen vaatii sekä laajoja maatalouden vesiensuojelutoimia että järkeviä valintoja kotitalouksissa. Tehokkainta on estää ravinteiden pääsy veteen jo valuma-alueella.

Moni ajattelee, että rehevöitymisen torjunta on pelkästään viranomaisten ja maanviljelijöiden tehtävä. Todellisuudessa jokaisen kuluttajan valinnat vaikuttavat suoraan peltojen ravinnekiertoon. Esimerkiksi kotimaisen järvikalan syöminen poistaa fosforia ja typpeä suoraan vesistöstä - yksi kilo särkikalaa vie mukanaan merkittävän määrän ravinteita pois veden kierrosta. Lisäksi kasvispainotteisempi ruokavalio ja ruokahävikin minimointi vähentävät peltopinta-alan ja lannoitteiden tarvetta. Monet pohtivat, miksi vesistöt rehevöityvät arkisten valintojen seurauksena.

Maataloudessa parhaita tuloksia on saatu peltojen kipsikäsittelyllä, talviaikaisella kasvipeitteisyydellä sekä kosteikkojen rakentamisella, jotka pysäyttävät kiintoaineksen ennen kuin se ehtii jokeen. Rehevöityminen ei katoa yhdessä yössä, mutta suunta on käännettävissä pitkäjänteisellä työllä. On tärkeää ymmärtää, mitä on vesistöjen rehevöityminen ja miten voimme siihen vaikuttaa.

Hajakuormitus vs. Pistekuormitus vesistöjen rehevöittäjänä

Vesistöihin päätyvä ravinnekuormitus jaetaan syntytapansa mukaan kahteen pääryhmään, joiden hallinta vaatii täysin erilaisia keinoja.

Hajakuormitus (Suurin nykyinen ongelma)

• Noin 64 prosenttia fosforikuormituksesta ja 41 prosenttia typpikuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta [5]

• Peltoviljely, karjatalous, metsätalous, haja-asutus ja ilmalaskeuma

• Vaikeaa, koska päästöt syntyvät laajalta alueelta ja riippuvat voimakkaasti sääolosuhteista

• Suojavyöhykkeet, kipsikäsittely, kosteikot ja talviaikainen kasvipeitteisyys

Pistekuormitus

• Huomattavasti pienempi kuin hajakuormituksen, sillä puhdistustekniikka on kehittynyt

• Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot, teollisuuslaitokset ja kalankasvattamot

• Helppoa mitata, valvoa ja rajoittaa ympäristöluvilla, koska päästö tulee yhdestä pisteestä

• Tehostettu biologinen ja kemiallinen jätevedenpuhdistus sekä ravinteiden talteenotto

Vaikka pistekuormitus saatiin Suomessa suurelta osin kuriin jo vuosikymmeniä sitten jätevedenpuhdistamoita rakentamalla, hajakuormitus pitää vesistöt edelleen rehevinä. Tulevaisuuden vesiensuojelussa ratkaisevaa on nimenomaan peltojen ja metsien valumavesien hallinta.

Mökkilahden kunnostus Varsinais-Suomessa

Pekka, 54-vuotias insinööri Turusta, turhautui kesämökkinsä matalan lahden tilaan. Vesi oli sameaa kuin hernekeitto, ja sinilevä esti uimisen lähes koko heinäkuun ajan.

Ensimmäisenä kesänä Pekka ja naapurit niittivät rannan kaislikkoa ja vesikasveja jättäen kasvijätteen rantaan maatumaan. Tilanne paheni entisestään, koska mätänevät kasvit vapauttivat ravinteet takaisin veteen.

He pyysivät apua paikalliselta vesiensuojeluyhdistykseltä ja tajusivat virheensä. Seuraavana kesänä kaikki niitetty kasvimassa kerättiin pois rannalta kompostoitavaksi, ja yläpuolisen pelto-ojan suulle kaivettiin pieni laskeutusallas.

Kahden vuoden kuluttua lahden näkösyvyys parani selvästi, eikä laajoja sinilevälauttoja enää muodostunut hellejaksoillakaan.

Näin teet sen heti

Typpi ja fosfori ovat rehevöitymisen päämoottorit

Liiallinen määrä typpeä ja fosforia kiihdyttää levien kasvua, mikä johtaa veden samentumiseen, sinileväkukintoihin ja pohjan hapettomuuteen.

Maatalous vastaa suurimmasta osasta ihmisen kuormitusta

Suomessa maatalous tuottaa noin 68 prosenttia ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 50 prosenttia typpikuormituksesta, minkä vuoksi peltojen vesiensuojelu on avainasemassa. [6]

Sisäinen kuormitus hidastaa vesistöjen toipumista

Hapettomasta pohjasta liukeneva vanha fosfori ruokkii leväkukintoja vielä vuosia sen jälkeen, kun ulkoiset valumat on saatu kuriin.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua myös

Mitkä tekijät aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä eniten?

Suurin yksittäinen tekijä on maatalouden ravinnekuormitus, josta huuhtoutuu vesistöihin typpeä ja fosforia erityisesti sateisina vuodenaikoina. Lisäksi merkittäviä lähteitä ovat jätevedet, haja-asutuksen puutteellinen jätevesien käsittely sekä liikenteen ja teollisuuden aiheuttama ilmalaskeuma.

Miksi sinilevä ilmaantuu kesäisin rehevöityneisiin vesiin?

Sinilevät hyötyvät korkeista fosforipitoisuuksista ja lämpimästä, tyynestä vedestä. Toisin kuin monet muut levät, sinilevät pystyvät sitomaan suoraan veteen liuennutta ilmakehän typpeä, mikä antaa niille ylivoimaisen kilpailuedun keskikesällä muiden ravinteiden loppuessa.

Miten voin itse estää vesistöjen rehevöitymistä omassa arjessani?

Huolehdi mökin ja omakotitalon jätevesijärjestelmän kunnosta, äläkä koskaan pese mattoja, astioita tai itseäsi suoraan vesistössä. Arjessa tehokkaimpia keinoja ovat ruokahävikin vähentäminen, kasvispainotteinen ruokavalio sekä kotimaisen särkikalan hyödyntäminen ruoanlaitossa.

Paraneeko rehevöitynyt järvi heti, kun ravinnepäästöt lopetetaan?

Ei parane, sillä järven pohjaan on kertynyt vuosikymmenten aikana valtava ravinnevarasto. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimentistä vapautuu fosforia takaisin veteen, mikä ylläpitää rehevöitymistä sisäisenä kuormituksena vielä pitkään ulkoisten päästöjen loppumisen jälkeen.

Haluatko tietää lisää ympäristön tilasta ja siitä, mitä rehevöityminen aiheuttaa vesiluonnolle? Lue lisää ja tutustu artikkeliimme aiheesta Mitä rehevöityminen aiheuttaa?

Viitemateriaali

  • [1] Vesi - Suomessa ihmistoiminta aiheuttaa noin kolme neljäsosaa fosforikuormituksesta ja vajaat kaksi kolmasosaa typpikuormituksesta.
  • [4] Maaseuduntulevaisuus - Typenpoisto on teknisesti haastavampaa, ja kaupunkien puhdistamot poistavat typestä merkittävän osan.
  • [5] Itameri - Noin 64 prosenttia fosforikuormituksesta ja 41 prosenttia typpikuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta
  • [6] Mtk - Suomessa maatalous tuottaa noin 68 prosenttia ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 50 prosenttia typpikuormituksesta, minkä vuoksi peltojen vesiensuojelu on avainasemassa.