Miksi aurinko on vaarallista?

Miten aurinko vaikuttaa ihmiseen?

Aurinko, tuo valtava ydinreaktori taivaalla, on meille enemmän kuin vain valonlähde. Se on UV-säteilyn pääasiallinen jakaja, ja se säteily, vaikka näkymätöntä, tekee meihin monenlaisia juttuja. UV-säteily jaetaan kolmeen kategoriaan: UV-A, UV-B ja UV-C.

• UV-A: Tunkeutuu syvälle ihoon.
• UV-B: Pääosin vastuussa auringonpolttamista.
• UV-C: Onneksi otsonikerros blokkaa tämän suurimmaksi osaksi.

Auringon vaikutukset:

• Punoitusta: Ensimmäinen merkki siitä, että ehkä pitäisi hakeutua varjoon.
• Palamista: No, tästä ei tarvinne sanoa mitään. Kipu opettaa.
• Ruskettumista: Kehon tapa suojautua lisäsäteilyltä. Melko fiksua, vai mitä?
• Ihon ikääntymistä: Valitettava tosiasia. Aurinko on aika armoton iholle pitkällä aikavälillä.

Miettikääpä, jossain päin maailmaa joku maksaa maltaita saadakseen saman vaikutuksen solariumissa. Elämä on täynnä ironiaa. Ja hei, muistakaa se aurinkorasva!

Mitä liika UV-säteily aiheuttaa?

Liiallinen UV-säteily… no, se ei ole kiva juttu. Ajatellaanpa sitä vähän:

• UV-B on se ilkimys, joka polttaa ihon. Ja pahimmillaan altistaa ihosyövälle. Onneksi suurin osa tästä säteilystä suodattuu jo ilmakehässä. Melkein 90 % tarkalleen.
• UV-A pääsee syvemmälle ihoon. Ruskettaa – mikä on monille tavoiteltavaa – mutta samalla vanhentaa ihoa. Vähän kuin sopimus paholaisen kanssa?

Miksi mietimme näitä? No, aurinko on elämän lähde, mutta myös vähän kuin ystävä, joka joskus läimäisee liian kovaa. Tarvitaan aurinkorasvaa!

Miten aurinko vaikuttaa ihmiseen?

Muistan sen kesän 2023, oli heinäkuu ja olin Kreikassa, Rodoksella. Loma alkoi unelmien täyttymyksenä, upeat rannat, kirkas vesi. Mutta sitten se tuli. Aurinko poltti minut aivan armotta.

Ensimmäinen päivä rannalla meni täydellisenä euforiassa. Lämmin hiekka jalkojen alla, kirkas meri. En käyttänyt riittävästi aurinkovoidetta, ajattelin, että olen jo ruskettunut. Tyhmä. Illalla ihoni oli punainen ja kipeä, tuntui kuin joku olisi polttanut sen. Kipu oli aivan kamalaa.

• Polttava kipu: Ei mitenkään normaalia punoitusta, vaan aito, voimakas kipu.
• Kuumuus: Iho tuntui kuumalta ja turvonneelta.
• Epämukavuus: En voinut edes koskea ihooni, kaikki kosketus tuntui kivuliaalta.

Käytin kylmää vettä ja aloe vera geeliä, mutta mitään ei tuntunut auttavan. Seuraavat pari päivää olin sisällä, kipu oli niin kova, että en voinut mennä ulos. Olin aivan rikki, loma pilalla. Jälkeenpäin ajatellen, olisin pitänyt käyttää paljon enemmän aurinkovoidetta ja pysyä varjossa kuumimpina aikoina. Aurinko on vaarallinen.

Aurinko, UV-säteily ja ihminen:

• UV-säteily: UV-A, UV-B ja UV-C-säteily. UV-säteilyä ei näe.
• Ihovauriot: Punoitus, palaminen, rusketus, ihon ennenaikainen ikääntyminen, ihosyöpä.
• Suojautuminen: Aurinkovoide, varjossa oleskelu, suojaavat vaatteet.

Olen oppinut karvaan läksyn. En koskaan enää aliarvioi auringon voimaa. Se oli kamala kokemus. Nyt käytän aina runsaslti aurinkovoidetta ja olen varovainen auringossa.

Kauanko pitää olla auringossa, että saa D-vitamiinia?

D-vitamiinia auringosta? Lyhyt vastaus:

• Kesällä riittää 15 minuuttia. Kokovartalo.
• UVB tekee tehtävänsä.

Lisätietoa:

• D-vitamiini: Elintärkeä. Luille, immuniteetille.
• Auringonvalo: Paras lähde.
• Ihotyyppi vaikuttaa. Vaalea iho tuottaa nopeammin.
• Suojakerroin estää D-vitamiinin tuotantoa. Ei aina hyvä juttu.

Huomioi: Talvella Suomessa aurinko ei riitä. D-vitamiinilisä tarpeen. Harkitse veren D-vitamiinitason mittausta.

Milloin auringosta saa D-vitamiinia?

Auringosta D-vitamiinia? No huh huh, auringonpalvontaprojekti käyntiin! Iho alkaa tuottaa sitä vauhdilla, kuin kyyhkynen munii! Ei siis tarvi olla tuntikaupalla, vaan noin 10-15 minuuttia kesäpäivän auringossa riittää. Kasvot, kädet ja jalat paljaana, niin D-vitamiinin saanti on taattu!

Ajatella, kuin aurinko olisi jättimäinen D-vitamiinipilleri, jonka voimme napsia ilmaiseksi! Aika nerokasta evoluution puolelta, eikö?

Mutta huomioitavaa:

• Aika: Puolenpäivän aika on parasta, silloin aurinko paistaa tehokkaimmin. Muina aikoina tarvitaan enemmän aikaa.
• Ihon tyyppi: Vaaleaihoiset saavat D-vitamiinia nopeammin kuin tummaihoiset.
• Auringonsuojavoide: Jos käytät auringonsuojavoidetta, se voi hidastaa D-vitamiinin tuotantoa. Mutta älä polta ihoasi! Voit esimerkiksi käyttää alhaisempaa suojakerrointa tai ottaa aurinkoa lyhyemmän aikaa.
• Paikka: Etelä-Suomessa aurinkoa saa enemmän kuin Lapissa. Tämä on jotain, mistä etelän ihmiset voivat vähän ylpeillä. Ehkä he voisivat alkaa myydä “aurinkoa” pohjoiseen.

Tämä 10-15 minuuttia on tietenkin karkeasti arvioitu. Riippuu paitsi ihon tyypistä myös vuodenajasta, leveysasteesta ja pilvisyydestä. Jos olet epävarma, verikoe antaa tarkan kuvan D-vitamiinitasoista.

Onko solarium pahempi kuin aurinko?

Solarium… huh. Onko se pahempi kuin aurinko? Kyllä kai. Ainakin mun mielestä. Muistan sen ihon kuivumisen ja sen kirvelyn… yäk.

• Solarium ja aurinko ovat molemmat UV-säteilyn lähteitä. Sama juttu siis.
• Melanooman riski on suurempi solariumilla. Siis tosi paljon suurempi! Lääkärikin sanoi. Ja niillä UV-lampuilla on jotain lisäjuttuja, jotka aurinko ei tee.
• Palaminen. Solariumissa palaa helpommin. Mun kaverilla oli kamala kokemus! Raivot punainen ja kipeytynyt.

Mutta aurinko… se on ainakin ilmainen! Ja vähän sitä D-vitamiinia saa. Vaikka sitten pitäisi käyttää aurinkorasvaa koko ajan. Ja muistaa se varjossa oleminen.

Olin 2018 kesällä Kreikassa, palasin ihan punainen, mutta ei ollut solariumia niin paha. Nyt haluan kuitenkin terveen ihon! Ehkä yksi rusketus tänä vuonna riittää.

Joka tapauksessa, molemmat ovat haitallisia. Ei kannata liioitella kumpaakaan! Aurinko voi olla ihan kiva, jos sitä käyttää kohtuudella. Mutta solarium? Ei kiitos. Se on liikaa.

Montako kertaa solariumissa pitää käydä?

Solarium. Montako kertaa?

• 50 kertaa/vuosi. Säteilyturvakomitea. Sisältää sekä auringon että solariumin. Huomio.
• 10 kertaa. Suomen Säteilyturvakeskus. Suositus.
• Ihotyyppi ratkaisee. Maltilla.

Tuleeko solariumista D-vitamiinia?

Ei.

Solariumin UV-säteily on pääosin UVA-säteilyä. D-vitamiinin tuotanto vaatii UVB-säteilyä. Vähäinen hyöty.

• Heikko UVB-lähteestä solariumissa.
• UVA-säteilyllä on vähäinen vaikutus D-vitamiinin tuotantoon.
• Riski ihosyöpään lisääntyy.

Vaihtoehtoja: Aurinkoa, D-vitamiinilisät.