Mikä on maailman yleisin laji?

Mikä on maailman yleisin laji? Lajirikkaus vs yksilömäärä

Maapallon monimuotoisesta luonnosta puhuttaessa herää usein kysymys, mikä on maailman yleisin laji luonnossa. Lajien yleisyyden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan maapallon ekosysteemejä paremmin ja välttämään harhakäsityksiä luonnon tasapainosta. Erilaisten määrittelytapojen oppiminen antaa selkeän kuvan planeettamme eläinkunnan ja mikrobien todellisista valtarakenteista.

Mikä on maailman yleisin laji?

Kysymys siitä, mikä on maailman runsaslukuisin eliölaji, voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole vain yhtä oikeaa vastausta. Se riippuu täysin siitä, mitataanko yleisyyttä puhtaasti yksilöiden lukumäärällä vai lajikirjon monimuotoisuudella eli sillä, millä ryhmällä on eniten erillisiä alalajeja. Kun tarkastelemme maapallon elämää eri mittakaavoissa, voittajiksi nousevat aivan eri eliöt kuin uskoisi.

Monet veikkaavat ensimmäisenä ihmistä tai vaikkapa rottaa, mutta todellisuudessa nämä suuret nisäkkäät ovat kaukana kärjestä. Luonto toimii usein säännöillä, joissa pienin onkin kaikkein suurin. Mutta odotahan, sillä mukana on yksi käsittämätön poikkeus - paljastan tämän selkärankaisten ryhmän yllättäjän hieman alempana kohdassa, joka käsittelee merten mysteereitä.

Yksilömäärältään runsaslukuisin eliölaji elää merten syvyyksissä

Jos mitataan puhtaasti yksittäisten solujen ja yksilöiden määrää, mikä eläinlaji on maailman yleisin ei suinkaan ole mikään näkyvä otus, vaan mikroskooppinen syanobakteeri nimeltään Prochlorococcus marinus. Tämä piskuinen valon avulla elävä meribakteeri on maapallon tärkeimpiä asukkaita, vaikka sitä ei voi paljain silmin nähdä lainkaan.

Maailman valtamerissä arvioidaan elävän noin 2.9 x 10^27 yksilöä tätä nimenomaista syanobakteeria. Luku on niin valtava, että sitä on lähes mahdotonta käsittää - se tarkoittaa miljardia miljardia miljardia yksilöä. Tämä näkymätön massa ei ole pelkkää taustatäytettä, sillä se vastaa noin 13-48 % koko planeettamme biologisesta hapentuotannosta. Muistan, kun opiskeluaikoina tajusin tämän ensimmäistä kertaa; tuntui hullulta ajatella, että joka viides hengityksemme on peräisin merten näkymättömiltä mikrobeilta, joista useimmat ihmiset eivät ole koskaan kuulleetkaan.

Lajirikkauden mestarit: Mikä eläinryhmä hallitsee nimikkeiden määrää?

Kun käännämme katseemme siihen, missä eliöryhmässä on eniten erilaisia tieteellisesti kuvattuja lajeja, mikroskoopit saa unohtaa. Tämän sarjan ehdoton voittaja on kovakuoriaisten lahko.

Tieteelle tunnetaan tällä hetkellä noin 400.000 eri kovakuoriaislajia maailmanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 25 % kaikista maapallon tunnetuista eläinlajeista on kovakuoriaisia. Joka neljäs vastaantuleva eläinmuoto planeetallamme kantaa siis kovaa selkäkilpeä. Tutkijat arvioivat, että todellinen määrä voi olla vielä paljon suurempi, mahdollisesti jopa 2.1 miljoonaa lajia, sillä uusia lajeja löydetään sademetsistä ja syrjäisiltä alueilta jatkuvasti. Kovakuoriaisten evolutiivinen menestys onkin jotain sellaista, jota selkärankaiset eivät voi kuin ihailla etäältä.

Selkärankaisten yllätys ja maaeläinten todelliset valtiaat

Tässä on se luvattu paljastus, joka usein sekoittaa ihmisten käsitykset täysin. Kun puhutaan selkärankaisista - eli eläimistä, joilla on sisäinen tukiranka - maailman yleisin eläin ei löydy laitumilta eikä kaupungeista. Se on syvänmeren kala nimeltään sukkanauhakeila.

Nämä pienet, vain noin 1-3 tuuman eli noin 2.5-7.6 senttimetrin pituiset kalat elävät satojen metrien syvyydessä pilkkopimeässä. Niiden yksilömäärän arvioidaan liikkuvan sadoissa biljoonissa tai jopa quadrillionissa, mikä tekee niistä ylivoimaisesti maailman runsaslukuisimman selkärankaisryhmän. En aluksi meinannut uskoa tätä - miten ihmeessä maailman yleisin kala voi olla sellainen, jota kukaan tavallinen ihminen ei tule koskaan näkemään elävänä? Mutta merten twilight zone eli hämärävyöhyke kätkee sisäänsä valtavan biomassan, joka pyörittää planeetan ekosysteemiä.

Maan päällä tilanne on toinen. Muurahaiset ovat maaeläinten runsaslukuisin ryhmä, ja niiden kokonaispopulaation arvioidaan olevan noin 20 kvadrilioonaa yksilöä. Ne kuitenkin jakautuvat yli 10.000 eri lajiin, joten mikään yksittäinen muurahaislaji ei yksinään saavuta samanlaista valta-asemaa kuin ihmiskunta omassa luokassaan.

Miten maailman yleisimmät ryhmät vertautuvat toisiinsa?

Prochlorococcus marinus (Syanobakteeri) ⭐

1. Noin 2.9 x 10^27 solua maailmanlaajuisesti
2. Maailman valtameret, erityisesti lämpimät ja ravinneköyhät vyöhykkeet
3. Yksi selkeä mikroskooppinen laji, jolla on eri ympäristöihin sopeutuneita ekotyyppejä

Kovakuoriaiset (Coleoptera)

1. Tuntematon, mutta yksilöitä on arvioitu olevan biljoonia
2. Lähes kaikki maapallon ekosysteemit lukuun ottamatta merta ja napa-alueita
3. Noin 400.000 tieteellisesti kuvattua ja tunnistettua lajia

Sukkanauhakeilat (Cyclothone)

1. Sadoista biljoonista jopa yhteen quadrilioonaan yksilöä
2. Valtamerien keskisyvyydet, yleensä yli 300 metrin syvyydessä
3. Pieni suku, johon kuuluu vain noin 13-14 tunnettua kalalajia

Tutkijan oivallus merten hämärävyöhykkeellä

Nuori meribiologi Ville aloitti työt tutkimusaluksella Tyynellämerellä tavoitteenaan kartoittaa pinnanläheisiä kalakantoja. Hän oli turhautunut, sillä perinteiset verkkonäytteet antoivat hyvin vähän saalista ja laitemetodit tuntuivat epäluotettavilta.

Ensimmäisellä viikolla Ville laski hienosilmäiset haavit vain sataan metriin. Tulokseksi saatiin pelkkää tyhjää ja muutama meduusa, mikä sai tiimin epäilemään laitteiston toimivuutta merten syvissä kohdissa.

Ville tajusi, että kaikuluotaimen signaalit osoittivat valtavan massan vaeltavan syvemmällä. Hän päätti rohkeasti upottaa tutkimuslaitteet yli 400 metrin syvyyteen twilight zone -vyöhykkeelle.

Kun haavit nostettiin, ne olivat täynnä satoja tuhansia pieniä, bioluminoivia sukkanauhakeiloja. Tämä vahvisti Villelle, että maailman yleisin selkärankainen elää suojassa katseiltamme, satojen metrien syvyydessä.