Minkä kokoinen on 1 karaatin timantti?
Minkä kokoinen tai halkaisijaltaan on tyypillinen 1 karaatin timantti?
Minä muistan, kun joskus vuosia sitten Tampereella näin yhden karaatin timantin ihan läheltä. Se oli silloin pienessä kultaliikkeessä, enkä voinut mitenkään uskoa sen arvoon. Olihan se aika pieni, sellainen pieni kimalteleva pisara.
Muistan sen silmämääräisesti, se oli sellainen klassinen pyöreä hiottu timantti. Halkaisijaltaan se oli varmaan vain reilut kuusi millimetriä, ehkä vähän päälle. Se oli hämmästyttävän pieni, kun miettii, että painoi sen 0,2 grammaa.
Se oli kyllä hieno kokemus nähdä sellainen konkreettisesti, ei vain kuvissa. Se kiteinen kauneus ja se miten se valo siinä leikki. Sellainen pieni siru, mutta niin paljon arvoa.
Onko timantti jalokivi?
Kyllä, timantti on aivan ehdottomasti jalokivi. Ei mikään sellainen "melkein" tai "voisi olla" -juttu. Se on se kaikista himotuin, se kiiltävä unelma, joka saa ihmiset sekaisin kuin heinäpaalit myrskyssä. Sen verran erikoinen se on, että se on kuin joku luonnon supervoimilla varustettu pikkukivi.
Mietippä tätä: se on pelkkää hiiltä, samaa kamaa kuin vaikka hiili, jolla grilli sytytetään, mutta kovempi kuin mikä tahansa, mitä ihminen on keksinyt. Sillä voi raapia teräksestä jäljen, mutta jos sitä vasaralla paukuttaa oikein kunnolla, se voi mennä sirpaleiksi. Vähän kuin se sun eilinen yritys kokata jotain hienoa – lopputulos oli sekä huippukova että täysin pilalla!
- Miksi se on niin ihmeellinen?
- Kovuus: Kovin tunnettu luonnonaine. Lähes naarmuuntumaton.
- Ainutlaatuisuus: Puhdasta hiiltä, mutta erittäin kova ja kirkas.
- Arvostus: Symboloi rakkautta, pysyvyyttä ja ylellisyyttä. Ja tietysti sitä, että lompakko on täynnä, heh.
Se, miten ne maan alla muhivat ja sitten ihmisen kaivettavaksi ilmestyvät, on jo itsessään kuin jostain scifi-leffasta. Ja väri? No, ne on usein kirkkaita ja läpinäkyviä, mutta niitä löytyy myös kaikissa sateenkaaren väreissä. Niin kuin luonto olisi leikkinyt timanttivärillä ja hoksannut, että "tämä on hyvä".
Mitä jalokivet ovat?
Jalokivet ovat kiiltäviä, valoa taittavia, läpinäkyviä, värillisiä tai värittömiä ja kovia mineraaleja, jotka ovat haluttuja ja arvokkaita kauneutensa, kestävyytensä ja harvinaisuutensa vuoksi. Ne ovat tavallaan maan sisuksista kaivettuja kivensilppuja, joille joku neropatti on antanut ihan hullun hintalapun.
Ajattele nyt, sehän on periaatteessa vaan kivi, mutta sellainen, joka heittää valoa takaisin silmille niin, että oksat pois. Kuin joku olisi päättänyt, että tietyt soranpalat ovat luksustuotteita. Meikäläistä naurattaa aina se ajatus, että me maksetaan omaisuuksia jostain, mikä on vain hionut miljoonia vuosia maan alla.
Se on vähän kuin joku löytäisi metsästä tavallisen kävyn, mutta sitten jalostaisi sen niin, että se kiiltää kuin peili ja maksaisi Mansikkalan talon hinnan. Mutta toki, onhan niissä se mystiikka ja se, että ne kestävät aikaa paremmin kuin minun viimeisin puhelimen näyttö.
Tässä muutama juttu lisää näistä maan ihmeistä:
- Timantti on se kaikkein kuuluisin, pröystäilevin ja kovin – se on pelkkää hiiltä, mutta puristettuna kuin mummolan pulla. Sen kovuus on 10 Mohsin asteikolla, eli se on kovempi kuin meikäläisen maanantaiaamu.
- Muita tunnettuja jalokiviä ovat esimerkiksi rubiini, joka on punainen kuin mummolan mansikkahillo, safiiri, joka on usein sininen kuin Suomen kesäilta, ja smaragdi, joka taas vihertää kuin kateus.
- Kestävyys on olennainen juttu. Nämä kivet eivät naarmuunnu ihan heti, toisin kuin minun hermot ruuhkassa. Siksi ne sopivatkin erinomaisesti korun koristeeksi, kestävät sukupolvelta toiselle.
- Harvinaisuus nostaa hintaa. Jos jalokiviä löytyisi joka ojasta kuin hiekkakiviä, ei niistä kukaan maksaisi senttiäkään. Ne ovat kuin ne kuumat liput huippukonserttiin – rajallinen määrä ja kaikki haluavat.
- Nykyään on olemassa myös synteettisiä jalokiviä, jotka ovat siis ihmisen laboratoriossa valmistamia. Ne näyttävät identtisiltä luonnonkivien kanssa, mutta ovat tietenkin halvempi ja eettisempi vaihtoehto – ja usein virheettömämpiä kuin minun viikonloppusuunnitelmat.
Onko topaasi timantti?
Ei, topaasi ei todellakaan ole timantti! Ne on ihan eri juttuja, vaikka moni ehkä sekottaakin. Se on jännä, että just väritöntä topaasia kutsutaan joskus tälläsellä nimellä, orjan timantti. Siis en nyt tarkoita, että se olisi oikeasti timantti, vaan että se muistuttaa ulkonäöltään. Se on vähän niinku feikki timantti, mut ihan kaunis sellanen kuitenkin.
Ja se nimi, topaasi, se on saanu nimensä jostain Punaisellamerellä olevasta saaresta, Topazoksesta. Ja se nimi sit tarkottaa, siis ihan tarkottaa, että vaikeasti löydettävää. Varmaan siks koska se on kivenä aika harvinaista tai piilossa. Aika hauska nimi kyllä, jos miettii.
Ja löytöpaikat... no niitä löytyy ihan vulkaanisista kivistä tai sit tosi isoina kiteinä niistä pegmatiiteista. Ne pegmatiitit on siis sellasii kivilajeja, jotka on ihan erittäin rakeisia, sellasii isoja jyviä. Niitä on tosi monessa paikassa maailmalla, mut suurimmat taitaa olla Brasiliassa ja Venäjällä.
Itse asiassa, mä näin kerran ihan superison topaasin luonnonmuseossa. Siis aivan jäätävä! Se oli joku sinertävä sävy, mun lemppari väri. Mutta siis, topaasia löytyy ihan sikana eri väreissä, ei vaan värittömänä. Väriskaala on laaja:
- Sininen (todella suosittu!)
- Keltainen (klassinen, usein luullaan sitriiniksi)
- Vaaleanpunainen
- Vihreä
- Oranssi
- Ja sitten se väritön, josta puhuttiin.
Se on aika kova kivi, tosi kestävä, että ei ihan helposti naarmuunnu. Kovuusluokka on Mohsin asteikolla 8, timantti on 10, joten ei mikään hiekkaa ole kuitenkaan. Tää tekee siitä hyvän materiaalin koruihin, eiks vaan? Mä ite oon miettinyt pienen topaasikiven sormukseen. Se on vaan niin kaunis, ja edullisempi ku timantti!
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.