Milloin kyy saalistaa?

Kyy ja sen saalistus: Enemmän kuin vain viikoittainen myrkkyisku

Kyy ( Vipera berus ) on ainoa myrkyllinen käärmeemme, ja sen läsnäolo herättää luonnollisesti kysymyksiä sen elintavoista, erityisesti saalistuksesta. Yleinen käsitys on, että kyy saalistaa viikoittain, mutta todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi ja riippuvainen monista tekijöistä.

Saalistusrytmi ja myrkyn rooli:

On totta, että kyyn myrkkyrauhasten täyttyminen kestää useita päiviä, jopa viikon verran, täyden iskun antamisen jälkeen. Tämä on perua siitä, että myrkyn tuottaminen kuluttaa kyyn energiaa. Usein kuulee, että kyy saalistaa siis viikon välein, jotta myrkkyrauhaset ehtivät palautua. Kuitenkaan kyy ei välttämättä saalista heti myrkyn täytyttyä uudelleen, eikä myöskään jokainen purema sisällä myrkkyä.

Tärkeää on ymmärtää, että myrkky on kyylle arvokas resurssi, jota ei tuhlata turhaan. Kyy pystyy kontrolloimaan myrkyn ruiskuttamista pureman yhteydessä, ja joskus se antaa ns. “kuivan pureman,” jossa myrkkyä ei erity lainkaan. Tällaisia puremia voi tapahtua puolustustarkoituksessa tai jos saaliseläin on liian pieni, jolloin myrkyn käyttö ei ole energiatehokasta. Kolmasosa kyyn puremista onkin arvioitu olevan ns. “kuivia”.

Säähän ja vuodenaikaan sidottu saalistus:

Kyyn saalistuskäyttäytyminen on vahvasti sidoksissa ympäristön lämpötilaan. Kylmäverisenä eläimenä kyy on riippuvainen ulkoisista lämmönlähteistä ruoansulatukseen ja aineenvaihduntaan. Lämpimämpinä vuodenaikoina, erityisesti keväällä ja kesällä, kyy saalistaa aktiivisemmin. Syksyllä, ilmojen viiletessä, saalistus vähenee ja kyy valmistautuu talvehtimiseen.

• Kevät: Herättyään talviunilta kyy tarvitsee energiaa palautuakseen ja lisääntymistä varten. Saalistus on tuolloin aktiivista.
• Kesä: Lämpimät säät mahdollistavat tehokkaan ruoansulatuksen, joten kyy voi saalistaa säännöllisemmin.
• Syksy: Lämpötilan laskiessa aineenvaihdunta hidastuu, ja saalistus vähenee merkittävästi. Kyy keskittyy keräämään rasvavarastoja talvea varten.

Saaliin valinta ja saalistustekniikat:

Kyyn saalistustaktiikat vaihtelevat saaliseläimen mukaan. Kyy pyrkii yllättämään saaliinsa, yleensä pienet jyrsijät, linnut tai sammakkoeläimet. Se odottaa kärsivällisesti sopivaa hetkeä ja iskee salamannopeasti. Myrkyn lamauttama saalis jäljitetään hajuaistin avulla ja nielaistaan kokonaisena.

Yhteenveto:

Kyyn saalistus ei ole sidottu tarkkaan viikoittaiseen rytmiin, vaan se on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat:

• Myrkyn uusiutumisnopeus: Vaikka myrkyn täyttyminen kestää, kyy ei välttämättä saalista heti.
• Sääolosuhteet: Lämpimät säät aktivoivat saalistusta.
• Saaliin saatavuus: Saaliin määrä ja laatu vaikuttavat saalistusfrekvenssiin.
• Energiantarve: Lisääntyminen ja talvehtimiseen valmistautuminen vaikuttavat saalistustiheyteen.

Ymmärtämällä näitä tekijöitä voimme hahmottaa kyyn elintapoja paremmin ja arvostaa sen roolia osana suomalaista luontoa. Kyy ei ole vain pelottava myrkkykäärme, vaan myös taitava ja sopeutuva saalistaja, jonka elämä on monipuolisempaa kuin mitä yleisesti oletetaan.